Tuore Alma-tutkimus ääriliikkeistä oli monin tavoin mielenkiintoinen. Jos ei lasketa turhan rankasti mutkia oikoneen tutkimuskoordinaattorin ulosantia, aihe oli petattu varsin hyvin median toimesta. Kun mietin mistä suunnasta tätä itse lähestyisin, päätin miettiä miten itse olisin kyselyyn vastannut ja miksi.
Kokemuksia vai fiiliksiä?
Ounastelen, tai ainakin toivon että harvalla suomalaisella on omakohtaisia kokemuksia ääriliikkeistä. Perustuen yleisiin some- ja blogihavaintoihin, pääosa ns. kokemuksista on lähinnä fiiliksiä, ”näin että torilla oli tommosia” tai ”kaveri kertoi” tyyppisiä. Ihmisten tunnetiloja ei tietenkään pidä missään määrin väheksyä, mutta luulenpa että rikostilastot osoittaisivat jos ääriliikkeiden ääritoimet olisivat hurjasti lisääntyneet. Pelko on todellista, mutta sen katalyytteihin on syytä tutustua.
Minulla on henkilökohtaista kokemusta ja sen vuoksi olisin vastannut että ounastelen ääriliikkeiden olevan voimakkaassa kasvussa. Olen kaksi kertaa joutunut äärivasemmistoksi miellettävän tahon fyysisen väkivallan kohteeksi, onneksi miedossa määrin. Olen useaan kertaan joutunut sekä äärivasemmaksi että -oikeaksi miellettyjen tahojen henkisen väkivallan kohteeksi, sisältäen kaikkea kasvotusten nähdystä nyrkin kohottelusta ja huutelusta aina mittaviin nettivihan kampanjoihin. Voisin sanoa että minut on uitettu siinä itsessään aika monta kertaa. Hetkeäkään en väitä omia toimiani virheettömiksi, mutta se ei koskaan oikeuta väkivaltaa. Olen ollut kolmessa asiassa äänekäs: pasifismi, homofobian vastustaminen ja uskontokritiikki. Tänä päivänä mikä tahansa näistä synnyttää vihaa aivan eri mittaluokissa kuin vuosikymmen sitten.
Sormen osoittaminen vain yhteen suuntaan on harvoin mielekästä, mutta jos merkittävää myötävaikuttajaa tulokselle pitää hakea, sanoisin että se löytyy nykyajan somekratiasta (taustaa: aiemman blogisarjani osat 1, 2, 3, 4 ja 5). Jokainen tarina, useimmiten valheellinen, saa sopivissa piireissä äkäisesti tuulta purjeisiinsa. Nykypäivänä asiallisesti muotoillun kritiikin lausuja tuomitaan julkisuudessa pahemmaksi kuin männä vuosina murhaaja. Se ruokkii ääriliikkeitä, mutta myös ruokkii niiden mainetta. Sopivassa somekuplassa puoli Suomea voi näyttää ääriliikkeeltä jota vastaan on puolustauduttava seipäin ja talikoin. Näin saattaa muodostua uusi pieni ääriliike nollasta, perustuen uhkaan jota ei edes ole. Hyvänä päivänä tuosta syntyy ”vain” huutelua suvakkihuoraksi tai natsipaskaksi, pahempana päivänä…
Johtopäätöksiä tuloksesta
Minulla on jäänyt levy tosi pahasti jumiin, sillä tälläkin kertaa väitän sivistystä parhaaksi ratkaisuksi. Tarvitsemme medialukutaitoa, tervettä kriittisyyttä ja itsehillintää. Kansalaiset: hypätkää pois somekuplasta ja hyväksykää että myös sillä absoluuttisen pahalla vastapuolella on aivan tavallisia ihmisiä. Media: rakentakaa dialogin siltoja ja uutisoikaa joskus positiivisesta keskustelusta. Oppilaitokset: lopettakaa ennakkosensuuri ja alkakaa rohkeasti tutkimaan aihetta ilman ennakko-oletuksia ja värittyneitä laseja.
Minä olen sitä mieltä, että viisaita ihmisiä ja ajatuksia löytyy niin oikealta kuin vasemmaltakin, ylhäältä ja alhaalta. Heitä kaikkia haluan kuulla ja ymmärtää paremmin. Tämäkin kysely muistuttaa jälleen minulle miten tärkeää on että kaikki pyrimme ymmärryksen kasvuun. Se ei ole kivuliasta, vaan erilaisen oppiminen on oikeasti kivaa!
Edelleen ei saa sanoa Sieg Heil. Mutta Hallelujaa saa sanoa. Kumpi järjestö/ ihmisen keksimä systeemi on tappanut enemmän ihmisiä historian saatossa. Jokainen voi päätellä kuinka tekokopyhää paxkaa tämä kaikki on. ”Ave”
Jumalan ylistäjissä on monia keskenään riitaisia tahoja. Mutta ne riidat eivät ole aina ensisijaisesti opillisia, vaan riidat ovat useimmiten maalliseen eli eläimelliseen valtaan liittyviä, joiden riitojen aiheet olisivat olemassa ateisminkin vallitessa.
Onko Suomessa ääriliikkeitä ja jos on, niin ei ainakaa eduskunnassa istuvista puolueista ei edusta äärilliikeitä.
Ennen kuin voi ottaa kantaa ääriliikkeisiin, pitäisi määritellä minkälainen on ääriliike ja mihin se pyrkii olemalla ääriliike.
Joskus tuntuu siltä, että ”ääriliike” on samanlainen halventava nimitys vastustajista, kuin ”populisti”.
Vai tietääkö joku, että olisi oikein perustettu liike ääriliikkeeksi?
”Vai tietääkö joku, että olisi oikein perustettu liike ääriliikkeeksi?”
Svekomaani A. O. Freudenthal ideoi RKP:n nimenomaan ääriliikkeeksi eli säilyttämään ”ruotsalaisen rodun” ylivallan Suomessa sen vähemmistöasemasta riippumatta.
Taistolaisuus syntyi varmaankin tietoisena päämääriensä äärimmäisestä luonteesta. Taistolaisilla oli kansanedustajiakin.
1930 -luvulla syntyi useitakin ääriliikkeitä, mutta niillä ei aina ollut kannatusta, joten niitä ei juuri muistellakaan.
Oikeistolaista ja vasemmistolaista anarkismia pitäisin ääriliikkeinä, jotka ovat tietoisia äärimmäisyydestään.
Vennamolaisuutta pidettiin aikoinaan äärioikeistolaisuutena, mutta siitä äärimmäisyydestä ei Vennamo ollut tietoinen sen enempää kuin kukaan muukaan. Kunhan vain lämpimikseen räpätettiin.
Väinö, esimerkiksi Suomen Sisu on ääriliike. En ole ihan varma miten se onnistui, mutta sellaiseksi heidät listataan. En tunne heitä mitenkään mutta yhtään artikkelia en onnistunut löytämään jossa he olisivat osallistuneet mihinkään rikolliseen toimintaan tai sen tukemiseen. Selvästikin rima on siellä täällä.
Mielestäni ääriliike on sellainen jonka merkittävä toimintametodi on väkivalta omaisuutta, eläimiä ja/tai ihmisiä vastaan ja jotka pyrkivät rekrytoimaan lisää ihmisiä suorittamaan tätä väkivaltaa.
Siltä osin suomen vastarintaliike täyttää kriteerit heittämällä. Tosin niin myös vaikkapa animalia.
”Mielestäni ääriliike on sellainen jonka merkittävä toimintametodi on väkivalta omaisuutta, eläimiä ja/tai ihmisiä vastaan ja jotka pyrkivät rekrytoimaan lisää ihmisiä suorittamaan tätä väkivaltaa.”
”Germaanisen valtiasrodun” etua ajava freudentalistipuolue on ääriliike. Sitä ei vain yleisesti huomattu, koska siihen on totuttu.
Nuo Suomen buurit ovat työrukkasensa, Folktingetin, avulla ujuttaneet maamme lakeihin perustuslain kuudetta pykälää, tasa-arvopykälää, pilkkaavia lakeja, joiden perusteella finne-virtasta voidaan syrjiä vauraamman finländare-janssonin iloksi. Niissä maissa missä ”positiivinen syrjintä” on hyväksyttyä, tehtäisiin yleensä päinvastoin, eli pyrittäisiin hyvittämään aiempaa syrjintää köyhemmän kansanryhmän jäseniä suosimalla.
Jos freudentalistien junailemia syrjintälakeja alettaisiin purkaa, niin nuo Suomen buurit heittäytyisivät väkivallan tielle niitä poliitikkoja kohtaan, jotka rupeaisivat tasa-arvoa edistämään. Jo Suomalaisuuden Liiton entisen puheenjohtajan, Heikki Talan, toiminta toi hänelle tappouhkauksia (joista Lipponen & kump eivät tainneet huolestua).
Freudentalistit ovat mustamaalanneet Suomen Sisua, koska Suomen Sisu on ajanut muidenkin kansojen oikeuksia kuin ”germaaniseen valtiasrotuun” kuuluvien. Suomen Sisu on puolustanut nyttemmin jopa buureja, koska Sisun mielestä kostotoimenpiteet ovat menneet Etelä-Afrikassa liian pitkälle. Varmaankin Sisu puolustaisi myös suomenruotsalaista väestöä, jos sitä alettaisiin sortaa. Mutta tätä mahdollisuutta ei freudentalistipuolue ajattele mahdolliseksi, koska katsoo patentoineensa itselleen etniset sortotoimenpiteet Suomessa.
Itse olen jo pitkään ihmetellyt sitä miten Suomen Sisu saadaan lokeroitua ääriliikkeeksi? No mielikuvituksella, vahvalla ennakkoasenteella ja omalla poliittisella näkökulmalla, joka ikävä kyllä ohjaa niin yliopistomaailmaa kuin myös huolustuttavalta osin mediaa.
”väitän sivistystä parhaaksi ratkaisuksi. Tarvitsemme medialukutaitoa, tervettä kriittisyyttä ja itsehillintää”
Samaan aikaan elinkeinoelämä ajaa opetusministerin kautta yleissivistystä rapauttavaa koulutuspolitiikkaa. Tavoitteena ei ole sivistynyt ihminen vaan mahdollisimman tuottava ihminen. Pahimpia esimerkkejä ovat lukiokokeilu, jossa oppilas voi jättää pois historian, yhteiskuntaopin, filosofian yms. aineet, joissa kriittiselle ajattelulle on eniten tilaa. Tai sitten biologian, maantiedon jne. Toinen esimerkki on Tampereen yliopiston valtaus niin että sen autonomia katoaa ja asioista päättävät ulkopuoliset tahot koska ne ovat muka ”riippunattomia”.
Ajatuksena on varmaan tuottaa paljon ja nopeasti yhteen asiaan keskittyneitä insinöörejä.
Jos ääriliike tähtää väkivaltaan niin miksi ei sanota väkivaltaan tähtäävä liike?
– Mielestäni nykymenoa vastaan toimivat liikkeet nimetään helposti ääriliikkeeksi kun pitäisi tutkia mikä on menossa pieleen ja korjata niitä syitä jotka johtavat ääriliikkeen syntyyn. Hallitus ruokkii ääriliikkeitä omilla toimillaan?
Aivan, jos ääriliike ei tähtää tai hyväksy väkivaltaa, niin mitä sitten? Jokaisella on yhdistymisvapaus.
En olisi itse tänä vuonna liittynyt Suomen Sisun jäseneksi, jos olisin kokenut järjestön millään lailla rohkaisevan väkivaltaan. Suomen vastarintaliike on minunkin mielestäni ääriliike, koska se kannattaa poliittista väkivaltaa ja rotuoppeja ja on vieläpä demokratian vastainen.