Kuukausi: huhtikuu 2019

https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/956e58b7-3f64-4345-8116-bbe3507e2362

”Näkökulma: Naisia rynni eduskuntaan ennätysmäärä – sitten menikin pieleen kaikki

Erityisesti vihreiden vaalitulos on nostattanut porua, sillä sitä pidetään ”epätasa-arvoisena”. Tämä antaa naisille kammottavan signaalin, kirjoittaa Iltalehden Mari Julku.”

Ei tätä naista sitten häiritse ollenkaan se, että ministeriön ”tasa-arvoyksikössä” on vain naisia töissä?

Minkä kammottavan signaalin se antaa ”tasa-arvosta”?

 

 

Siitä lähtien kun Kihniö ulkoisti sosiaali – ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 2015, ovat palvelut olleet ykköspuheenaihe kuntalaisten keskuudessa. Palveluiden uudelleen järjestelyjen myötä on saatu kokea sellaista pyöritystä, ettei ”vanha Erkkikään” ole tahtonut pysyä kartalla, missä kulloinkin mennään.

 

On ihmetelty miksi vasta paikallislehdestä kuntalaiset saavat lukea muutoksista joita tehdään hyviksi koettuihin palveluihin. Siksi aiemmin Kyykystä ylös valtuustoryhmä järjestikin asukkaille keskustelutilaisuuden, jossa ääneen pääsivät palveluista huolissaan olevat kuntalaiset.

 

Kyykystä ylös valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen säännöllisistä kuntalaisten ja päättäjien tapaamisista. Ryhmämme kokee tärkeäksi avoimuuden kuntalaisten suuntaan, sekä vuoropuhelun tärkeyden, johan kuntastrategia sitä edellyttää.

 

Kun sosiaali – ja terveyspalveluita rukataan uuteen uskon muun muassa perustamalla yhteistoiminta – alueita, vedotaan ”leveämpiin hartioihin”. Siihen samaan johon myös kaatuneessa Sotessa vedottiin. Monissa pienissä kunnissa on huomattu ”leveiden hartioiden” tarkoittaneen palveluiden keskittämistä pois pienemmän kunnan alueelta.

 

Julkisen liikenteen alas ajaminen vaikeuttaa huomattavasti esim. vanhusväestön liikkumista ja pääsemistä palveluihin. Kun tähän vielä lisätään Sipilän hallituksen ja sen ministeri Anne Bernerin taksiuudistus, joka ensikättelyssä todettiin täydeksi ”sudeksi”, olemme perimmäisten kysymysten äärellä maaseutukuntien palveluiden turvaamisesta ja niihin pääsemisestä.

 

Sosiaali – ja terveyspalveluiden ulkoistamista perusteltiin lähipalveluiden turvaamisella. Näköjään päättäjillä ja palveluiden tuottajalla on eri näkemys mitä lähipalvelut ovat, koska kuntalaisia aidosti suututtaa palveluiden vieminen Parkanoon.

 

Yksityistäminen on tarkoittanut sitä kun kuntalaiset kysyvät minulta palveluiden tilasta, niiden tulevaisuudesta, joudun levittelemään käsiä, koska rivivaltuutetun on mahdoton saada asianmukaista, riittävää tietoa. Palveluiden ulkoistamisen myötä kuntalaisten ja päättäjien ylle lankeaa tietynasteinen salaisuuksien verho.

 

Kuntalaiset kuitenkin halusivat raottaa tuota salaisuuksien verhoa ja viimein 15.4 kunta järjesti tilaisuuden, johon paikalle oli kutsuttu eri toimijoiden edustajia, joita yleisö sai tentata. Kuten tiedetään, palveluiden yksityistämisen myötä mukaan tulee ns. ketjuttaminen. Se tarkoittaa, että varsinainen sopimuskumppani Pihlajalinna esimerkiksi perusti heti alkuun yhdessä Parkanon kaupungin kanssa Kolmostien terveys Oy:n joka tuottaa palvelumme. Kolmostien terveys taas on ulkoistamassa kotihoidon ensihoidosta tutulle 9Livesille, joka näin laajentaa toimintaansa. Sekin on huolestuttanut vanhusten omaisia ja tietysti työntekijöitä.

 

Puumilan taitotalo oli ääriään myöten täynnä. Palveluista vastaavien ja kunnanjohtajan katsauksen jälkeen käytin puheenvuoron jossa totesin yleisömäärän kertovan todellisen huolen kuinka palveluidemme käy ja mihin suuntaan niitä viedään? Äimistelin 9Livesiä edustaneen Timo Palon kommenttia, hänen kertoessaan kotihoidon siirtymisestä 1.5 yhtiönsä hoidettavaksi ”kumppanuussopimuksella” 9Livesin ja Kolmostien terveyden kesken, mikä ihmeen kumppanuussopimus? Vastauksena yleisö sai kuulla ympäripyöreyksiä, sopimuksen todellisuuden jäädessä hämärän peittoon.

 

Kyykystä ylös valtuustoryhmän varavaltuutettu Elena Uusitalo nosti esille monesti terveyspalveluiden varjoon jäävät sosiaalipalvelut. Niissä on Uusitalon mielestä, (mielipide joka perustuu jatkuviin yhteenottoihin häneen), vakavia puutteita. Viranomaispalvelut, omaishoito, koulupsykologin puuttuminen ja monet vastaavat kysymykset saivat ympäripyöreitä vastauksia, joita yleisö kuunteli ”huulet pyöreinä”.

 

Eniten yleisöä huoletti Kihniön sairaalan kohtalo sekä lääkäripalveluiden saatavuus tulevaisuudessa. Monella suulla annettiin viestiä Kihniön päättäjille, ohjausryhmälle, perusturvalautakunnalle sekä palveluiden tuottajille – näpit irti palveluidemme heikentämisille tai siirtämisille kauemmaksi Parkanoon.

 

Hämmästystä kuntalaisissa herättää, että sopimuksessa: Sosiaali – ja terveyspalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevasta yhteistoiminnasta Parkanon kaupungin ja Kihniön kunnan välillä (”Kihniön palvelusopimus”), sanotaan yksiselitteisesti, kuinka ”Kihniön kunnan palvelut hoidetaan Kihniön kunnan alueella, Kihniön osoittamissa tiloissa. Siitä on jo monin osin livetty ja vastausta syyhyn perusteluineen ei ole saatu.

 

Kihniön sairaalan alas – ajon pelosta kertoo se, kuinka kuntalaiset olivat keränneet lyhyessä ajassa 250 allekirjoituksen adressin jossa vastustetaan kihniöläisille niin rakkaan sairaalan mahdollista lakkauttamista.

 

Tilaisuuden jälkeen kuntalaisten reaktiot olivat kaksijakoiset. Monet tulivat nykimään minua hihasta ja olivat hieman pettyneitä, koska nämä ammattilaiset ”pyörryksiin puhujat” pääsivät liikaa ääneen. Todellista vuoropuhelua ei oikein syntynyt, eivätkä päättäjät ja palveluiden tuottajat saaneet todellista kuvaa kuntalaisten hädästä. Kuitenkin parempi kuin ei mitään, mutta seuraavaan avoimeen tilaisuuteen toivottiin kysymys/vastaus sijaan enemmän asukkaiden huolien kuulemista, todettiin kuntalaistilaisuuden annista.

 

 

 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006074542.html

KOKOOMUKSEN puoluehallitus ilmoitti tiistaina, että puolue on mukana hallitusneuvotteluissa ”hyvällä mielellä”.

”Kokoomus uskoo, että Antti Rinteen johdolla on mahdollista sopia hallituksen ohjelmasta, mutta se edellyttää, että luodaan luottamuksen ilmapiiri ja pystytään sopimaan toimintakulttuurista ja tavoista, jotta hallitustyö on sujuvaa ja saadaan aikaan päätöksiä”, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Kokoomus on selvästi halukas rakentamaan hallituksen Sdp:n kanssa, vaikka Orpo asettikin kolme ehtoa. Ensiksikin hallituksen täytyy saada aikaan päätöksiä ja katseen pitää olla tulevaisuudessa, eritoten koulutuksessa, osaamisessa ja ilmastokysymyksissä. [ Onko Orpokin hurahtanut ilmastokysymykseen? – Suomi on yksi harvoista maista, jotka ovat onnistuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjään.]

Toiseksi hallituksen pitää noudattaa vastuullista talous-, verotus- ja työllisyyspolitiikkaa. Kolmanneksi ohjelmaan pitää kirjata se, että Suomi jatkaa vastuunkantajana globaaleissa *1) kysymyksissä. Hallitusohjelmasta pitää näkyä, että Suomi on avoin, tasa-arvoinen ja suvaitsevainen maa.

[”Suomi on avoin” – tarkoittaako Orpo, että kaikki sisään änkeävät ovat edelleen tervetulleita?]

[*1) ”Suomi jatkaa vastuunkantajana globaaleissa kysymyksissä.” Tarkoittaako Orpo, että suomalaisten on edelleen osallistuttava kantaman vastuuta Afrikan yltiöpäisestä väestön kasvusta?]

ENSIMMÄINEN ehto käy kaikille, toinen on suunnattu Sdp:lle ja kolmas perussuomalaisille.

Yksi lause kuitenkin toistui useita kertoja Orpon puheessa. ”Kokoomuksen osallistuminen on mahdollista, jos pystytään muodostaa yhteinen realistinen tilannekuva kansantalouden tilasta ja sovitaan siitä, millaista muutosta hallitus haluaa ajaa ja toteuttaa.” [ Antti tietenkin haluasi palata velalla elämiseen.]

Juuri tämä ydinlause on suunnattu Sdp:lle, joka on vinkannut, että hallitusneuvotteluissa ei tällä kertaa annettaisi talouslukujen niin hirveästi estää hyviä päätöksiä.

Puolueessa on jopa pohdittu, etteivät hallitusneuvottelut tällä kertaa ala valtiovarainministeriön talouskatsauksella. Tämä kauhistuttaa sekä kokoomusta että keskustaa. Niiden mielestä ilman yhteistä näkemystä taloudesta hallitus on heikolla pohjalla koko kautensa ajan.

Pitkän ja hartaan pohdiskelun jälkeen asia valkeni. Demarithan ovat EU:n intergraation syventämisen kannalla, jonka tien päässä on liittovaltio. Johtavia demareita on Bilderbeg-myyrinä Suomessa. Heistä mainittakoon ykkösenä tietty Paavo Lipponen, joka olisi ollut valmis liitovaltioon vaikka jo pääministeri aikanaan. Uuteen eduskuntaan valitut Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma ovat myös samoin Suomen Pankin ent. pääjohtaja ErkkiLiikanen Bilderberg-myyriä.  Myyräthän tekevät myyrän työtä yleensä maan alla, pimennossa.

EU ja sen komissio on varoittanut EU-maiden populistiliikkeistä, sillä niiden kannatus lisääntyy kaikkialla, kuten Suomessa nähtiin viime vaaleissa.

Se, että demarit nyt Suomessa ei halua ottaa persuja hallitukseen on itse asiassa  ””suuremmas kärees” eli Brysseli vaatii ”ei persuja hallitukseen”. Jos persut menevät hallitukseen on se osoitus koko Euroopalle, että kansallisaate voimistuu kaikkialla ja EU:n käy köpelisti. Silloin myös vielä suuremmat voimat eli Illuminati järkkyy, kun heidän suuri unelmansa ”uudesta maailmanjärjestyksestä” kaatuu.

Nyt on siis Rinteen vain keksittävä tekosyitä ja verukkeita, millä estää persujen pääsyn hallitukseen. Rinnekin on vain oikein isojen poikien juoksupoika vaan.

Kun kaiken lisäksi Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi kesänä, niin voisi olla kiusallista , jos Suomen hallituksessa istuu EU-kriittinen puolue.

Tuli sellainenkin ajatus mieleen, että vaalitulosta peukaloitiin, jotta saataisiin demarit voittajiksi? Vaalitulosten laskenta oli tavallista hitaampaa.

 

Jussi-Halla-aho      30.570 ääntä

Antti Rinne              12.086 ääntä

Jussi oli koko maan äänikuningas. Kait silläkin on jotain merkitystä, sillä kertoohan se Jussin suosiosta.

Rinne ei ollut edes puolueensa paras.

 

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/04368ede-33cc-4daa-8626-d7a9d4d3d540

”Miesten ja naisten välinen palkkaero on mediaanipalkan suhteen pysynyt ennallaan. Se on 600 euroa kuukaudessa.

Näin kertoo SAK:n työolobarometri.

Sukupuolten palkkaerossa on osin kysymys siitä, että julkisella sektorilla maksetaan yksityistä heikompia palkkoja, ja naisvaltaiset alat ovat ylipäänsä miesvaltaisia heikommin palkattuja.

Toimialojen sisälläkin miesten palkat ovat selvästi naisia suurempia.”

Siis ero selittyy eri alojen palkkatasojen eroista lähes pääosin.

Edelleen toki eri aloilla on eroja, mutta nekin selittyvät pääosin erilaisilla tehtävillä ja eri tehtävien vastuullisuudella.

Aika suurelta osin samassa tehtävässä samanlaisella vastuulla toimivilla miesten ja naisten palkkaeroa ei ole.

Yksityisen ja julkisen eroa selittää taas aika paljon julkisen puolenperinteiset  pitkät kesälomat ja muut edut, vaikka ne ovatkin osittain pienentyneet.

Kenen etuja tämä valhtelu ajaa?

Antti Rinne lupasi sadan euron korotuksen takuueläkkeeseen, jos SDP on hallituksessa.

Mitenköhän tuo pitäisi uskoa? Taisi olla vain vaalipuheita.

Viimeksi kun takuueläkkeeni nousi 15 eurolla (vuosi sitten) , niin asumistukeni ei noussut centtiäkään, vaikka asuntoni vuokra on noussut tasaisesti joka vuosi juuri tuollaisella 15 eurolla keskimäärin.

Nyt kun tuntuu että nuoret kipakat ja hymyttömät kuivan kälpäkät naiset ovat nosteessa niin menisikö Keskusta virran mukana eli Saarikko puikkoihin.  Samaa kategoriaa pian Ohisalon muodossa Vihreillä ja kenties Marinilla korvataan Rinne. Entäs Lepomäki, vai kulkisiko Kokoomus omia polkujaan ja Häkkääsestä leivottaisiin pomo.

Jaa, että YLE suosi Perussuomalaisia – Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, koita keksiä jotain parempaa. Hänen mielestään varmaan HS gallup’n tulos on oikea.

Gallupien tulokissa on aina mukana virhemarginaali.

Tuskin monikaan sdp’ä tai kokoomusta äänestämistä ajatellut on kääntynyt äänestämään perussuomalaisia YLE’n gallupin vuoksi.

Onko Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tämänkertainen ulostulo esimerkki, ettei korkea asema ole aina tae älyllisestä ajattelusta?

***

https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/161519b5-e4c0-4ff8-b166-99cb9262bfbe

”Täysin virheellinen”

Romakkaniemi piti tilannetta erikoisena. ”Ylen täysin virheellinen gallup saattoi luoda todellisuudelle väärän asetelman vaalien loppusuoralle. HS gallup näytti samalla tutkimusajalla kokoomuksen selvää kakkossijaa”, hän kirjoitti ja piti Ylen uutisointia mahdollisesti äänestäjiä ohjaavana.

”Ylen gallupin myötä vaalien loppusuoralla rummutettiin julkisuudessa asetelmaa, onko Sdp vai PS suurin puolue”, ja piti mahdollisena, että arvuuttelu on voinut vaikuttaa äänestyspäätöksiin.

”Tämä saattoi ohjata hyvinkin ison osan äänestäjiä ottamaan virheellisesti kantaa tähän”, Romakkaniemi pohti ja perusteli ajatustaan ennakkoäänien erolla.”Kokoomus ei ole koskaan hävinnyt niissä tällä tavalla suhteessa ennakoihin, vaan yleensä voittanut niissä.”

Ylen viimeinen, vaaleja edeltänyt mittaus kertoi torstaina, että perussuomalaiset ovat ohittaneet kokoomuksen ensimmäistä kertaa neljään vuoteen ja nousi mittauksen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi.