Kiky- sopimuksen järkevyydestä ja toimivuudesta ollaan varmaan montaa mieltä. Työpaikkoja syntyi kyllä lisää edellisen hallituksen aikana, mutta johtuiko se kiky- sopimuksesta vai hyvistä kansainvälistä taloussuhdanteista?
Mahtiliitto Pamin uusi johtaja Annika Rönni-Sällinen: ”Uutta kikyä ei kaivata, se oli traumaattinen kokemus”
Onkohan tuo lausunto liiallista dramatisointia? Pitäisikö lausunto tulkita, että Suomessa olot ovat kuitenkin kohtuullisen hyvät? Verrataanpa kiky- sopimuksen seurauksia siihen mitä muualla maailmassa tapahtuu – esimerkiksi vaikkapa Venezuelassa.
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpailukykysopimus
Kiky
Sopimuksen mukaan palkat jäädytettiin vuoden ajaksi silloisten sopimusten päättymisajasta eteenpäin. Vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla siten, että näistä tunneista ei makseta erillistä korvausta. Eri aloilla tämä pidennys toteutettiin eri tavoin (esimerkiksi viikottaisena tai kokonaisina lisäpäivinä). Julkisen sektorin lomarahoja vähennettiin 30 prosentilla vuosiksi 2017–2019. Työnantajien keskimääräistä työeläkemaksua ja sosiaaliturvamaksua alennettiin neljän vuoden ajaksi sekä työttömyysvakuutusmaksua kahden vuoden ajaksi. Vastaavat työntekijöiden maksut nousivat. Palkasta pidätettävien maksujen muutokset vähensivät työnantajien osuutta vuonna 2017 1,59 %-yksikköä ja 2018 vielä 0,60 %-yksikköä.
Sopimuksen vaikutukset
Työvoimakustannusten alentaminen hyödytti Suomen vientiä, mutta kotimainen ostovoima ja kotimainen kulutus kärsivät, koska ihmisten kulutusmahdollisuudet vähenivät.
Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria tulo- ja varallisuusvaikutuksia: haitat kasautuvat pääosin pieni- ja keskituloisten riesaksi, ja hyödyt kasautuvat valtaosin ennestään rikkaimpien eduksi.
********
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006143461.html
15.6.2019
Mahtiliitto Pamin uusi johtaja Annika Rönni-Sällinen: ”Uutta kikyä ei kaivata, se oli traumaattinen kokemus”
Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtajaksi valittu Annika Rönni-Sällinen perää päättäjiltä viisautta luoda kestävämpää työvoimapolitiikkaa.
Ensi keskiviikkona Rönni-Sällinen osallistuu pääministeri Antti Rinteen(sd) Säätytalolle koolle kutsumaan kokoukseen työllisyydestä.
Työllisyysasteen olisi pakko nousta, jotta hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta vaalikauden päätteeksi toteutuisi. Tavoitteena on 60 000 uutta työllistä.
Erityinen huoli Pamilla on niistä osa-aikaisista ja vajaatyöllistetyistä työntekijöistä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, vaan tarvitsevat monta työtä tai lisäksi sosiaalitukia. [ Tosiaan, jokaisen olisi tultava palkallaan toimeen – etenkin kokoaikaisen työntekijän.]
”Eihän osa-aikatyötä pidä kokonaan poistaa, mutta kyllä niiden, jotka haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, pitäisi sitä myös saada. Kukaan ei elä pääkaupunkiseudulla 20–30 viikkotunnin palkalla”, Rönni-Sällinen huomauttaa.