Uusi Suomi=
Häivähdys
päivät
tunnit
minuutit
häipyvät pois elämästäni
kuin mustan mullan tieltä
haihtuva lumi
ei, en kysy
mihin se joutui
katosi ulottumattomiin
suli elämän sormien lävitse
henkäisen
olen olemassa
hymyilen
Radikaalin islamin riski kasvaa
Syyriaan lähti iso joukko Suomestakin taistelemaaan Isisin riveissä. Joukossa oli monia suomalaisia naisia, jotka nyt ovat halukkaita palaamaan kotimaahansa. Mutta he ovat jo siellä valmiiksi radikalisoituneet ja perustaneet naisverkostoja tänne kotimaahan, joten radikalisoitumiselle on luotu jo hyvää maaperää.
Onko Suomen viranomaiset nyt valppaina. Että ei kävisi niin, kun usein käy, että viranomaiset heräävät vasta sitten, kun paskat on jo housuissa. Näinhän kävi mm. Oulun raiskaustapauksissa.
Islamilaiset osaavat soluttautumisen taidon ja heillä on motiivi. Se on Jihad.
”Aseellinen jihad on sallittua perinteisen tulkinnan mukaan islamin puolustamiseksi tai islamin vahvistamiseksi ja levittämiseksi, ja sille on laadittu tarkat eettiset säännöt. Myös hyökkäyssota islamin valtapiirin laajentamiseksi on perinteisissä tulkinnoissa oikeutettu jihadina. Islamilaisessa perinteessä maailma on jaettu islamin alueeseen (dar al-islam) ja sodan alueeseen (dar al-harb), joista jälkimmäinen tarkoittaa kaikkia niitä maita, jotka eivät ole kääntyneet islamiin vaikka kutsu (da’wa) on esitetty; islamilaisen valtion päämiehen velvollisuutena tehtävänä olisi julistaa sota tällaisia alueita vastaan.” Lainaus Wikipediasta
Kokoomuksen digiohjelman arvostelua: tiedettä ei pidä ”korvata digillä”!
Olen aloittanut aiheesta keskustelun täällä, mutta se ei ole tuulta purjeisiin.
Eikä ”digistä” ole juuri mitään todellista hyötyä ilman paikkansapitävää tiedettä.
Kokoomuksen digi- ja ”tiede”linja on ollut katastrofi ainakin viimeiset 20 vuotta. Muut puoleet Vasemmistoliittoa ovat myötäilleet ja säes- täneet Kokoomusta ja ”tapelleet” nippeliasioista kuin määrärahojen tarkoista summista ja sijoitteluista ja hallintomalleista. Edes viroista en ole havainnut niiden pahemmin tapelleen – sellainen on mielltty ”vanha(naikaise)ksi politiikaksi”.
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-digipoliittinen-ohjelma/
” Puolue nimittäisi digipoliittisen vastuuministerin.
Kokoomus on julkaissut 13 toimenpiteen ohjelman digitalisaation edistämiseksi Suomessa.
Puolueen ohjelmassa linjataan, että digipolitiikka tulisi tunnistaa omaksi politiikan sektorikseen ja digitalisaatiota tulee edistää. ”
RK: Idea digipolitiikasta omana sektorinaan – esimerkiksi talouspolitii- kan, teollisuuspolitiikan ja tiedepolitiikan ja vaikka puolustuspolitiikan rinnalla – on hyvä. Sehän ei ole selvästi pelkästään mitään noista.
K: ” Puolue haluaa myös korottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaa- tiotoiminnan (TKI) osuutta bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään osuus on noin 2,7 prosenttia.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen pitää tärke- änä, että Suomi tarttuu digitalisaatiossa muutoksen mahdollisuuksiin. ”
RK: Tässä tullaan Kokoomuksen tarkastelutavan ydinvirheeseen: TIEDEPOLITIIKKA EI SAA OLLA ”DIGIPOLITIIKKAA, vaan näiden pitää nimenomaan olla ERI ASIOITA!
Kokoomuksen ehdokkaat ovat vaalikentillä puhuneet nimenomaan TIEDEMINISTERISTÄ ainakin yliopitojen paneeleissa Tampereella.
” – Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehit-tämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla, Grahn-Laasonen linjaa. ”
RK: SUOMI EI OLE ”KÄRJESSÄ YHTÄÄN MISSÄÄN”!
On absurdi ajatus, että joku muu kuin jonkin teknologian kehittäjä tie- teelliseltä pohjalta olisi VAIN sen SOVELTAMISESSA ”kärjessä” – tietämättä mm. esimerkiksi että mitä kaikkea tietojaan se originaalikehittäjä panttaa…
Kaikki sellainen lörötys on joidenkuiden suomalaisten tilaamaa KUP- LAA! Se perustuu myös suoranaille tieteellisille kusetuksillekin.
K: ” Kokoomus nimittäisi tulevaisuudessa myös vastuuministerin, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdolli- suuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”
RK: DIGIMINISTERIÄ ILMAN TIEDEMINISTERIÄ Ei PIDÄ NIMITTÄÄ. Parasta olisi nimittää pelkkä tiedeminiteri – jonka pitäisi olla tohtori (todellisilla eikä HUHAA-ansioilla!) ja miellään professorikin.
K. : ” https://www.kokoomus.fi/digiohjelma/
Matkalippu tulevaisuuteen: Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma
Julkaistu: 30.03.2019 Kannat
Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019
Matkalippu tulevaisuuteen
Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma
”Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittä- misessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yh-teiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla.”
– Kokoomuksen periaateohjelma 2018
Johdanto
Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainväli- sissä vertailuissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, mei- dän tulee valjastaa teknologinen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet. Muuttuva maailma vaa- tii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri.
Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älyk- käiden sovellusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevai- suudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.
Digitalisaatio eli siirtymä analogisesta teollisuusyhteiskunnasta digitaa- liseen tietoyhteiskuntaan on lähtemättömästi täällä. Muutos on kiihty- vää, mikä tarjoaa suuria mahdollisuuksia mutta myös haastaa päätök- sentekoa ja nykyisiä toimintamalleja voimakkaasti. Yhteiskuntaan ja elämäntapoihin kohdistuva uudistuspaine aiheuttaa ymmärrettävästi myös pelkoja ja epävarmuutta. Tulevaisuuden voittajia ovat kuitenkin ne maat ja ihmiset, jotka pystyvät tarttumaan mahdollisuuksien kirjoon parhaiten. Digitaaliset ratkaisut ovat jatkossa yhä laajenevampi osa jo- kapäiväistä elämäämme. Rajanveto digitaalisen ja analogisen maailman välillä ei ole enää yksinkertainen tai edes tarkoituksenmukainen.
Digitaalista informaatiota kertyy valtavia määriä päivittäin sekä julki- seen hallintoon että yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tietoa kerä- tään edelleen useita kertoja eri tietojärjestelmiin valtion, kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden työnä. Tarvitsemme digitaalisen informaation kokonaiskuvan. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja pääl- lekkäistä tehotonta toimintaa ja teemme digitaalisista palveluista sirpaleisia. Teknologian kehitys ja myös digitalisaatiota käsittelevän politiikan ydin onkin asetettava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoit- tavat ihmiselle: jokapäiväiseen arkeemme ja sen sujuvoittamiseen. Parhaiten julkisen hallinnon tehokkuutta lisätään johtamalla sitä tiedolla.
Kokoomus esittää tässä ohjelmassa näkemyksensä niistä teemoista ja toimenpiteistä,joita toteuttamalla Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat tarjota.
Kokoomuslaisen digipolitiikan 13 keskeisintä avausta
Tietopolitiikka ja digitalisaatio
1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi, jonka avulla Suomi viritetään yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuo- teen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys. ”
RK: PELKÄLLÄ DIGILLÄ ei viritetä yhtään mitään – tai korkeintaan jokin sietämätön kyttäys- ja seurantasysteemi.
K. ” 2. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollis- tamaan ilmiöperustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuu- ministeri, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitali- saation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”
RK: ” DIGIMINISTERIÄ EI TIEDEMINISTERIÄ, joka olisi selvitysvelvolli- nen kaikista hallituksen ratkaisujen tieteellisistä perusteina – ja siitä, millä perusteilla hallitus kulloinkin mitäkin oppia TIETEENÄ PITÄÄ!
Tuollaiseen tarvittaisiin tiedeministerin lisäksi kokonainen virasto, jollai- nen saataisiin Suomen ”Akatemiasta” saattamalla tuon salakähmäi- sen hölynpölytieteen rahoitusjärjestön toiminta aidosti tieteelliselle kaikin puolin julkiselle ja tieteellisesti perustellulle pohjalle – vastuualuee- naan Suomen valtion käyttämän ja sen esimerkiksi yrityksille tarjoaman tieteen asianmukaisuus ja paikkansapitävyys, ja perustutkimuksen toimintaedellytykset.
K: ” 3. Vaikutetaan Euroopan Unionissa, jotta eurooppalainen digipoli- tiikka sekä tietotalouteen, alustatalouteen ja tekoälyyn nojaava liike- toiminta käynnistävät ja saavat vauhtiin digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan. ”
RK: Suomi on saanut joidenkin muidekin hölmömpien takapajuisimpien EU-maiden tiedepolitiikka sotkettua sellaisilla pönttöjärjestelyillä kuin ”Euroopan tutkimusneuvosto ERC”, jotka on pantu Suomen suden mallin pystyyn – ennen kuin ”tulokset siitä ovat kunnolla kaatuneet niskaan. Myös ECR:n rahoittanat tutkimukset ovat paskaa.
K: ” Digitaalisten sisämarkkinoiden tulee perustua avoimeen markkina-talouteen, ihmisten itsemääräämisoikeuteen, mahdollistavaan säänte- lyyn, läpinäkyvyyteen, reiluun tietojen käyttöön, avaamiseen ja yhteistyöhön. ”
RK: Mitä on ”mahdollistava säänetely”? Kuka sääntelee? Mitä se mahollistaa ja keille?
K. ” Varaudutaan tiedon vääristelyn ja tietorikollisuuden uhkiin. ”
Suomen meedia ja EU ovat TEHNEET noita eivätkä torjuneet.
K: ” Tieto- ja datatalous
4. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yritys- lähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan. ”
RK: Eli Kokoomus tekee siis digiohjelmaa EU:lle eikä (vain) Suomelle? ”Kokoomus” on tehnyt sitä jo. Ja tulokset ovat huonot. Mutta ”Kokoo- mus” on tehnyt sitä esimerkiksi ”tutkimusohjelman” nimellä. Sanaa TIEDE Kokoomus ei haluaa ääneen lausua. Se tietää itsekin, että kysyse ei olesiitä…
K.: ” 5. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmis- ten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edelly- tykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudistetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.
Yhteistyö ja avoimuus
6. Velvoitetaan kaikki valtionhallinnon digitaaliset kehittämishankkeet raportoimaan valtion hankesalkussa ja avataan se julkiseksi palveluksi, jotta tiedon puutteista johtuvien päällekkäisten kehittämishankkeit- ten määrää pystytään vähentämään. Nojataan julkisessa kehityksessä mahdollisuuksien mukaan avoimeen tietoon ja lähdekoodiin sekä kiihdytetään digitalisoinnin periaatteiden soveltamista kaikkialla julkisessa hallinnossa.
7. Varmistetaan valtion ratkaisuilla, että toimintaympäristö mahdollis-taa korkean teknologian sovellusten synnyn ja kehittämisen Suomes- sa. Julkisissa hankinnoissa lisätään innovaatiokriteerien käyttöä ja vah- vistetaan innovatiivisten ja ketterien hankintojen käyttöä. Sisällytetään myös kiertotalouskriteerit osaksi hankintoja. Nostetaan kansalliset TKI-panostukset vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. ”
RK: ” Tämä tarkoittaa, että pitäisi olla oikea toimiva tiedesysteemi!
K.: ” 8. Luodaan Suomeen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa digi- taaliseen palvelumarkkinaan liittyvät kokeilut tietoturvallisesti, yksilön oikeusturvaa suojaten ja eettisesti kestävällä tavalla.
Etiikka
9. Luodaan aloitteellisesti sääntelyä digipolitiikan alan etiikkaa ja mo- raalia koskevissa kysymyksissä ja viedään aktiivisesti oman työmme tuloksia Euroopan tasolle. Tehdään eettisesti kestävästä tekoälystä uutta kilpailukykyä Suomelle. ”
Mitään todellista. aitoa, ”kovaa” tekoälyä ei ole olemassakaan – eikä tule.
Sellaisesta puhuminenkin on EPÄEETTISTÄ.
Jos digi on suhteellisenitenäinen tekniikasta, taloudesta ja tieteestä, sillä on myös suhteellisen itsenäinen etiikka kelvollisen toiminnan kriteerit.
K.: ” Osaaminen
10. Tarjotaan jo perusopetuksesta alkaen oppijoille perusymmärrystä tavoista luoda uusia tietopohjaisia innovaatioita esimerkiksi sovellus- kehittämiseen, robotiikkaan sekä tekoälyyn.Varmistetaan perusosaa- minen digitaalisessa ympäristössä toimimiseen, kuten itseään koskevan tiedon turvalliseen hyödyntämiseen. ”
RK: ”Tekoläystä” ei pidä lässyttää. Se on maailmalla ruma sana.
K. ” 11. Tuodaan osaamisen päivittämiseen ja uudelleenohjaamiseen selkeät ja helposti saavutettavat toimintamallit,jotka varmistavat koko kansakunnan digiosaamisen työurien läpi. Varmistetaan erityisesti nyt työelämässä olevien ja työllistettävien digi- ja tietotaidot. Kehitetään helppokäyttöisiä palveluita ja työkaluja tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.
12. Varmistetaan huippuosaamisen saatavuus kaikilla sektoreilla osaa- misen kehittämisen, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla, jotta osaajien määrä ja osaamisen laatu eivät muodostuisi kehityksen pullonkaulaksi. ”
RK: KUKAAN OIKEA HUIPPUASIANTUNTIJA EI TULE TÄNNE!
K. ” 13. Vahvistetaan virkamiesten jatkuvaa oppimista ja korkeaan osaamiseen liittyviä asiantuntijan urapolkuja. Ymmärretään, että erot tehtävien vaativuudessa ja henkilöiden osaamisessa voivat olla suuria ja tunnistetaan, että myös julkisen sektorin tulee pystyä houkuttelemaan kansainvälisen tason parhaita osaajia ohjaamaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen kehittämishankkeita. ”
RK: Kumpikaan sektori Suomessa ei sellaisiaulkomaista pysty houkuttelemaan.
K: ” Digitalisaatio, yritykset ja markkinat
Digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten liiketoimintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa. Data, tieto ja osaaminen ovat digitalisoituvan yhteiskunnan pääomia. Tieto ja teknologia valjastetaan palvelemaan ihmistä ja auttamaan suurten ongelmien ratkaisemisessa.
Digiteknologiassa huomioidaan digitaalisen tiedon laatu, kokoaminen ja varastointi, digitaalisen tiedon liikkuvuus tietoverkkojen avulla, digitaali- sen informaation prosessointi supertietokoneiden laskentatehon avulla, ja tietojenkäsittelyn ohjelmointi sekä automatisointi.
EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on ollut var- mistaa Euroopan säilyminen maailman kärjessä digitaalisessa taloudes- sa, mikä edelleen edistäisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailu- kykyä. Tosiasia kuitenkin on, että digitaalisten sisämarkkinoiden toi- meenpano ei ole edennyt niin vauhdikkaasti kuin on toivottu. Jotta digi- taalisista sisämarkkinoista voidaan käytännössä puhua, toimenpiteitä tulee käynnistää kaikissa Euroopan maissa, myös vähemmän kehittyneissä.
Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa, mutta maiden välisessä digitaalisessa yhteistoiminnassa on valtavasti tekemätöntä työtä. Esimerkiksi identiteetin hallinnassa ja tiedon liikkuvuudessa ollaan vielä aivan alkumatkalla. Suomen tulee varmistaa tavoitteiden toteutuminen omassa päätöksenteossaan ja Euroopan Unionin tasolla yhteistyössä toisten EU-maiden kanssa.
Kannustetaan julkista hallintoa, kansalaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita reagoimaan digitalisaation mahdollisuuksiin.
Houkutellaan tietointensiivisiä yrityksiä Suomeen ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä rohkeasti kansainvälistymään.
Ajetaan aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen tähtääviä uudistuksia
Luodaan yksi rekisteri, jonne kuvataan tarkasti olemassa olevat julkisen hallinnon hallinnoimat tietovarannot ja rajapintakuvaukset sekä sisältö metatietotasolla koneluettavassa muodossa.
Edistetään langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan langattoman verkkoteknologian kehitystyötä.
Varmistetaan,että julkisen hallinnon palveluksessa on riittävästi toimin- nan uudistamisen ja ICT:n yhdistäviä osaajia,hanke- ja projektihallinnan sekä ohjelmoinnin ammattilaisia.Tavoitellaan yhä laajempaa yhteistyö- tä yritysten kanssa sekä ohjelmisto-osaamisen jatkuvaa kehittymistä.
Lisätään vahvasti julkisen sektorin toimijoiden tietoa ja ymmärrystä toiminnan uudistamisen ja tietoteknisten ratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista.
Uuden teknologian etiikka on kehityksen avainasemassa
Uusi teknologia liikkuu alueilla, joita on opittu pitämään vain ihmiselle ominaisina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdollisia. Uusi teknolo- gia ei lisää vain fyysistä suorituskykyämme,vaan ennen kaikkea täyden- tää kognitiivista kapasiteettiamme. Älykkäät koneet ja ohjelmistot ovat digitaaliselle tietotaloudelle yleiskäyttöistä teknologiaa, samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aikanaan teolliselle taloudelle. Vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille ja elämänalueille, minkä vuoksi eettisiä suuntalinjoja tulee voida perinteisestä teknologisesta kehityksestä poiketen ratkaista myös ennakoivasti. ”
Mikä on, ettei perinteinen teollisuus olisipohtinut ettiisiä annakkoon – tai ainakin olisi pitänyt… Kaikkeahan ei tiedetä ennekkoon, eikä tiedetä kyllä digissäkään.
K: ”Tekoälyä ja erityisesti koneoppimista käytetään tärkeiden päätös- ten tekemiseen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algoritmien puolueetto- muuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä tarkoittaa esimer- kiksi sitä, että työhakemuksien tai pankkilainojen päätöksenteossa voi piillä suodatintyökalujen taipumus syrjintään, joka kohdistuu etniseen alkuperään, sukupuoleen tai muihin tekijöihin. Syy tähän algoritmiseen puolueellisuuteen on inhimillinen puolueellisuus tai piilevä ennakkoasenne itse datassa, jolla tekoäly on opetettu.
Varmistetaan, että eettinen arviointi tehdään jo teknisen kehittämisen alkuvaiheessa ja tarvittaessa jatkuvana prosessina läpi koko kehitystyön.
Käydään laajaa tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua löytääk- semme yhteisesti hyväksytyt linjaukset, jotta datatalous voidaan rakentaa yhteiskunnan yhteiselle arvopohjalle ja eettisille periaatteille.
Ihminen kehityksen lähtökohdaksi
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kääntää katse kohti kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä – ihmisen on oltava kehityksen lähtökohta. Sa- malla myös parannetaan edellytyksiä parempien palveluiden luomiselle ja tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle ihmisen parhaaksi. Kun pystym- me yhdistämään ihmisen itsensä määrittämällä luvalla hänestä kerätyt tiedot laajempiin tietomassoihin voimme tekoälyä hyödyntäen mah- dollistaa palvelut jopa jokaiselle ihmiselle yksilöllisesti ja ilmiölähtöisesti. Laajemminkin hyödyntämällä kokonaisvaltaista monista lähteistä rakentuvaa tietoa voimme siirtyä kohti yksilölähtöistä tietoperustaista päätöksentekoa, jossa yksilöllä on entistä paremmat edellytykset huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ennakoivasti.
Jokainen meistä synnyttää digitaalista jalanjälkeä, joka kasvaa nope- asti. Nykyään on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa organisaatioilla meistä on ja mihin näitä tietoja hyödynnetään. Tästä tiedosta suuri osa on henkilötietoa,jolla on suuri arvo yritysten liiketoi- minnassa, tieteellisessä tutkimuksessa ja julkisen hallinnon toiminnassa. Hyödyntämällä luovutettuja tietoja suostumuksen kautta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja palveluja. Henkilötietojen avulla voidaan muun muassa kohdistaa palveluja sekä tuotteita entistä tehokkaammin kan- salaisten tarpeisiin. Henkilötietojen käytön ja niihin liittyvän arvonluon- nin kasvaessa on aloitettu keskustelu siitä, että ihmisen tulisi voida hallinnoida ja hyödyntää häntä itseään koskevia tietoja yhä paremmin, sillä nykyisellään henkilötietoja hallinnoivat eri tahot, kuten viranomaiset ja yritykset. ”
RK: Mitä Kokoomus tarkoittaa termillä ”arvonluonti”? Se on hölynpölymaakarien käyttämä termi, johon liittyy rasitteita.
Mille tuotteelle sitä arvoa luodaan, kenen toimesta ja miten?
K.: ” Omadata (MyData) on termi, joka viittaa ilmiöön ja ajattelutavan muutokseen, jossa henkilötietojen hallintaa sekä käsittelyä pyritään kehittämään ihmiskeskeisempään suuntaan. Termillä myös viitataan henkilötietoihin resurssina, jota kansalaiset voivat aktiivisina toimijoina hyödyntää ja täten lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevien tietojen käyttöön.
Esimerkkinä voi ajatella henkilöä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palve- luita. Hoidon sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu sujuvasti näiden välillä niin, että tiedon toimittaminen eri palveluntarjoajien välillä ei jää asiakkaan vastuulle. Digiminän avulla voi tulevaisuudessa päät- tää, miten omat potilastiedot liikkuvat näiden eri toimijoiden välillä. ”
RK: Tässä myydään nyt jotakin uutta jutskaa…
K.: ” Edistetään kokonaisvaltaista, tietoturvallista ja eettisesti kestävää tiedon avaamista ja laajempaa tiedonhallintaa sekä luodaan ratkaisuja, kuten yhteisiä standardeja, joilla varmistetaan tiedon saatavuus, liikkuvuus, tietoturvallinen käyttöoikeuksien hallinta sekä eri sovellusten yhteensopivuus ja toimivuus.
Vahvistetaan kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selvennetään lainsäädännön antamia mahdollisuuksia toteuttaa omien tietojen hallintaa tietoturvallisesti.
Luodaan kansalaisille heidän itsensä hallittavissa oleva digiminä, jonka avulla kansalainen hallitsee omaa identiteettiään sekä luvittaa itseään koskevaa tietoa eri palveluiden käyttöön. ”
Osaaminen siltana tulevaisuuteen
Työnjako ja yhteistyö ihmisten ja koneiden välillä muuttuu vääjäämät- tä ja nopeasti. Koneet ja ohjelmistot muuttuvat asteittain passiivisista työkaluista aktiivisiksi työkumppaneiksemme ja helpottavat myös ihmisten välisen yhteistyön koordinointia ja syventämistä. Teknologia mahdollistaa kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mikä puolestaan synnyttää uutta työtä ja samalla osaamistarpeita. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitoja.
Tekoälyn merkitys yhteiskunnassamme tulee kasvamaan merkittävästi. Tekoäly tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan ihmisen tukiäly, joka mahdollistaa tuottavuusloikan myös julkisessa hallinnossa. ”
RK: Yhteikunnallinen yhteityökumppani on aina jokin inhillinen taho… ”Tekoäly” tulee iukuisesti olemaan oikean älyn ”tukiäly”, josta sanan ”äly” käyttäminen on lähinnä älytöntä jankutusta.
K. : ” Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros on myös korostanut jat- kuvan oppimisen tarvetta. Muuttuvien ja kehittyvien työmarkkinoiden sekä ammattikuvien uudistumisen keskellä yksilöiden oman osaamisen elinikäinen kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin.
Osaamisen päivittäminen on entistäkin tärkeämpää työmarkkinoilla, kun työntekijöiltä odotetaan jatkuvasti uuden oppimista osaamistar- peiden muuttuessa nopeasti. Tämä koskettaa niin yksilöitä kuin yrityk- siä ja organisaatioita.Digitalisaatiolla on täten tärkeä rooli jatkuvan op- pimisen kannalta etenkin alustojen suhteen. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata eräänlaiseksi jatkuvan oppimisen alustaksi, jossa tutkintoja ly- hyemmät ja ketterämmät muut koulutukset tukevat ja toimivat yhdes- sä tutkintoon johtavien koulutusten kanssa. Tämä malli mahdollistaisi oppijalle erilaisten sisältöjen hakemisen osaamiseensa entistä yksilölli- semmin sekä joustavammin maantieteellisten ja oppilaitosrajojen ylittäen. Malli myös tukisi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja mahdollistaisi nykyistä yhtenäisemmät työurat.
Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan kansalaisten taitojen kehittä- misen ja päivittämisen tarpeen digitaitojen suhteen arkielämän muuttu- essa yhä moniulotteisemmaksi. Käynnissä olevassa murrosvaiheessa monen digitaalisen palvelun käyttäminen vaatii tietotekniikan perus- osaamista ja usein myös uuden oppimista. On siis erittäin tärkeää, että yhteiskuntana varmistamme sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdolli- suus oppia riittävät taidot pysyäkseen kiinni digitalisoituvassa yhteis- kunnassa.Arki tuo tullessaan tilanteita,joissa meidän on opittava ja hyö- dynnettyä digitaitoja. Emme myöskään saa unohtaa niitä kansalaisia, joilla on erinäisiä haasteita käyttää digitaalisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja.
Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, tulee julkista koulutustarjontaa ke- hittää vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita sekä huolehtia, että yksityinen koulutustarjonta kytketään vahvistamaan jatkuvaa oppimista.
Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimi- sen reformia, joka tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän tarjonnan ja ky- synnän rahoituksen sekä järjestämisen yksinkertaistamista ja kehittämistä.
Jatketaan tietopolitiikan linjausten selkeyttämistä ja rakennetaan osa-alueittain toteutettava toimenpideohjelma tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.
Tarjotaan tukea digitaalisten peruspalvelujen käyttöön kaikille niitä tarvitseville ja huolehditaan siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi ikäihmisille
Korkea osaaminen ja avoin tiede
Digitalisaatio perustuu pitkäjänteiseen tieteen tekemiseen sekä sille pohjautuvaan teknologian turvalliseen kehittämiseen ja kestävään so-veltamiseen.Suomen kaltaisen maan talouden pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde on korkeassa osaamisessa ja sen hyödyntämises- sä. Tieteen,tutkimuksen ja innovaatioiden syntyminen vaatii myös da- tan ja tiedon hyödyntämisen edellytysten rakentamista. Suuret, kansal- liset rajat ylittävät haasteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät ongel- mat, on mahdollista ratkaista vain tutkimuksen poikkitieteellisellä ja avoimella yhteistyöllä.
Datan liikkuminen ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden vä- lillä (tutkimus-julkinen-yksityinen) luo uudenlaisia mahdollisuuksia niin lii-ketoiminnalle kuin tutkimuksellekin. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuk- sia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Avoin pääsy dataan edistää myös kansalaisten osallistumista tutkimusprosesseihin ja parantaa tut- kimuksen avoimuutta sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.
Luodaan tutkimuksen panostuksiin kannustavat olosuhteet, tehdään teknologianeutraalia sääntelyä sekä varmistetaan, että innovatiivisim- mat yritykset saavat tarvittaessa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Luodaan Suomelle selkeä kansallisen TKI-strategia, jossa linjataan sel- keästi visio ja painopistealueet, ja joka sisältää toimeenpano- ja arviointisuunnitelman.
Edistetään tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.
Tarjotaan konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen. ”
RK.: EU ja EN rahoittavat pelkkää paskaa. Eräs tamperelainen ”tutkija” sai kerran 1.4 miljoonaa euroa ”vauvojen rotumurhapeilineuroonin” ”tutkimukseen”…
K. : ” Digitalisaatio ja demokraattinen hallinto
Suomalainen yhteiskunta elää hetkeä, jossa monet ongelmat ovat mo-nimutkaisia ja hallinnon organisaatioita läpileikkaavia eivätkä ratkea pelkällä organisaatiolähtöisellä johtamisella tai organisaatioiden sisäi- sillä muutoksilla. Julkinen valta on yrittänyt edistää digitalisaatiota pit- kälti vanhoista teollisen yhteiskunnan tarpeisiin rakentuneista poliitti- sista asemista ja hallinnollisista lohkoista. Siiloutuminen, osaoptimointi ja päällekkäinen tekeminen aiheuttavat tehottomuutta ja hukkaavat arvokkaita voimavaroja.
Digitalisaation haasteiden ratkominen ja mahdollisuuksiin tarttuminen vaativat nykyistä läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista yhteis- työtä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Tämän takia myös julkisen vallan ja hallinnon on uudistuttava, mikä omalta osaltaan edellyttää päättäjiltä määrätietoista ja näkemyksellistä poliittista johtajuutta.
Otetaan ilmiö- ja asiakaslähtöisen johtamisen rakentaminen seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja luodaan ilmiölähtöisen politiikan johtamisjärjestelmä. Mahdollistetaan uudella johtamisjärjestelmällä ihmiskeskeinen yhteiskunta.
Laaditaan strateginen näkemys, miten politiikalla ohjataan digitalisoitu- misen tavoitteita, tuotetaan asiakaskeskeisiä palveluja ja tuotteita sekä luodaan edellytyksiä osaamiselle, yrittäjyydelle ja luovuudelle myös tulevaisuudessa.
Luodaan olosuhteet, joissa pystytään toteuttamaan läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista työnjakoa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.
Uudistetaan Suomen johtamisjärjestelmä ilmiöperustaiseksi ja ihmis- keskeiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa osoitetaan selkeästi yhden mi- nisterin vastuulle digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönotto koko valtion tasolla. ”
Viherpoliittiselle typeryydelle takaisku – hesaideologinen toimittaja vaikuttaa katkeralta
”Ympäristöministeriö tyrmäsi Helsingin: Palautti päätöksen Malmin lentokentän suojelusta takaisin valmisteluun
Uudenmaan ely-keskus on jättänyt rakennusperintölain huomiotta ja tarkastellut lentokenttää vain kaavoituksen näkökulmasta.”
”Kommentti: Tekikö ministeri Kimmo Tiilikainen harvinaisen likaisen vaalitempun? Keskustan johtama ministeriö hyökkäsi Helsingin kasvun kimppuun vain viikko ennen vaaleja
Helsingillä oli suunnitelma tulevaisuudestaan. Nyt siitä on jäljellä vain torso ja perjantaina tuli taas uusi isku, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen uutistuottaja Lari Malmberg.”
Päätös palauttamisesta pperustui selkeästi lakiin eikä se siinä mielessä ole keskusta-poliittinen.
Hesan virheet ajavat Malmin tuhoamista idelogisista syistä piittaamatta sen historiallisesta merkityksestä ja erityisesti rakentamisen ympäristökustannuksista ja haittavaikutuksista.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/918ee43c-827a-425c-9902-c51e8233f5de
”Metrin välein juntattavien, jopa 25 metriä pitkien paalujen valmistaminen vastaa kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Tämä puolestaan merkitsee yli 350000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.”
”Arvostelijoiden mukaan rakentamishanke on kuitenkin räikeässä ristiriidassa Helsingin kaupunginhallituksen hiljattain hyväksymän ilmastostrategian kanssa – se kun määrittelee kaupungin hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Malmin kentän paaluttamisen ympäristövaikutuksia ei huomioida lainkaan kyseisessä ohjelmassa. Kaupunki on perustellut asiaa sillä, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä.”
Todella vastuullista virheiden ilmastopolitiikkaa.
Lasse Pöysti In memoriam
Tutustuin Lasse pöystiin ollessamme nuoria Lasse 18 vuoden ja minä 16 vuoden ikäinen. Oli vuosi 1944 syksy, sota oli juuri päättynyt välirauhaan. Kansa tarvitsi muuta ajateltavaa, kuin menetykset sodissa ja ainainen nälkä vieraanaa, kun kaikesta oli puutetta, ruuastakin oli aina mielissä.
Suomi Filmi aloitti filminteon, jonka nimeksi tuli ” Suomisen Olli rakastuu” . Lasse Pöysti oli näytellyt jo monessa Suomisen Olli elokuvassa, minulle tämä oli ensimmäinen.
Filmin juoni oli lyhyeisti seuraava, Olli oli lukiossa poikakoulussa ja minä ja kolme muuta kaveria olimme Ollin luokkakavereita. Eräänä päivänä ilmestyi luokkaamme musiikin opettajan sijainen viehättävä nainen, jota näytteli sen ajaan kuulisimpia suomalaisia näytelijöitä Ansa Ikonen.
Olli alkoi kiusata opettajaa pojille ominaiseen tapaan ja me kaverit olimme siitä Ollille vihaisia. Ei kulunut pitkää aikaa, kun Olli rakastui opettajaan. Me Ollin kaverit saimme seurata sitten Ollia, kun hän kävi mm. opettajan laulukonsertissa. Kerran Olli vei meidät opettajan asunnon ikkunan alle laulamaan laulun ”Niin minä neitonen sinulle laulan” ja opettaja oli tietysi hyvin otettu. Muuten filmi esitti lukiolaisten elämää tuolloin kotihippoineen ja seurusteluineen.
Filmi jäi minulle ensimmäiseksi ja viimeiseksi, mutta kaveruus Lasse Pöystin kanssa jatkui. Kun joskus tavattiin sattumalta kaupungilla, niin aina Lasse pysähtyi turisemaan hetkeksi.
Lasse Pöysti oli hieno kaveri ja hyvin ystävällinen kaikille.
Lämmöllä muistelen nuoruutemme aikoja.
Kepeät mullat Lasselle.
”Viikatemies” vaanii aina
Kuvassa yli 30 metriä pitkä tuulenkaatama puu. Tyvestä se on lähes puoli metriä paksu, eli voisi luokitella erittäin suureksi puuksi. Minä olen siivoillut pitkin kevättä muita sortuneita puita, eli ihan kyllästymiseen asti.
Tämän kuvassa olevan olin luvannut naapurille, ihan ilmaiseksi, jos hän itse korjaa sen pois. Viime viikolla sitten olikin eräänä päivä tekemässä sitä ja oli jo ehtinyt oksia puun, kun menin minäkin raivaamaan niitä, jotka oli jäänyt kesken.
Olin 20- 30metrin päässä kun jostain syystä vilkaisin naapuriin ja näin miten hänen sahansa ja kuulosuojaimet lensivät monen metrin päähän. Samalla itse mies hävisi näkyvistä, minä tietysti juoksin katsomaan, mies oli jäänyt tuon ison puun alle. Hän oli yrittänyt katkaista sitä oksittua puuta, kun se yllättäen kierähtikin hänen päällensä.
Voin sanoa, että minä ainakin siinä järkytyin yhtä paljon kuin isäntäkin, ehkäpä vielä enemmän. Meni siinä tovi miettiessä mitä pitäisi tehdä ja mitä minä voin tehdä. Isäntä kiroili puun alla, että miten näinkin voi käydä. Toinen jalka oli puun toisella puolella ja mies itse toisella, painoa päällä oli varmasti monta sataa kiloa. Mietin soitanko ambulanssin, soitanko palomiehet, ajattelin aikaa kuluu paljon kunnes kumpikaan ehtii tänne korpeen tiettömän taipaleen päähän. Sinä aikana jalkaan ehtii tulla kuolio, kun veri ei pääse kiertämään siinä.
Päätin sitten tehdä niistä huonoista vaihtoehdoista sen parhaan mukaisesti. Otin moottorisahan ja nykäisin käymään, sahasin miehen päältä tuon kuvassa näkyvän lyhyen pätkän, jonka sitten jaksoin vaivatta nostaa. Olihan sekin riskialtis teko, mutta ainut toimiva jonka silloin osasin. Nyt mies makaa Taysissa ja on maannut kohta viikon. Joitain ongelmia on jalan hoidossa, mutta säilyi mies muuten.
Niinhän se vaan on, että mitään ei tapahdu, jos ei jotain tee. Emmekä me kokaan tiedä, milloin sen lähdön aika on.
Tulevan hallituksen ohjelma on tärkeämpi, kuin pohja
Nyt spekulodaan paljon tulevan hallituksen pohjasta eli siitä kuka kenenkin kanssa muodostaa hallituksen. Se on tyypillistä poliitikkojen valtataistelua, joka ei kansalaisia paljoa kiinnosta. Sen sijaan kansalaisia kiinnostaa tulevan hallituksen ohjelma eli mitä hallitus aikoo tehdä kansalaisten hyväksi.
Yksi asia ylitse muiden, on ikäihmisten kannalta tärkeä ja se on vanhusten hoito. Vanhusväestö kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2018 lopussa oli Suomessa yli 65 vuotiaita n. 1.2 miljoonaa.
Samalla elin-iän odote kasvaa, joka tarkoittaa, että hoidon tarve myös kasvaa.
Koko viime talven on vellonut vilkas keskustelu vanhusten hoidon ala-arvoisesta jopa epäinhimillisestä tasosta. Vain yksi asia on noussut pintaan lääkkeeksi hoitotason parantamiseksi ja se on hoitajamitoitus eli käsiparia lisää hoitotyöhön.
Nyt on geriatrian professori Jaakko Valvanne nostanut kissan pöydälle. Hän sanoo tänään Hesarissa, että ”VANHUSTYÖSSÄ OVAT PIELESSÄ ASENTEET, AMMATTITAITO JA JOHTAMINEN”.
Olen ollut vanhusten palvelutalojen asiakkaana nyt n. 14 vuotta ja allekirjoitan professorin näkemyksen. Vanhusten ala-arvoisen työn ainoa ongelma ei ole hoitajamitoitus, vaan aivan erikoisesti johtaminen, jonka professorikin nostaa tärkeimmäksi.
Johtaminen on ammatti ammattien joukossa, Jos joku on hyvä sairaanhoitaja, e i hän välttämättä ole hyvä johtaja.
Vanhushoidon asennetta Valvanne haluaisi muuttaa ihmislähtöisemmäksi. Sekin on täyttä asiaa. Monesti jää tunne hoitajakäynnin jälkeen, että hoitaja kohteli asiakastaan, kuin puunukkea unohtaen, että kohteena on elävä ja tunteva ihminen.
Hoivayhtiöista oli Esperi Care se, josta kaikki häly alkoi. Nyt on Esperi palkannut professori Valvanteen kehittämään palvelun laatua, joka on myönteinen asia. Kaikilla Suomessa olevilla vanhusten hoivapalveluyrityksillä on nyt sama edessä.
Mutta ennenkaikkea tulevan hallituksen ohjelmassa täytyy olla toimenpidesuunnitelma vanhusten hoidon valvonnaksi, sillä juuri valvonta petti ja aiheutti paljon kärsimyksiä vanhuksille. Aiemmin valvonta perustui vain ns. omavalvontaan, mutta se ei toimi. Valvontaa on suoritettava kentällä ja riittävän usein.
Hyviä ehdokkaita
Olen muutamien vaalien alla kirjoittanut blogauksen muutamista hyvistä ehdokkaista, erilaisista puolueista. Minulle on hyvin tärkeää nähdä että hyvää työtä tekeviä ihmisiä löytyy puoluekentän eri laidoilta, joten jatkan tapani mukaan. Ohessa neljä Pirkanmaan ehdokasta neljästä puolueesta, jotka ansaitsevat hatunnoston. Järjestys on arvottu.
Olli-Poika Parviainen, vihr
O-P Parviainen on esimerkillinen vihreiden edustaja sanan parhailla merkityksillä. Hän on kova argumentoimaan, mutta ei huutamaan. Hän näkee modernit arvot perinteisiä arvoja täydentävinä, ei vastakohtana. Hän kykenee sivistyneeseen keskusteluun vastapuolten kanssa ja pyrkii etsimään ratkaisuja pelkkien ongelmien sijaan.
Anna-Kaisa Ikonen, kok
Anna-Kaisa ei pelkää työn tekemistä. Hänet on Tampereen alueella keitetty monessa sopassa ja hän on tehnyt selväksi että tulevaisuuteen pitää uskaltaa katsoa. Hän on aina valmis etsimään uusia haasteita ja mahdollisuuksia yhdistäen ammattiylpeyden ja nöyryyden ihailtavasti. Hän ei julista vaan keskustelee ja osaa vastata kysymykseen asiallisesti, ei vain poliittisia julistuksia ladellen.
Heikki Luoto, ps
Hessu on nähnyt elämää ruohonjuuritasolta ja toisaalta myös hallinnon himmeleitä ja kaikkia sen likaisia puolia. Hän on aina oppimassa uutta ja selvittämässä ongelmien taustoja – ja kun kaikkea hän ei osaa, hän ei pelkää kysyä apua eli yhteistyötaidotkin löytyvät. Hän osaa puolustaa konservatiivisia arvoja hyökkäämättä liberaalimpaa mieltä olevien päälle tai kiusaamatta ketään.
Anna Kontula, vas
Anna on yksi niitä harvoja nimiä jonka voi sanoa kääntäneen äärettömän määrän kiviä sen puolesta että ihmiset saavat olla mitä ovat. Hän hyväksyy ihmisen ihmisenä ja koittaa löytää jokaisesta erilaisesta, erikoisesta ihmisestä jotain kaunista. Hänen maailmassa ei tarvitse elää paperipussi päässä.
Tie jatkuu eteenpäin
Yksikään ehdokas, myöskään ylläolevat, eivät ole vailla virheitä tai haasteita. Niistä kuitenkin kirjoitetaan jo liialti joten jätän ne tässä väliin. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys että eteenpäin mennessä pitää kehittyä. Jokaisessa meissä on virheitä ja viisaimmissa meistä on halua oppia niistä jotta huomenna toimisimme vieläkin fiksummin.
Ja lopuksi sitten haaste keskusteluun: kertokaapa itse kukin jostain hyvästä ehdokkaasta. Jos vaikka tällä kertaa jätetään se ikävän puoleinen osuus vähemmälle, kyllä sitä blogeissa piisaa.
Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Anne Berner
Ilmeisesti Vallila Interiorin toiminta heijastelee Anne Berner’n kuvaa ihanne yhteiskunnasta.
Ehkäpä ex-pääministeri Sipilällä on Annen kanssa yhteisiä näkemyksiä.
*
https://img.ilcdn.fi/sIiX4xGJnKQ9Qpe5uYws-Z8kwkM=/full-fit-in/612x/img-s3.ilcdn.fi/14e20fad12f9cff3a7436800c922b65bec30a1042df8437e21fcfba2d77edd73.jpg
*
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e98e0877-2516-4112-8ebd-c6cfa11eaecf
4.4.2019
Anne Bernerin yhtiö tekee miljoonatulosta: Sen hikipajat Intiassa eivät maksa edes minimipalkkaa
Finnwatchin raportti paljastaa ministerinä toimineen Bernerin yhtiön taustalta alipalkkausta. Yhtiössä yllätyttiin.
Tuore raportti paljastaa Vallila Interiorin toiminnasta vastuullisuuspuutteita Intiassa. Vallilan pääomistaja on Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Anne Berner. Berner on perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Sisustusyhtiö on ollut Bernerille tuottoisa bisnes. Toissa vuonna hän tienasi ansio- ja pääomatuloja 635 000 euroa mutta sitä pari vuotta aiemmin peräti 1,5 miljoonaa.
Yhtiö teki vuonna 2017 38 miljoonan liikevaihdollaan liki miljoonan voiton.
*
Laittomia palkkoja
Vallilan Intian Tamil Nadun osavaltion Karurissa sijaitsevan alihankkijan työntekijät raportoivat laittoman alhaisia palkkoja ja lain määräykset ylittäviä ylitöitä tuotantohuippuina. Tehdas on kieltäytynyt noudattamasta osavaltion uutta jo vuonna 2014 voimaan tullutta tekstiilialan minimipalkkalainsäädäntöä, kertoo Finnwatchin tiedote.
– Työnantajat ovat yrittäneet pitkittää uuden minimipalkkalainsäädännön soveltamista haastamalla Tamil Nadun osavaltion oikeuteen. Tämä on huolestuttavaa, sillä uudetkaan minimipalkat eivät riitä elämiseen, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo.