Minua näkee kohtuullisen usein harjoittamassa cosplayvalokuvausta, etenkin studiossa mutta joskus myös lavalla. Käytän isoja ja painavia järjestelmäkameroita kuten kollegatkin ja tiedän niiden edut etenkin vaativissa valaistusolosuhteissa ja nopeassa liikkeessä. Vaan entäpä jos kamerat ovat lainassa kavereilla? Näin kävi minulle lauantaina joten päätin katsoa miten sama työ sujuu modernilla kännykkäkameralla, Samsung S9+:lla.
Parannusta ja zoomia
Kännykkäkamerat ovat parantuneet kohtuullisen ripeään tahtiin vuosien varrella. Pelkästään tänä vuonna on saatu monia vau-hetkiä, kun vuoroin Huawei, Apple, Google ja lopulta Samsung napsivat DxOMark-kärkisijoja. Kehitystä on tapahtunut monin tavoin, mutta toisaalta monet pikkujutut kuten fysiikan lait ovat vielä samoja. Lavakuvauksen kannalta merkittävin muutos on kahden eri polttovälin optiikan asentaminen puhelimeen. Tekniikka on käyttänyt useampikin valmistaja. Toinen linssi kuvaa laajaa kuvaa, toinen zoomaa hieman lähemmäs. Vaikka zoomit jäävätkin metaforisen valovuoden päähän ”oikeista” kameroista, on muutos silti merkittävä.
Modernit älyluurit tarjoavat myös laajaa manuaalisten asetusten optiota. Tällä kertaa en sukeltanut niiden pariin vaan halusin katsoa asiaa keskivertokäyttäjän näkökulmasta: kuvaus automaattiasetuksin ja rajaus Googlen valokuva-arkistossa on ainoa jälkikäsittelyn muoto. Kuvaussijaintini oli myös vähemmän optimaalinen, mutta niinpä se on keskivertokatsojallakin. Pyrin toki pitämään mielessäni yleiset hyvät vinkit kameran käsittelystä, hyvästä otteesta, yms. Kuvaajahan se lopulta kuvan ottaa, iso ryhmä korealaisia insinöörejä vain oli taustatukena.
Lopputuloksena olin positiivisesti yllättynyt. Monet peruskuvat onnistuivat varsin asiallisesti. Dynaaminen alue jäi kehnoksi, vaaleat kohdat kärsivät puhkipalamisesta sekä detaljien puutteesta ja vain aniharva liikettä sisältänyt kuva oli edes etäisesti käyttökelpoinen. Parhaat tulokset olivat ryhmäkuvissa, joissa tilanne onkin staattinen. Valo ei sinänsä loppunut kesken kertaakaan. Hermot meinasivat tosin loppua luurin huonoon suunnitteluun. Vääriin nappeihin osui jatkuvasti ja tuon tuosta kamera päätti keskeyttää prosessini tarjoamalla erikoistoimintoja ja selfieitä joita en taatusti ollut vailla. Lisäksi luuri myös kuumeni huomattavasti ja akun prosenteista lähti puolessa tunnissa matkaan yli kolmasosa.
Noh, miten meni siis yleisön mielestä? Katsokaa itse, albumi sisältää 46 kuvaa.
P.S. Vertailun vuoksi tutustukaa myös kollegan oikealla kameralla otettuihin lavakuviin samasta tapahtumasta. Pientä eroa on havaittavissa.
Hyviä kuvia, onko tässä ns animehahmo immeisiä, larppaajia vai mikä harrastus?. Olisi siistiä harrastaa Yhdysvaltojen aikaista sisällisotaan perustuvaa harrastusta, varusteet jne on siistejä. Joku sakki oli jossain näytöksessä kerran Parolannummella kyseissiä tamineissa.
Marko, lähteinä oli anime/mangapuolta, pelejä, perinteistä sarjakuvaa (vanhimmat hahmolähteen 1910-luvulta) sekä elokuvia ja tv-sarjoja. Eli aika monimuotoinen kattaus.
Olin jokunen vuosi sitten apuna tekemässä Emil Cedercreuzin museoon näyttelyä, jossa yhdistettiin historian elävöittäminen (juuri mainitsemasi aiheet) ja uudemmat pukuharrastukset (cosplay). Meillä oli iso huone täynnä pukuja tarinoineen sekä rekvisiittaa. Sittemmin vastaavia näyttelyitä on ollut pienempinä useita, nytkin on Tampereella mutta tuota aiheiden yhdistelyä ei sittemmin.
Sanoisin että mikä tahansa (teko?)syy saa ihmiset harjoittamaan puvuntekoa, se on pelkästään hyväksi. Jätetään lokerointi tilastokeskukselle.
Ihan siistiä touhua.