Puoskaritieteilijöillä en tarkoita näitä kolmea erityisesti, vaikka vaan Hel- singin yliopistoa ja Hesaria yleensä. Mutta tässäkin tuuleteltiiin vanhoja paskoja, mm. että muka ”Stalin olisi pakottanut uskomaan hankittujen ominaisuuksien periytymiseen”.
Otetaan kuitenkin kaikkein ensimmäiseksi muistin virkistämiseksi HESARIN tiedesivu 26.10. 2001:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/95018
HELSINGIN SANOMAT suuntautuu Suomen tieteen tuhoamiseen!
RK, 10/27/2002 1:23:38 AM, 95018
Helsigin sanomien ”Tiede” on viimeisten parin vuoden ajan käyttänyt tätä tiede-sanaa sosiobiologiaksi kutsutun,hyönteistitelijä Edward O. Wilsonin lanseeraaman hölynpöly-yhteiskuntateorian synonyyminä. Teoria on saman ”synnynnäiselle persoonallisuudelle” perustuvan ideo- logian variantti kuin Adolf Hitlerin rotuopit. Hesari on vaiennut kuin muuri siitä, että kaikki ”todisteet” synnynnäiselle tiedolle, joita esimer- kiksi Steven Pinker (ja oikeastaan aika pitkälle pelkästään hän, muut ovat vain spekuloineet, myös Wilson itse) on ositettu vääriksi. Muu kuin sosiobiologistinen humanistinen tutkimus on leimattu hölynpölyksi.
Sen sijaan että oisivat osoittaneet oppinsa luonnontietellisin keinoin oikeaksi, sosio-biologistit ovat vaatineet, että MUIDEN olisi osoitet- tava kaikki heidän keskenään ristiriitaiset tuhannet spekulaationsa VÄÄRIKSI, tai muuten kysessä on muka ”POLIITTINEN hyökkäys tiedettä vastaan”.
Pohjanoteeraus oli Sosiogiologia-sivu 26.10.02,ja sitä edellinen pohja- noteeraus oli Osmo Tammisalon arvostelu Wilsonin hölynpölykirjasta Konsilienssi (con-sci-lie-nce), joka voitaisiiin noin niinkuin lonkalta ”suomentaa” luovasti joko valetiedon yhtenäisyydeksi tai tiedon valeyhtenäisyydeksi …)
Sivun varsinainen sanoma on lainaus Wilsnolta sinun keskiöön sijoitetussa harvalla painetussa kuvatekstissä:
Wilson: ”Fysiologiasta ja evoluutiosta kinnostunut biologi käsittää, että itsetuntemusta säätelevät ja muokkaavat aivoissa hypothalamus ja lim- binen järjestelmä. Niistä tulvivat tietoisuuteemme kaikki emootiot: viha, rakkaus, syyllisyys, pelko ja muut, joista filosofit etsivät intuitiivisia kriteereitä hyvälle ja pahalle.
Meidän täytyy välttämättä kysyä, miten syntyivät hypothalamus ja limbinen järjestelmä. Ne kehittyivät luonnonvalinnan kautta.
Tästä yksinkertaisesta biologisesta väittämästä lähtien on mahdollista selittää ettiikka ja sitä pohtivat filosofit, ehkä jopa tieto-oppi ja ja tieto-oppineet, juuriaan myöten.”
Wilsonin ensimmäisessä kappalessa ei ole oikeastaan sanaakaan totta: Ei ole mitenkään selvää, että nuo aivojen osat olivat jokin ”itsetunte- muksen” (tietoisuuden?) ydin tai mekanismi, emootiot eivät ole ”synnynnäistä tietoa”, päin vastoin ne ovat osa ehdollistumisen mekanismia, eivätkä filosofit etsi hyvälle ja pahalle ”intuitiivisia kriteereitä” (SOSIOBIOLOGISTI”filosofeja” tietysti lukuun ottamatta!)
Toinen kappale on trivialitetti.
Ja kolmas kappale tieto-opin ja –oppineidenkin ”selittämisestä” on se haistapas-kantieteen varsinainen ohjelmajulistus, jossa sosiobiologisti- ”tieteilijä” muka tietää kaikkein parhaiten, mitä kaikki MUUT ”todella” ajattelevat…
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER6
Tähän juttuun sisältyy yksi tiedonjyvänenkin, suoranainen TUTKIMUSTULOS. Segerstråle toteaa:
”Segerstråle itse asiassa epäilee,että Lewontin ja Gould halusivat käyt- tää sosiobio-logian poliittisia ulottuvuuksia Troijan hevosena päästäkseen horjuttamaan evoluu-tiotutkimuksen hallitsevaa paradigmaa. He olisivat valtavirrasta poiketen halunneet korostaa luonnonvalinnan sijasta muita tekijöitä.”
Aivan ilmeisesti juuri näin on asian laita, mutta se ei tarkoita, etteivätkö herrat olisi ansiokkaasti kumonneet hölynpölybiologiaa. He kuitenkin pysyivät tiukasti biologian raameissa,eivätkä minun tietääkseni esimerkiksi ikinä varsinaisesti vedonneet (ainakaan) Vygotskin kielelliseen ajatteluteoriaan (jonka he marxilaisina varmasti tunsivat), vaan siihen että ”synnynnäinen tieto” olisi biologisesti vahingollista oppimisen esteenä, ja siihen, että evoluutio ei tosiassa kulkenut edullisen geenin vähittäisen yleistymisen tietä, vaan muita teitä. Heidän havaintonsa ovat ihan viime päivinä saaneet molekyylibiologista vahvistusta (ns. puskuroituminen mutaatioita vastaan ns. lämpöshokki- proteiinien vaikutuksesta,ja vastaavasti puskuroituneiden ominaisuuk-sien äkkinänen ilmaantuminen makromutaationa (joka voi olla myös aiemman raken-teen palauttava). Noista biologian todellisista edistyaskeleista meikäläinen lehdistö vaikenee tietysti kuin muuri.
Gould ja Lewontin olivat nimeomaan wilsonilaisen hölynpölybiologian vastustajia biologiatieteen metodologian metodisista lähtökohdista, eivät välttämättä niinkään kaiken mahdollisen biologisoinnin vastustajia yhteiskunnallisen ajatteluteorian lähtökohdista.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER7
”Kirjan vastaanotto oli kaksijakoinen. Toisessa leirissä olivat ne, jotka pitivät Wilsonin ajatuksia tieteellisenä läpimurtona ja onnistuneena paradigmanvaihtona.”
RK: MITÄÄN PRADIGMANVAIHTOA ei TIETEESSÄ tapahtunut yhtään kissään. Mutta tuosta kuvastuu se UNELMA mitä biologistit ajavat takaa…
”Vastakkaisen leirin mukaan Wilsonin teorialta puuttui tieteellinen pohja. Monet arvostelijat katsoivat, ettei Wilsonin villeistä spekulaatioista ollut kuin kivenheitto nat-sien vulgääridarvinismiin ja rodunjalostamispuuhiin. Wilsonin asiaa ei edistänyt se, että natsit käyttivät samaa termiä, Sozialbiologie,omasta yhteiskuntainnovaatiostaan. Vaikka Wilson itse vakuutti päinvastaista, yleinen tuomio hänestä oli: vaarallinen yhteiskunnallinen konservatiivi.”
RK: Minä vaan kysyn, että kuinka moni lopulta koskaan piti Hitleriä nimenomaan konservatiivina?
” Marxilaiset kriitikot, kuten Lewontin ja Gould, eivät tutkineet sosiobio- logian johto-päätöksiä tieteellisinä hypoteeseina, todellisuutta koske- vina testattavina väitteinä. He keskittyivät niiden poliittis-moraalisiin seuraamuksiin.”
RK> EI HEILLÄ OLLUT VELVOLLISUUTTA niitä ”villejä spekulaatioita” KUMOTA, vaan ESITTÄJÄLLÄ OLI VELVOLLISUUS NE TODISTAA!
Ja varsinainen tieteellisen perikadon tunnustus Wilsonilta
Wilsonin ajattelua luonnehtii voimakas instrumentalismi: tieteellisen teorian pätevyy-den mitta on se, kuinka hyvin sitä voidaan käyttää ilmiöiden ennustamisessa. Siitä, kuvaako teoria todellisuutta sellaisena kuin se on, ei tarvitse välittää.
Eli teorian ei Wilsonin mukaan tarvitsekaan olla totta, kunhan se vain en- nustaa sopi-via! Jos se ei kuvaa todellisuutta oikein,se ei ennustakaan oikein paitsi joskus vahin- gossa! Ja mille tahansa voidaan antaa mikä tahansa selitys, kunhan vain tiedetään, miten jokin ilmi; taoahtuu; esimerkiksi tietyllä tavalla epittavalle asia falski mukansGEENIselitys! Nyt alkaa tosiaan valjeta!
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215ER14
Edellinen pohjat
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html
Jutun monet sanak´´nteet juontavat t´´lt´:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=75524
Ja hieman vanhaa anlyysi´
Hesarin ohjelma on Suomen tieteen tuhon ohjelma. Tavallisella lukijalla ei ole mah-dollisuus petkutusta ja vyörytystä vastaan puolustautua, paitsi olemalla lukematta Hesaria.
EI TARVITSE SITTEN JANNE VIRKKUNEN MEIDÄN TALOUDEN OSOIT- TEESEEN TUOTA FASISTILÄPYSKÄÄ TIPUTTAA! PITÄKÄÄ TILAUSMAK- SU HYVÄNÄNNE, KYLLÄ MINÄ TILATESSANI TIESIN, MITÄ TULEMANPITÄÄ!
RK
Pannaan pari muuta ”valittua” suurpierua linkkinä HY:n tuotoksiin:
Europuoskaritiedettä Suomen tieteen huippuyksikössä? (KÄ 2004)
Helsingin yo julisti v. 2002 ”ehdollistumisen pätemättömäksi”
http://www.tieteessatapahtuu.fi/031/Raatikainen.pdf
” Tekeekö tieteen kehitys ihmistieteet tarpeettomiksi?
Panu Raatikainen, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto
Juhlapuhe Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja matemaat- tis-luonnon-tieteellisen tiedekunnan 150-vuotisjuhlassa 15. marraskuuta 2002
ILkka Niinilluoto, 70, ”totuuden petollinen rakastaja”, johti organisaationsa tuottamaan pääasiassa paskaa.
” 70 vuotta: Ilkka Niiniluoto uskoo yhä vain järjen voittoon
Mutä sitten erityisesti Trumpiin ja hänen ”tieteelllisiin vastustajiinsa” tulee:
Richard Dawkins and Other Prominent Scientists React to Trump’s Win
https://www.scientificamerican.com/article/richard-dawkins-and-other-prominent-scientists-react-to-trump-rsquo-s-win/
What the election results mean for science, in gut responses from Scientific American’s Board of Advisers
Ja sitten tähän ”uuteen ryhdistäytymiseen”…
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005959266.html
Nyt tulee vastaisku huuhaalle – Kolme eri sukupolven tutkijaa kertoo HS:lle, miten trumpilainen nettikeskustelu ja harhaanjohtavat poliitikot kampataan
Tieteilijät ovat saaneet tarpeekseen ja haluavat käydä puolus-tusasemista hyökkäykseen vääriä uskomuksia ja suoria valheita sekä propagandaa vastaan. HS kysyi kolmen eri sukupolven tutkijoilta, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa. Keskustelu jatkuu tällä viikolla Tieteen päivillä.
Haistapaskantieteen myöyäilijäöt ja suopjelijat pällistelee … mokomat- kin saatanat! Haistapaskntiede rinnastuu kansainvälisesti joukkomurhaan, rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Turha yrittää kieroilla!
Professori Kari Enqvist, entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma valmiina taas harhautukseen Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä. (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)
Vuorelma on kovasti ollut joka paikassa tapeetillla…
Julkaistu: 9.1. 2:00 , Päivitetty: 9.1. 6:54
”Olen huolestuneena seurannut ’huuhaa’-tiedon leviämistä. Poliitikot voivat tietee-seen vedoten puhua mitä hyvänsä,vaikkei heidän sanomallaan olisi tekemistä tie-teen kanssa. Tiede on ollut puolustuskannalla, mutta nyt pitää ryhtyä hyökkäykseen!”
Näin kirjoitti HS:n kulttuuritoimitukselle sähköpostissaan Helsingin yli- opiston entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila, 80, ja antoi inspi- raation keskusteluun, jonka HS järjestää kolmen eri sukupolven tutkijan kanssa Tieteen päivien alla Helsingin yliopiston päärakennuksessa.
Ihamuotila pohjustaa: ”Tieteen kriteerejä ovat objektiivisuus, kriittisyys, itseään korjaavuus ja autonomisuus, mitä ei aina ymmärretä.”
Hän muistuttaa, kuinka kirkko vastusti Galileo Galilein tietoa siitä, että aurinko ei kier-rä maapalloa ja Darwinin evoluutioteoriaa. Stalin painosti tiedemiehiä ”todistamaan”, että hankitut ominaisuudet periytyvät ja Hitlerillä oli epätieteelliset kriteerit esimerkiksi rodunjalostuksessa.”
ENQVIST ON MYÖS JAUHANUT KIRJOISSAAN TUOTA VALETTA – JA VIE- LÄPÄ MUKA ”UUSLAMARKISTISTA SOSIOBIOLOGISMIA NL:N TIETEEN IDEOLOGIANA”…
TÄSSÄ ON STALININ KOOTUT!
HERRAT OVAT HYVÄT JA HAKEVAT SIELTÄ KOHDAT, JOISSA STALIN VAATII (SAATI PAKOTTAA) USKOMAAN HANKITTUJEN OMINAISUUKSIEN PERIYTYMISEEN!!!
https://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/collected/volume1/index.htm
HS: ” Osa nykypoliitikoista Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa ihmi- sen toimien osuuden ilmastonmuutoksen, vaikka Ihamuotila vetoaa tiedeyhteisön laajaan yhteisymmärrykseen asiasta.
”Tiede tarjoaa tutkituinta saatavissa olevaa nykytietoa ja kehittyy jat- kuvasti. Newtonin painovoimalaki oli edistysaskel, vaikka Einsteinin suhteellisuusteoria osoitti, että se ei ole aivan näin, ja kvanttiteoria voi puolestaan kyseenalaistaa osan suhteellisuusteoriasta”, hän kertaa.
Asiat sotkeentuvat Ihamuotilan mukaan varsinkin ”somessa” eli jättiyri- tysten tietojenkeruualustoilla, joita on kutsuttu ”sosiaaliseksi mediaksi”.
”Siellä liikkuu epätieteellisiä käsityksiä rokotuksista ja muista aiheista. Pi- täisikö tieteellä olla hyökkäysjoukkoja, jotka ryhtyvät heti vastarintaan, kun tulee virheellisiä väittämiä?”
HM. TITEELLÄ ON HYÖKKÄYSJOUKKOJA: ESIMERKIKSI MINÄ!!!
Kosmologian professori Kari Enqvist, 64, on valmis taistoon, vaikka ”taistelusuunnitelmaa ei vielä ole eikä hyökkäyslinjoja vedetty”.
Kari Enqvist (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)
”Tiedettä puolustavat näkökannat tarvitsevat enemmän kärjekkyyttä”, hän julistaa.
”Jos julkisessa keskustelussa esitetään valheita, tieteilijän on todettava entistä suorempaan, että tämä on täyttä huuhaata nykytiedon valossa.”
Enqvistin mukaan ”trumpilainen Twitter-todellisuus” uhkaa jyrätä sivistyneen keskustelun.
”Sellaisessakin maailmassa täytyy pärjätä. Meidän täytyy olla aggressiivisempia, kun kaikki muutkin ovat.”
Enqvist suomii myös joidenkin televisiokeskustelujen ”väärää balanssia”.
”Kutsutaan vastakkain koululääketieteen edustaja ja huuhaa-tyyppi, ikään kuin nämä olisivat vaakakupeissa tasapainoiset. Halutaan jännitettä ja gladi-aattorikamppailuja eikä selvittää totuutta, mikä vaatisi pitkällisempää argumentointia kuin mitä tv-julkisuudessa yhdelle aiheelle annetaan.”
Koululääketieteen saralla hyökkäykseen on jo käytykin.Yksi esimerkki on asiantuntijoiden laajat kommentit Lääkkeetön elämä -kirjan epätark- kuuksista HS:n sunnuntaitoimituksen laajassa artikkelissa, joka löytyy tämän linkin takaa.
Tieteen ja päättäjien suhde on jännitteinen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puhui esimerkiksi ”kaiken maailman dosenteista” vuonna 2015.
”Se on väärä mielikuva tieteestä. Nykyisin on paineita rajoittaa tutki- musta taloudellisin hyötynäkökohdin ja poliitikkojen näkemyksien suhteen.”
Toisinkin on ollut. Perustutkimusta on ymmärretty. Uusiin tietoihin esimer-kiksi alkuräjähdyksestä liittyy ”prestiisiä”, jonka poliitikotkin voivat ymmärtää, sanoo Enqvist.
”Suomi liittyi Cerniin [Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen] parin silloisen vahvan ministerin ansiosta.”
Enqvistin mukaan tiedeyhteisön on puolustettava ensisijaista tehtäväänsä. Se on ”tuottaa sivistystä”.
”Kaikki muu on spin offia. Ei pidä pyydellä anteeksi perustutkimusta eikä perus-tella sitä vain niin, että joku härpäke toimii nyt tehokkaammin tai jokin lääke tulee perustutkimuksen kautta laboratorioon.”
Enqvist ei ole kokenut tutkimuksen vapauden rajoitusyrityksiä omalla alallaan.
”Ilmastonmuutoksen, maahanmuuton tai Suomessa myös metsänhoi- don tutkijoilla voi olla vaikeampaa.”Jos hyökkäykseen käydään, siihen tarvitaan kaikki tutkijapolvet.
Vuonna 2017 väitellyt ja Politiikasta-lehden päätoimittajana toiminut Johanna Vuorelma, 35, taitaa olla jo hyökkäysmoodissa, sen verran kipakasti hän on suominut poliitikkoja faktojenvastaisista lausahduksista myös Paul-Erik Korve-lan kanssa toimittamassaan kirjassa Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen (Docendo 2017).
”Yhteiskunnassa huuhaan ja tiedon raja ei ole niin selvä kuin luonnontie- teissä”, nykyisin Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtorina työskentelevä Vuorelma kuitenkin muistuttaa.
”Yllättävät ajatukset voivat aluksi tuntua huuhaalta, mutta yhteiskun- nallinen keskustelu tarvitsee myös utopioita, joilla ei ole vielä faktapohjaa.”
Vuorelma muistuttaa, että yhteiskunta ei toimi faktapohjaisesti, vaan perustuu myös käytännöille, perinteille, uskomuksille ja luottamukselle.
Tästä puhuu myös suosittu tietokirjailija Yuval Harari: me luotamme, että tietty seteli on arvokas, mutta näin on vain niin kauan, kun yhteinen luottamus tuohon paperinpalaan säilyy.
Vuorelma ei myöskään alistaisi kansalaisia vain asiantuntijatiedon vastaanottajiksi.
”Se olisi epädemokraattinen kehityskulku.”
Vuorelman mukaan väärät tiedot ja valheet on helpoin oikoa.Tästä esi- merkkinä hän ottaa väärän tavan laskea prosentteja, mihin ministeritkin joskus sortuvat. Mutta pitäisi tunnistaa myös toisenlaisia valheita, hän muistuttaa.
”Suora korruptio voidaan tunnistaa, mutta korruptiivisten rakenteiden vaikutus on vaikeampi tunnistaa ja purkaa.”
Poliitikot voivat johtaa harhaan myös ilman faktavalheita. Tilastoista voi poimia itselleen vain mieleisimmät.
”Paljon on myös huomion kiinnittämistä epärelevantteihin, tunteisiin vetoaviin aiheisiin, jotta tärkeämmät voi jättää varjoon.”
On myös itsepetoksen muotoja, jotka vaativat itsekriittisyyttä kansalaisilta, ei vain poliitikoilta.
”Ilmastonmuutos on selkein esimerkki. Meillä on tarpeeksi tietoa, jotta jokaisen tulisi muuttaa käyttäytymistään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”
Vuorelma pohtii erilaisia keskustelujen areenoita.Tieteelliset julkaisut ovat yksi. Perinteisissä tiedotusvälineissä voi saada keskustelupuheenvuoroja helpostikin uran edistyessä ja myös vastineoikeuden tiettyjen lakiperusteiden täyttyessä.
”Samalla Facebookin alusta tai edes eduskunnan täysistunto eivät täytä ’paras argumentti voittakoon’ -keskustelun funktiota, koska molemmissa esiinnytään ja etsitään suosiota, ei välttämättä totuutta”, hän pohtii.
Politiikan pitäisi olla avointa, mutta Vuorelma näkee toivoa myös julki- suudelta suljetuissa eduskunnan valiokuntien kokouksista. ”Ehkä siellä päästään testaamaan argumentteja, avaudutaan vasta-argumenteille ja hiotaan yhteisiä näkemyksiä.”
Risto Ihamuotila tosin suhtautuu tähän epäilevästi: ”Kun puhuin valioku- nnissa, ihmisiä tuli ja meni, ovi kävi ja harva tuntui keskittyneesti kuuntelevan.”
Faktatieto ei myöskään poista kokemustiedon merkitystä. Jo Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa muistutetaan, kuinka armeijalla oli tilastot, jonka mukaan annoskoko ei voi jättää sotilaita nälkäisiksi, mutta kokemustieto kertoi toista.
”Samoin tilastot osoittavat, miten EU hyödyttää Britanniaa, mutta ti- lastot eivät paljastaneet, miten huono-osaisuus ja näköalattomuus saivat ihmiset äänes-tämään. Kokemuksiakin täytyy tutkia, jos haluaa ymmärtää brexit-kehitystä”, Johanna Vuorelma sanoo.
Samoin vuoden 2008 talouskriisin hoito oli Vuorelman mielestä niin teknokraat-tista, että se tuli ajaneeksi yllättävän suuret massat hakemaan lohtua populismista ja ääriliikkeistä.
Vuorelma ei usko tutkijoiden aggression olevan ratkaisu.
”Tutkijoihin kohdistuva vihamielinen palaute on ongelma, mutta aggres- siivisuus on itseään ruokkiva kehä. Nyt ei pidä kiihdyttää keskustelua vihaisemmaksi, vaan rauhallisemmaksi.”
Faktoilla hukuttamisen sijaan Vuorelma suosisi yhteistä tilannekuvaa, joka ”pitää sisällään erilaisia tietopohjia”.
”Tiede– ja tutkijavastaisuus lähtee siitä luulosta, että tutkijat ovat todel-lisuudesta vieraantunutta eliittiä norsunluutorneissaan. Todellisuudessa 70 prosenttia yli-opistojenkin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisissa työsuhteissa ja omaa samoja kokemuksia taloudellisesta epävarmuudesta kuin monet muutkin suomalaiset.”
On totta, että hyvä putkiremonttiammattilainen voi tienata paljon enem- män kuin määräaikaisuus- ja apurahanhakukierteessä oleva yliopiston assistentti.
”Kun ihmiset tajuavat, että olemme samalla puolella samanlaisin intressein, tutkijoita kuunnellaan ehkä entistä herkemmin. Tutkija on kuitenkin ajattelun ammattilainen, ja siksi tutkijoita kannattaa lukea ja kuunnella”, Vuorelma sanoo.
Tyssäsikö hyökkäys tähän?
”En kieltäydy hyökkäämästä, mutta hyökkäys ei saa olla yksiulotteinen”, Vuorel-ma vastaa. ”Faktavalheet on ammuttava alas, mutta on mietittävä, millä areenoilla ja missä kiihtymyksen tilassa sen tekee.”
Mitä sanoo Kari Enqvist näihin teeseihin?
”En tarkoita hyökkäyksellä vain faktojen tykittämistä. On tosiaan vaiku- tettava myös emotionaaliseen vastaanottavaisuuteen. Jos sielu on vastaanottavainen, faktat tulevat perässä.”
Populistit tai Facebookin algoritmit voivat kuitenkin olla tutkijoita etevämpiä emootioiden herättäjiä.
”Vaikka juuri tiede on kriittistä, systemaattista, itseään korjaavaa ja siten parasta tietoa, mitä on saatavilla. Se, mitä sanomme, on perustelua ja sitä ei pidä hävetä eikä hyssytellä”, Enqvist sanoo ja lähes kiihtyy:
”Meillä oli presidenttiehdokas, joka on kreationisti, ja sitä hyssyteltiin! Parhaan tiedon perusteella tämä on ihan järjetöntä. Miten te voitte kuvitella Suomen, jota johtaa kreationisti?”
Hän viittaa Laura Huhtasaareen, joka oli presidenttiehdokas kielitietei- lijä- ja kirkkoslaavitutkijataustan omaavan Jussi Halla-Ahon johtamissa Perussuomalaisissa.
”On syntynyt mentaalinen todellisuus, jossa faktat ovat irrelevantteja. Ja vaaliehdokkaissa voi olla rationaalisia tutkijoita, mutta ihmiset äänestävät jotain viinaa juovia sahanomistajia”, Enqvist sanoo.
”Sitä kutsutaan demokratiaksi”, Vuorelma muistuttaa.
Enqvist, Vuorelma ja Ihamuotila ovat samaa mieltä siitä, että tieteen yhteiskunnallinen näkyvyys on saatava kuntoon.
”Ja hyökkäykseen lähtevien pitää ottaa kaikki tämä huomioon”, Ihamuotila sanoo.
”On paljon tutkijoita norsunluutornissa, jotka haluavat tuottaa uutta tie- toa ja sen pitää heidän mielestään riittää. Mutta se on osin väärin. Tutkijan velvollisuuksiin kuuluu tuoda esiin sitä, mitä tutkimuksessa on saatu selville ja miten se eroaa siitä, mitä on aikaisemmin luultu.”
Hyökkäys tekee tutkijasta helposti myös kiistan osapuolen. Tämä on asia, jota journalistitkin usein pohtivat. Missä menee tutkijuuden ja aktivismin raja?
”Tutkijan sidokset vaikkapa aktivismiin tai johonkin puolueeseen eivät haittaa, jos ne tuodaan avoimesti julki ja itse argumentit ovat tutkijoiden tapaan tapaan kriittisiä, järkeviä, loogisia ja jäsenneltyjä”, Enqvist näkee.
”Ja tutkijan eetokseen kuuluu myös se, että kuuntelee muita.”
Vuorelma uskoo vastaanottajien lukutaitoon.
”Argumentaation taso ratkaisee eikä tutkijoiden pidä väistää poliittista keskustelua tai politiikkaan lähtöä, jos siltä tuntuu.”
Loppukevennyksenä tutkijat löytävät hyökkäysstrategioille vastineita armeijakielellä.
”Tarvitaan erilaiset hyökkäysstrategiat poliittisille päättäjille, julkiseen keskusteluun ja tutkijoiden väliseen keskusteluun”, Vuorelma pohtii.
”Siis tykistö tai ydinpommiuhka poliitikkoja varten ja viestintäjoukot ja jalkaväki yhteisöjä ja kansalaisia varten”, Ihamuotila vertaa hymyillen.
Ja upseerikerhot tutkijoiden keskinäiseen kiistelyyn, joka esimerkiksi taloustieteilijöillä on Suomessakin perin eloisaa?
”Juuri näin”, tutkijat päättävät.
Risto Ihamuotila, Johanna Vuorelma ja professori Kari Enqvist keskuste- livat Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Taustalla Albert Edelfeltin muotokuva Zachris Topeliuksesta. (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)
Tärppejä Tieteen päiviin
Kun tutkija kohtaa vihaa. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma, tutkija Karin Creutz, professori Mikael Fogelholm, johtaja Markku Kangaspuro ja professori Suvi Ronkainen keskiviikkona 9. tammikuuta klo 14–15.45. Luentosali 13, Helsingin yliopiston päärakennus. Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus. Professori Kari Enqvist, dosentti Oili-Helena Ylijoki ja professori Esa Väliverronen. Perjantai klo 12–13.45. Pieni juhlasali, Helsingin yliopiston päärakennus.
Mikä on rohkeaa taiteessa? Museonjohtaja Leevi Haapala, tutkija Paavo Järvensivu, Taiteilijaduo nabbteeri (Janne Nabb ja Maria Teeri), kirjailija ja kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt ja vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Sunnuntai klo 14–15.45. Luentosali 13.
Koko tieteen päivien ohjelma löytyy tämän linkin takaa.
