Siitä lähtien kun Kihniö ulkoisti sosiaali – ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 2015, ovat palvelut olleet ykköspuheenaihe kuntalaisten keskuudessa. Palveluiden uudelleen järjestelyjen myötä on saatu kokea sellaista pyöritystä, ettei ”vanha Erkkikään” ole tahtonut pysyä kartalla, missä kulloinkin mennään.
On ihmetelty miksi vasta paikallislehdestä kuntalaiset saavat lukea muutoksista joita tehdään hyviksi koettuihin palveluihin. Siksi aiemmin Kyykystä ylös valtuustoryhmä järjestikin asukkaille keskustelutilaisuuden, jossa ääneen pääsivät palveluista huolissaan olevat kuntalaiset.
Kyykystä ylös valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen säännöllisistä kuntalaisten ja päättäjien tapaamisista. Ryhmämme kokee tärkeäksi avoimuuden kuntalaisten suuntaan, sekä vuoropuhelun tärkeyden, johan kuntastrategia sitä edellyttää.
Kun sosiaali – ja terveyspalveluita rukataan uuteen uskon muun muassa perustamalla yhteistoiminta – alueita, vedotaan ”leveämpiin hartioihin”. Siihen samaan johon myös kaatuneessa Sotessa vedottiin. Monissa pienissä kunnissa on huomattu ”leveiden hartioiden” tarkoittaneen palveluiden keskittämistä pois pienemmän kunnan alueelta.
Julkisen liikenteen alas ajaminen vaikeuttaa huomattavasti esim. vanhusväestön liikkumista ja pääsemistä palveluihin. Kun tähän vielä lisätään Sipilän hallituksen ja sen ministeri Anne Bernerin taksiuudistus, joka ensikättelyssä todettiin täydeksi ”sudeksi”, olemme perimmäisten kysymysten äärellä maaseutukuntien palveluiden turvaamisesta ja niihin pääsemisestä.
Sosiaali – ja terveyspalveluiden ulkoistamista perusteltiin lähipalveluiden turvaamisella. Näköjään päättäjillä ja palveluiden tuottajalla on eri näkemys mitä lähipalvelut ovat, koska kuntalaisia aidosti suututtaa palveluiden vieminen Parkanoon.
Yksityistäminen on tarkoittanut sitä kun kuntalaiset kysyvät minulta palveluiden tilasta, niiden tulevaisuudesta, joudun levittelemään käsiä, koska rivivaltuutetun on mahdoton saada asianmukaista, riittävää tietoa. Palveluiden ulkoistamisen myötä kuntalaisten ja päättäjien ylle lankeaa tietynasteinen salaisuuksien verho.
Kuntalaiset kuitenkin halusivat raottaa tuota salaisuuksien verhoa ja viimein 15.4 kunta järjesti tilaisuuden, johon paikalle oli kutsuttu eri toimijoiden edustajia, joita yleisö sai tentata. Kuten tiedetään, palveluiden yksityistämisen myötä mukaan tulee ns. ketjuttaminen. Se tarkoittaa, että varsinainen sopimuskumppani Pihlajalinna esimerkiksi perusti heti alkuun yhdessä Parkanon kaupungin kanssa Kolmostien terveys Oy:n joka tuottaa palvelumme. Kolmostien terveys taas on ulkoistamassa kotihoidon ensihoidosta tutulle 9Livesille, joka näin laajentaa toimintaansa. Sekin on huolestuttanut vanhusten omaisia ja tietysti työntekijöitä.
Puumilan taitotalo oli ääriään myöten täynnä. Palveluista vastaavien ja kunnanjohtajan katsauksen jälkeen käytin puheenvuoron jossa totesin yleisömäärän kertovan todellisen huolen kuinka palveluidemme käy ja mihin suuntaan niitä viedään? Äimistelin 9Livesiä edustaneen Timo Palon kommenttia, hänen kertoessaan kotihoidon siirtymisestä 1.5 yhtiönsä hoidettavaksi ”kumppanuussopimuksella” 9Livesin ja Kolmostien terveyden kesken, mikä ihmeen kumppanuussopimus? Vastauksena yleisö sai kuulla ympäripyöreyksiä, sopimuksen todellisuuden jäädessä hämärän peittoon.
Kyykystä ylös valtuustoryhmän varavaltuutettu Elena Uusitalo nosti esille monesti terveyspalveluiden varjoon jäävät sosiaalipalvelut. Niissä on Uusitalon mielestä, (mielipide joka perustuu jatkuviin yhteenottoihin häneen), vakavia puutteita. Viranomaispalvelut, omaishoito, koulupsykologin puuttuminen ja monet vastaavat kysymykset saivat ympäripyöreitä vastauksia, joita yleisö kuunteli ”huulet pyöreinä”.
Eniten yleisöä huoletti Kihniön sairaalan kohtalo sekä lääkäripalveluiden saatavuus tulevaisuudessa. Monella suulla annettiin viestiä Kihniön päättäjille, ohjausryhmälle, perusturvalautakunnalle sekä palveluiden tuottajille – näpit irti palveluidemme heikentämisille tai siirtämisille kauemmaksi Parkanoon.
Hämmästystä kuntalaisissa herättää, että sopimuksessa: Sosiaali – ja terveyspalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevasta yhteistoiminnasta Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan välillä (”Kihniön palvelusopimus”), sanotaan yksiselitteisesti, kuinka ”Kihniön kunnan palvelut hoidetaan Kihniön kunnan alueella, Kihniön osoittamissa tiloissa. Siitä on jo monin osin livetty ja vastausta syyhyn perusteluineen ei ole saatu.
Kihniön sairaalan alas – ajon pelosta kertoo se, kuinka kuntalaiset olivat keränneet lyhyessä ajassa 250 allekirjoituksen adressin jossa vastustetaan kihniöläisille niin rakkaan sairaalan mahdollista lakkauttamista.
Tilaisuuden jälkeen kuntalaisten reaktiot olivat kaksijakoiset. Monet tulivat nykimään minua hihasta ja olivat hieman pettyneitä, koska nämä ammattilaiset ”pyörryksiin puhujat” pääsivät liikaa ääneen. Todellista vuoropuhelua ei oikein syntynyt, eivätkä päättäjät ja palveluiden tuottajat saaneet todellista kuvaa kuntalaisten hädästä. Kuitenkin parempi kuin ei mitään, mutta seuraavaan avoimeen tilaisuuteen toivottiin kysymys/vastaus sijaan enemmän asukkaiden huolien kuulemista, todettiin kuntalaistilaisuuden annista.