Vajaa vuosi sitten tuli kiire perustaa blogipalvelu kun Aamulehti päätti lopettaa omansa. Heidän syynsä olivat ymmärrettäviä, mutta varoaika kovin lyhyt. Tästä tuli oppimisprosessi jossa oli paljon tuttua ja paljon uutta. Nyt on aika hyvä hetki pohtia missä ollaan ja mihin mennään, semminkin kun aihe on muitakin herättänyt pohtimaan.
Tämä ei ole ylläpidon virallinen blogaus, ainoastaan henkilökohtaisia mietteitä.
Inhimillinen haaste
Olen viime vuodet opiskellut tuon tuosta ihmisen psyykettä, sosiaalisen median toimintaa, käytöstapoja verkossa, ym. En ole yhtään nauttinut oppimastani ja jos taustalla ei olisi ollut helvetillinen vihanpidon ja uhkausten aalto suuntaani, tuskin olisin tietoa lähtenyt näin innolla hakemaan. Toisaalta, ei oppi ojaan kaada. Kiistan aiheistahan ei ole ihmiskunnassa koskaan ollut pulaa, mutta olen oppinut että jokaiseen kiistaan voi syöksyä joko soihtu tai vesiämpäri kädessä. Arvatkaapa vaan kumpi parantaa yöunia? Tämä on ajatus jota olen pyrkinyt täällä viljelemään. Se on toiminut yllättävän hyvin ja meistä moni on saanut ämpärien kannosta hyvät käsivoimat. Osaamme olla eri mieltä paljon paremmin ja paljon tyylikkäämmin kuin valtaosa Internetistä. Viimeisen parin viikon kiistojenkin jälkeen tästä voi vain olla todella ylpeä ja kiitollinen.
Väitän siis tietäväni melko paljon siitä miten tietoverkko toimii, miten verkkoyhteisöt toimivat, miten ihmisen psyyke reagoi verkkoyhteisön ärsykkeisiin ja miten tekniset, inhimilliset, poliittiset ja juridiset faktorit pelaavat yhteen. Olen toiminut moderaattorina yli 20 vuotta hyvin monen näköisissä ja kokoisissa yhteisöissä. Väitän, että aniharva on pystynyt näin hyvään. Nykyään pitää aina puhua vientituotteista. Pirkan blogien vientituote voisi olla keskustelu. Se opettaa, rikastuttaa, rentouttaa ja sillä on monia terveysvaikutuksia.
Teknologinen haaste
Vaikka toimin tietotekniikan alalla, oma sektorini on tietosuoja ja järjestelmäarkkitehtuuri. Se tarkoittaa että verkkosivujen pääasiallinen osaamiseni rajoittuu verkkopalveluita tarjoaviin palvelinlaitteisiin, ei sivustoja pyörittäviin ohjelmiin. Toisin sanoen, aloitin tämän opiskelun lähes nollasta enkä taatusti ole maalia lähelläkään. Teknologisia haasteita on tullut mutta sanoisin että perus juoksevien asioiden osalta vain yksi ongelma on sellainen johon en ole edes ulkopuolisella avulla löytänyt vastausta: kommenttilinkit. Toisaalta, yksi kehitysideoista mielessäni on kommenttijärjestelmän uusinta. Minulla on tutkittuna kolme vaihtoehtoa joista pääsette kaikki ottamaan kantaa lähiaikoina. Kolmesta vaihtoehdosta yksi on nykyinen, yksi on sen laajennus ja yksi täysin erillinen.
Tämä juliste on työpisteeni lähellä. Se osuu aika lähelle tätäkin keskustelua – tietotekniikan alan väkeä on aika moneen junaan.
Sisällön haaste
Mielestäni meidän on aivan turha yrittää olla toinen Uusi Suomi, etenkin kun he tekevät sen työn aika hyvin. Tehkäämme omaa juttuamme. Meillä on hieman vajaa sata aktiivista käyttäjää. Emme tarvitse heitä tuhansia. Riippuen mitä teemme kommentointijärjestelmälle, lienee mielekästä muuttaa hieman tunnusten hakemistapaa selkeämmäksi ja myös teknisesti rajatummaksi (spammirobottien estämiseksi). Hyötyblogit on myös asia jota täytyy ajaa eteenpäin, mutta se otti selvästikin aikalisän koska sisältöä ei vielä ole. Minulla on pari juttua tulella. Tarjoushan on yhä pöydällä, jos joku saa parikin hyötyblogausta aikaiseksi niin tämä osa palvelua voidaan avata heti.
Jos nyt pitäisi takapuolituntumalta ehdottaa, mielestäni Pirkan blogit voisi olla ”hidas blogi”, vähän niinkuin hidas olut – nautitaan rauhassa, ei hosuta, keskustellaan. Jutellaan myös päivän politiikan ulkopuolelta. Haluan että se on myös alustaltaan laadukas, vapaa mainoksista ja vapaa somejättien riippuvuuksista. Toisin sanoen paikka jossa haluat julkaista ajatuksiasi. Henkilökohtaisesti toivoisin myös että voisimme olla JSN:n jäsen, mutta heidän nykyhinnoilla ja -periaatteilla se ei ole käytännössä mahdollista muuta kuin kustannusyhtiöille. Se on sääli, sillä minä uskon journalistiseen vastuuseen ja mielestäni se pitäisi ulottaa myös uusiin palveluihin. Sananvapaus toimii parhaiten silloin kun sen käyttäjillä on sanoistaan myös vastuu.
Ajan haaste
Jos yksi, yksittäinen ongelma ja puute pitäisi nimetä, se on moderointiavun puute. Olen erittäin kiitollinen Pentin antamasta avusta tässä asiassa, mutta tosiasia on että meillä pitäisi olla pari henkilöä lisää jotka osaavat olla tarkkasilmäisiä ja reagoida ongelmia nähdessään. Tällä hetkellä minulla ei ole mahdollista olla edes yhtä päivää poissa verkosta tämän vuoksi. Se on asia johon pitäisi löytyä muutos. Käytän mieluusti tähän aikaa, mutta toisaalta teen pitkää päivää työtä, pyöritän kahta yritystä, matkustan työn perässä ja toimin lukuisissa järjestöissä luottamustoimissa. Olisi mukava jakaa taakkaa. Olisi myös mukava että kirjoittamiselle jäisi enemmän aikaa.
Taloudellinen haaste
Pirkan blogit ei ole erityisen kallis palvelu ylläpitää. Koska taustalla on yhdistyksen perusinfra, PB itsessään maksaa operoida noin 300-500 euroa vuodessa. Menot koostuvat lähes yksinomaan lisenssimaksuista, mutta suunta on vähän ylöspäin sillä tiettyjä teknisiä parannuksia on tehtävä lähiaikoina. En näe suuria haasteita tässä. Minulle on tärkeää että emme rahoita sivustoa häiritsevillä mainoksilla ja epäkaupallisen sivuston pitämisen ilo yksistään on pienen investoinnin arvoinen. Vaikka kylmäverinen kapitalistisika olenkin, joskus siitäkin haluaa taukoa.
En myöskään halua että sivustolle voisi ostaa preemiojäsenyyksiä tai erikoistitteleitä tai muutoinkaan rahalla saatavaa statusaseman korotusta. Haluan että olemme kaikki samalla viivalla. Haluan toisaalta myös että kulurakenne on avointa. Joitain pieniä parin kympin menoja saatan maksaa omasta pussista pitkälti kirjanpitovaivan säästämiseksi, mutta kaikki merkittävä menee yhdistyksen kautta. Voit lukea rahoituksen taustoista B2:n sivuilta. Jos joku kokee haluavansa tukea toimintaa, siihenkin löytyy tieto samalta sivulta. Kaikki apu on hyväksi, mutta palvelun jatkuvuus ei ole sen varassa.
Ja vielä…
Loppuun haluan sanoa sen saman mitä sanoin jo pitkän aikaa sitten. Minä en ole oikeassa. Minulla on mielipiteitä, kokemuksia ja näkemyksiä, mutta en ole totuus etkä sinäkään. Me epätäydelliset pärjäämme parhaiten oppimalla lisää toisilta epätäydellisiltä olennoilta.
Iso on urakka tässä blogissa.
Joskus kauan sitten kun rehelliset ”poikapainit” olivat vielä osa tavallista arkea. Maassa olevaa ei lyöty, ei potkittu, usein jopa lyötiin kättä päälle, että tämä oli tässä ja seuraavana päivänä oltiin jo lähes kavereita.
Tässä nollien ja ykkösten ajassa moinen ei tule kuuloonkaan, ikävä kyllä.
Juurikin näin. On nähty. Joillain on vielä tapa nauttia siitä.
Kiitos blogista Kyuu.
Olet nähnyt paljon vaivaa asian eteen ja me saamme siitä nauttia.
Kyuulle ja Pentti Tuomiselle” iso käsi” molemmille !!!
Jotenkin voisi tuota rahoitusta sakki järjestellä, ei ole ilmaista tämäkään.
Hyvin ovat toimineet Kyuu kuin Pentti.
Suurkiitos Kyuu ja Pentti teille Pirkan blogeista! Tällainen paikallisblogialusta on niin hyvä ja tarpeellinen, eihän meitä nääs muualla ymmärretä.
Hattua päästä ylläpidolle, Melkoinen urakka varmaankin, jota ei oikeastaan ole aiemmin edes tullut mietittyä.
Olen jo aiemminkin miettinyt tätä; melkoinen suoritus mielestäni tämmöisen sivuston, niin ylläpito, kuin myöskin päivittäinen aineiston (moderointi?) seuraaminen; kiitoksia vaan.
Kyuulle kiitoksia loistavasta blogista. Se antoi paljon ajattelemisen aihetta ja ajatteleminenhan on tarpeellista kirjoitettaessa mm. blogeja ja kommenteja niihin. Sanotaan nimittäin, että älä sano mitä ajattelet, vaan ajattele mitä sanot.
……että älä sano mitä ajattelet, vaan ajattele mitä sanot.
Väiski kiteytti oivallisesti kirjoittamisen parusajatuksen.
Kiitos, tämähän kuuluu jo päivän avauksessa korkealle nettisaittien tsekkauksessa !
Kiitokset minultakin ylläpidolle. Blogeja on monenlaisia, täällä on valalla ihan omanlaisensa meno, paikka heillekin jotka vieroksuvat suuria ja mahtavia areenoita, kai monet tuntevat olevansa ”kotonaan”, ahkerimmat bloggaajat vähintään kuin hyvänpäiväntuttuja keskenään.
Kiitos myös osaltani
Hyväntekijöitä on nykyään vähän
Laajan ja syvällisen analyysin on Kyuu tehnyt, joka kertoo paljon näistä sivuista ja niiden tekemisestä.
Mitä tällaisten sivustojen tekeminen ja ylläpitäpitäminen vaatii. Aikaa ja paljon aikaa, ihmettelen vaan mistä sitä löytyy ”leipätyön ohella”. Se kun ei ole mitään mitattavaa kauppatavaraa, jota voisi marketista ostaa.
Myös osaaminen on kaiken edellytys, sekään ei ole mikään itsestään selvyys, varsinkaan nykyaikana, kun kaikenlaiset robotit ovat oven takana ja monet muut, ihan huviksensa yrittävät torpata kaikkea mitä eteen tulee.
Hyvä on, että löytyy vielä talkoohenkiä, joka on melkein nykyaikana kadonnut, mutta allaoleva on syytä lukea.
Markoa; ”Jotenkin voisi tuota rahoitusta sakki järjestellä, ei ole ilmaista tämäkään.”
Tuskin se kenellekään on mikään ongelma lykätä kymppi pari sinne Kyuun tekstissä olevassa linkissä näkyvään Säätöyhteisön tilille. Siellä on tilinumero ja muut tarvittavat tiedot. Siis täysin vapaaehtoinen avustus, johon minä patista. Eihän mikään nykyaikana ole ilmaista, paitsi markettien muoviämpärit, mutta ne ovatkin hittitavaroita.
Eiköhän meistä joka ikisellä ole joku harrastus tai muutama jotka vievät aikaa ja kahvia ja ainoa henkilökohtainen lopputulos on tieto siitä että tekee jotain josta on iloa muille.
Ja joo tosiaan jos joku haluaa avustaa niin se on sallittua tietenkin. Jos haluaa että raha-apu kohdistetaan vain Pirkan blogien toimintaan, niin voi tehdä, tai se voi olla yleisavustus yhdistykselle jolloin saattaa päätyä myös tukemaan vaikkapa harrastusseuroja, nuorisotyötä, erinäisiä taiteen muotoja yms.
Ehdotan myös että ne ilmaiset tuotteet vasta kalliita ovatkin, katsokaa nyt vaikka facebookia – eikä se kauppias niitä muoviämpäreitä omasta pussistaan osta. Vaan kun kerran Pirkan blogitkin on ilmainen käyttää, miten kalliiksi tämä tulee teille? Pohtikoon kukin itse – tai ehkäpä lähin vertailu on kun lähiöyhdistys järjestää pienet ilmaiset kevätjuhlat alueen asukkaille.
Myös minulta isot kiitokset KYuulle ja Pentille.
Vaikka väleen tuntuu, että täällä on hieman aneeminen meininki Aamulehden jäljiltä, ehkä se on pelkästään hyväksi. Jos haluaa nähdä sanallista taiitomiekkailua ja kukkulan kuningas-meininkiä, käväisee Uuden Suomen puolella.
Jk. Omaa maailmanparannustani täällä Pirkan blogeissa on rajoittanut selkä/polvi-ongelma, jonka syy selvisi jokin aika sitten röntgenkuvista: pitkälle edennyt lonkan nivelrikko. Toivoa on, että pääsen todennäköisesti lähitulevaisuudessa nivelenvaihtoon. Jos nappulaa olisi ollut tarpeeksi, kyseinen vaiva olisi todennäköisesti hoitunut jo toissavuonna. Mutta hyvä näinkin.
Tämän vuoden tammikuussa sain myös muistutuksen kuolevaisuudessa ja olin kolme vuorokautta Rovaniemen keskussairaalassa. Suojelus oli mukana, mitään pysyvää haittaa ei jäänyt ja asia on kunnossa. Ihmisiä ne ovat lääkäritkin, myös Tk-lääkärit. Riittäköön tämä.
Eipä tässä muutta kuin hyvää kevättä ja jatkoa kaikille!
Ei muuta kun voimia – ehkäpä rauhoittava blogiympäristö tarjoaa myös keholle kyvyn rauhoittua ja parantua.
Mutta kuuntele toki lääkärin ohjeet aina ensin.
—-