Palkkapolitiikkaa

Päättäjiemme suurin enemmistö on suuripalkkaisia
ja lähes kaikki saavat keskipalkkaa enemmän tuohta.
Edustavatko he demokraattisesti kansan läpileikkausta – eivät.
Al julkaisi lista valtuuston palkoista.
Tiedätkö tunnetko hyväpalkkaisena pienen ihmisen tuntoja?

Vaaliteemana maahanmuutto

Maahanmuuttoa on monen sorttista. Yksi sortti on ”haittamaahanmuutto”, joka on sitä maahanmuuttoa, josta persut erikoisesti ovat olleet kriittisiä.

Mitä sitten on ”haittamaahanmuutto”?

Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna, sen on sitä maahanmuuttoa josta aiheutuu vastaanottavalle maalle nettokustannuksia.

Tämä on tärkeätä huomioida, kun keskustellaan maahanmuutosta. Kaikki maahanmuutto ei ole ”haittamaahanmuuttoa” esim. työperäinen maahanmuutto on jopa toivottavaa varsinkin jos työn perässä tulevat maahanmuuttajat ovat koulutettua väkeä.

”Haittamaahanmuutto” siis aiheuttaa paljon kustannuksia välittömiä ja välillisiä. On arvioitu, että vuonna 2015 Suomeen tulleet maahanmuuttajat n. 35000 ihmistä ovat aiheuttaneet vuosittain kustannuksia yli miljardin euron. Se raha on jouduttu lainaamaan ja siksi valtion velka vain kasvaa kasvamistaan. Toisaalta kantaväestön sosiaaliturvaa on huononnettu, kun rahaa on tarvittu mm. ”haittamaahanmuuton” kustannuksiin.

Persuja on mollattu siitä, että he ovat vain  yhden asian puolue. Se ei pidä paikkaansa ja on vain loan heittämistä näin ennen vaaleja. Persut ajavat suomalaisten asioita siinä, kuin muutkin puolueet ja erikoisesti heikompiosaisten asioita. ”Haittamaahanmuuttoon” näet vaikuttaa moni muu kansalaisia koskettavat asiat, kuten esim. sisäinen turvallisuus, asuntopolitiikka, valtion dudjettipolitiikka, sosiaalipolitiikka, terveydenhoitopolitiikka jne.

Ensi kevään vaaleissa ratkaistaan jatketaanko Suomessa vanhaan malliin ”haittamaahanmuuttoa” vai ei. Jos jatketaan se tietää taas lisää leikkauksia kantaväestölle, lisää turvattomuutta ja lisää raiskauksia.

Kannattaa siis tarkoin harkita ketä äänestää.

Hyvä hiihtokeli

Kävin tänään hiihtämässä tavallisilla ikivanhoilla latusuksillani (Peltonen). Aamulla oli pakkasta 18 astetta, en tiedä mitä oli kun hiihdin.

Sukseni oli voideltu suunnilleen -10 astetta varten – en rakasta suksien voitelua, joten voitelu on aina sama (noin kerran vuodessa).

Tällä kertaa ei suksi luistanut, eikä pitänyt, mutta muuten oli aivan hyvä keli. Hiihdin kaksi ja puoli tuntia suksilla, joissa ei ollut luistoa, eikä pitoa.

Se ei kuitenkaan haitannut minua pätkääkään. Nautin upeasta suomalaisesta luonnosta ja kuntoilusta. Vaikka olin pukeutunut hyvin kevyesti, niin hiki virtasi ihan perusteellisesti.

Kaikki hyvin.

Lapsen teko Suomessa on vapaaehtoista

Turhaa syylistää ketään jos valitsevat lapsettomuuden se on varmuudella aivan jokaisen pariskunnan oma asia .

Sellasta puhetta ei voi vapaassa maassa olla että moralisoidaan siitä ihmisiä joista emme tiedä edes yhtään mitään .

Mutta eletään omaa elämäämme ja katsellaan onko nyt vaan tuossakin jotain yksilö tasoisesta moraalin vartioinnista .

Nyt meillä vatvotaan lapsien pienestä määrästä joita esim viime vuonna syntyi ennätys vähän .

Kyllä ne tulotkin asiaan vaikuttaa ja eipä tulisi mieleen n 1500 eken tuloilla lapsien urakointiin tosin olen jo ikämies

Jotenka kyllä niillä tuloilla ei ekana lapset tule mieleen ennen sanottiin että lapsi tuo leivän pöytään nykyään ei niin ole enkä usko että tulevassakaan .

Nyt on näin eikä se muuksi taida muuttua mutta jokaisen oma asia lapset ovat seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Nämä asiat hämäävät Oulun jälkeisessä maailmassa

Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjen myötä on paljon puhuttu, paljon poliitikkoja haastateltu, paljon sanottu fiksuja ja vähemmän fiksuja. Olen poiminut näistä muutamia asioita joita oma järjenjuoksuni ei oikein saa tajuttua. Tässä on kritiikkiä aika lailla jokaiseen poliittiseen suuntaan – vaan ehkäpä joku voisi valaista?

Prosentit ja uhrit

Olen mediasta saanut lukuja välillä 15-25% siitä, mikä on maahanmuuttajien osuus seksuaalirikoksissa. Joku sanoo että luku on vielä suurempi. Vaan vaikka se olisi 40%, silti enemmistö on suomalaisten tekemiä. Tietenkin suhteellinen osuus on aivan eri luokkaa, mutta se on hurja määrä lapsia joilta tuhotaan kenties koko elämä. Miksi on joidenkin mielestä niin väärin puhua myös keinoista joilla koko rikollisuuden lukuja saadaan laskemaan, oli tekijä mistä vaan? Toki olisi mukava nähdä että Suomessa edes joskus koitettaisiin etsiä sellaisia tapoja vähentää seksuaalirikollisuutta joka ei perustu toimiin rikoksen teon jälkeen, vaan enneltaehkäisyyn. En pidättele hengitystäni. Karkeastihan se menee näin: mitä tiukempi seksuaalinen yhteiskuntamoraali, sitä enemmän sen vastaista rikollisuutta esiintyy.

Sinkut ja perheet

Lähes järjestäen tässä aiheessa esiin nousseita, rikolliseksi epäiltyjä maahanmuuttajia on kuvailtu nuoriksi sinkkumiehiksi. He ovat lähteneet kotoa maailmalle elämää etsimään. Heillä ei ole vaimoa tai lapsia. Silti toistuvasti sanotaan, että perheenyhdistäminen olisi tapa välttää heidän päätyminen rikollisuuden tielle. Jos he ovat täysi-ikäisiä eikä heillä ole välittömiä perheenjäseniä jotka asuisivat samassa taloudessa, miten ihmeessä tästä voisi olla apua? Kuka sieltä kotimaasta pitäisi tuoda – lemmikkieläin?

Kulttuuritaustan vaikutus

Iltapäivälehdet ovat esitelleet irakilaisten naisten kertomuksia, joissa he ovat kommentoineet maansa kulttuuria varsin suorin sanoin. Naisia alistavia maan tapoja on kuvailtu selkeän yksityiskohtaisesti ja useaan kertaan maasta tulleiden toimesta. Kuitenkaan näistä ei olla saatu mitään älyllistä tai vastuullista keskustelua medioissa ja puolueissa, ainoastaan öyhötystä. Mielestäni asiasta voisi keskustella järkevästikin. Pelkäämmekö vieläkin näitä aiheita?

Mitattavat suureet

Tietenkään emme voi tietää jokaisen lakimuutoksen vaikutusta ennalta, mutta meillä on sekä kotimaasta että globaalisti huomattava määrä tietoa käytettävänä. Esimerkiksi rangaistusten koventaminen on monissa oloissa todettu jopa täysin tehottomaksi ennaltaehkäisyssä, joskin rikoksen määrityksen tarkennuksista tätä tehoa voi löytyä. Sana ”pelotevaikutus” tunnutaan hyväksyttävän täysin kiistattomana faktana tuon tuosta. Jos minä haluaisin vähentää rikollisuutta (ja niin haluankin), haluaisin pöytää numeroita ja tietoa, en huutoa ja moraalipaniikkia. Tehokkaita keinoja ei ole edes kysytty asiantuntijoilta, saati että niistä debatoitaisiin.

Mihin mennään?

Ollaan rehellisiä: tämä keskustelu on äärimmäisen vaikea käytäväksi. Vaalien alla se on täysin mahdotonta. Asiasta päättävien prioriteeteissa on vaalit, tulevat hallituskumppanit, omat sidosryhmät, mittava pelko siitä että media tarkoituksella ymmärtää sinut väärin ja tusina muuta asiaa. Lasten koskemattomuus ei mahdu sadan tärkeimmän asian joukkoon yhdelläkään puoluejohtajalla tai politiikan toimittajalla, eikä se helposti kiri tutkijoidenkaan listan kärkeen ainakaan Ylen radiohaastattelujen pohjalta.

Päätän tämän ulostulon positiiviseen ehdotukseen Kari Enqvistin sanoin. Pulaa on armosta ja anteeksiannosta. Vain niiden avulla voi keskustelu tervehtyä ja näin panikoinnin tilalle saadaan puhevälit. Ehdotus on hyvä, vain tekemistä vaille valmis.

Kartelleja

Useita kartelleja paljastumassa Suomessa – kirjoittaa AL tänään rahasivulla.
Kilpailu toimii huonosti?
Pienessä piirissä monissa johtokunnissa jne.
Onko se kartelli jos hinnat asettuvat suurinpiirtein samalle tasolle
ja todistaminen on sitten vaikeinta.
Sähkön siirtohinnat ovat nousseet eikä ole kartellia.
Entä jos firma ostaa toisen firman pois kilpailemasta?
Miten käy soten jos toteutuu – muutama iso syö pienet pois
ja isojen kesken hinnat asettuvat likimain samoihin joilla tehdään voittoa.

Vuollaan kultaa

Valkeakoskella kaivetaan avolouhos ja viereen jätevuori?
Kaivostoiminta ja kaivoslaki puhuttaa.
Ministeri toteaa tylysti, että hallitusohjelmaan on kirjattu
ettei teollisuuden kustannuksia lisätä.
Veronmaksajien piikkiin jälkien hoito
ja ympäristötuhoja on vaikea korjata.
Sääliksi käy seuraavaa hallitusta.

Kirkko keskellä kylää

Meni kahvi väärään kurkkuun kun samalla luin päivän aviisia.
Vanha kirkko keskustorin laidallaa muuttuu kahvilaksi?
Kirkkopenkit joutaa varastoon ja tilalle tuolit ja pöydät.
Tulevaisuudessa juodaan kirkkokahvia urkujen soidessa?