Tasapuolisuuden vuoksi on paikallaan tarkastella hieman myös toisen suuren puolueen puheenjohtajan entistä elämää, nyt kun ollaan väsäämässä kaikkia tyydyttävä Arvo Pohja.
Wikipedia on mainio tietolähde, joten turvautukaamme siihen.
Vuodesta 1987 Rinne toimi lakimiehenä Mäntsälässä ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n järjestösihteerinä. Rinne joutui jättämään AKT:n lakimiehen paikan vuonna 1996, ja hänen ay-uransa keskeytyi vuosiksi. Suomen Kuvalehti kertoi vuonna 2005, että Rinne joutui eroamaan, koska hän oli laskuttanut samoista työmatkoista kahteen kertaan. Rinteen mukaan kyse oli huolimattomuudesta ja noin tuhannen markan summasta. AKT:n silloinen puheenjohtaja Kauko Lehikoinen muisteli, että kyse oli noin 10 000 markasta. Helsingin Sanomien haastattelussa toukokuussa 2014 Lehikoinen kertoi hahmottaneensa myöhemmin, että Rinteeseen kohdistuneet väitteet olivat keksittyjä ja mahdollisesti osa ajojahtia Rinteen poistamiseksi AKT:stä.
Toukokuussa 2002 Rinne valittiin Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtajaksi. Rinteen puheenjohtajakaudella ERTOn jäsenmäärä nousi, ja vuonna 2005 liittoon kuului noin 30 000 jäsentä. Helmikuussa 2005 Rinne valittiin jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.Syyskuussa 2005 Rinne valittiin Toimihenkilöunionin johtoon. Joulukuussa 2010 hänet valittiin vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneen Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi. Hänet valittiin jatkokaudelle marraskuussa 2012.
Suomen tunnetuin liittojohtaja
Rinnettä on pidetty Suomen tunnetuimpana liittojohtajana, joka usein uhkaili lakolla ja rakensi itselleen tietoisesti ”työmarkkinagangsterin” maineen. Rinteen on arvioitu omaksuneen räväkän lakkotaktiikkansa Risto Kuismalta AKT:ssa. Erton puheenjohtana Rinnettä pidettiin ärhäkkänä ja Toimihenkilöunionin puheenjohtajavaalivuonna monet Erton jäsenliitot käyttivät lakkouhkia neuvotteluaseena. Rinteen mukaan käsitys hänen kovaotteisuudestaan on paljolti median luoma kuva.
Vuonna 2007 Ylemmät Toimihenkilöt YTN tuomitsi Rinteen aggressiiviset puheet, ”joilla hän järjestelmällisesti pyrkii hajottamaan toimihenkilökenttää”. YTN:n mukaan Rinne arvosteli heitä jatkuvasti ja heikensi hyökkäilyllään palkansaajien yhteistyötä Rinnettä on julkisuudessa pidetty ”kestohäirikkönä”, joka riitelee muiden liittojen kanssa ja puhuu aggressiivisesti lakkoaseesta vähän väliä.
Helmikuussa 2009 Antti Rinne sai finanssivalvonnalta moitteet ilmaistuaan sisäpiiritietoa laittomasti puhelinkeskusteluissa. Rinne paljasti UPM:n ay-johtajille ilmoittamia luottamuksellisia tietoja paperitehtaiden sulkemisista tuntia ennen UPM:n pörssitiedotteen lähettämistä.
Vauhdituslakkojupakka[muokkaa
Toimihenkilöunionin (TU) ja Teknologiateollisuus ry:n välillä ei päästy syksyllä 2009 neuvottelutulokseen valtakunnallisesta teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta. Parin viikon lakon jälkeen ala oli sopimuksettomassa tilassa, ja muutamissa yrityksissä haluttiin vauhdittaa sopimuksen syntyä niin kutsutuilla vauhdituslakoilla. Liitto halusi suojata lakkoihin osallistuvien jäsentensä aseman, ja lakkojen päätettiin olevan liiton lakkoja. Päätökset teki Rinne TU:n liittohallituksen antamin valtuuksin. Lakot koskettivat erityisesti teknologiateollisuuden yrityksiä, kuten teräsyhtiö Rautaruukkia, nostolaitevalmistaja Konecranesia ja kaivosteknologiayhtiö Outotecia.
Työnantajat saattoivat asian myöhemmin poliisin tutkittavaksi, ja sitä käsiteltiin syyskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus katsoi puheenjohtaja Rinteen henkilökohtaisesti syyllistyneen rangaistavaan tekoon, josta hänelle määrättiin 20 päiväsakkoa sekä 11 000 euron oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus.Yhtiöt vaativat rangaistukseen tuomitsemisen lisäksi Rinteeltä ja TU:lta yhteisvastuullisesti yhteensä noin 600 000 euron vahingonkorvauksia. Yksityisoikeudelliset vaatimukset erotettiin kuitenkin käsiteltäväksi omassa oikeudenkäynnissään. Rinne teki oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta kantelun vastapuolen asianajajasta asianajajaliittoon ja ilmoitti tyytymättömyytensä käräjoikeuden tuomioon. Joulukuussa 2012 Helsingin hovioikeus kumosi Rinteen sakkotuomion laittomista lakoista.[26] 2014 korkein oikeus piti hovioikeuden päätöksen voimassa ja totesi etteivät jäsenyritykset ole asianomaisia tapauksessa vaan syyteoikeus olisi kuuluneet työriidan neuvotteluosapuolena toimineelle Teknologiateollisuus ry:lle.[27]
Vuoden 2011 laiton lakon aloitus
2011 Rinteen johtama Ammattiliitto Pro aikaisti jo ilmoittamaansa lakkoa lakkojen ilmoitusaikaa koskeva sääntöjen vastaisesti.16 metsäyhtiöstä ja Metsäteollisuus ry jättivät asiasta haasteen. Käräjäoikeus katsoi asianomistajaksi ainoastaan Metsäteollisuus ry:n. Helsingin käräjäoikeuden antoi 2016 tuomion jonka mukaan Rinne on syyllistynyt työriitojen sovittelussa annetun lain rikkomiseen ja tuomitsi rankaistuksena 20 päiväsakkoa. 2018 Hovioikeus piti tuomion voimassa ja lisäksi tuomitsi Rinteen korvaamaan Metsäteollisuuden oikeudenkäyntikulut.
Tällainen mies siis pyrkii Suomen pääministeriksi.
Kuten Wikin tekstistä selviää on Rinne ollut kovaotteinen ammattiyhdistysjohtaja, jota on luonnehdittu, jopa ”ammattiyhdistyskangsteriksi. Rinne on saanut useita rangaistuksia väärinkäytöksistään.
Ovatko Rinteen arvot kohdallaan pääministeriksi, jossa tehtävässä tarvitaan neuvottelutaitoa, sovittelukykyä, pitkää pinnaa ja diplomatiaa sekä paineensietokykyä ja suuren organisaation ihmisten johtamistaitoa.
Suomi ei ole ammattiyhdistys tai SAK.
Rinteen meriitit eivät vakuuta pääministeriksi.
