Pakkoko sitä on tappiolla myydä?

Allekirjoitan maanviljelijöiden ahdingon. Tiedostan, että tiloja menee nurin tuon tuosta ja yhä useampi tuote tulee jatkossa ulkomailta. Huoltovarmuutemme kärsii ja ainoa joka tilanteesta nauttii on S-ryhmä.

Mutta kun en ole maatalouspolitiikan ekspertti, olen vain pöhkö pieni yrittäjä, niin en ymmärrä. Jos minulta haluttaisiin ostaa huoltomies paikalle viikoksi sadalla eurolla, toteaisin että valitettavasti ei tule kauppoja. Tuohan tekisi minulle tappiota.

Niin mikä ihme siinä on että maanviljelijät sitten kauppaavat sitä maitoa, viljaa tai lihaa hinnalla, joka ei riitä kattamaan menoja?

Ja miksi ihmeessä heillä on massiivinen, rekkalavoittain rahaa syövä MTK jos se ei pysty edes tällaisessa hädässä tuomaan maanviljelijöitä yhteen?

Ja miksi meillä on valtaan valittu oikein kovapalkkainen ministeri, jos ainoa mitä hän voi todeta on että lapataan lisää verorahoja paikkaamaan kaupan katteita?

Auttakaa tyhmää hädässä…

38 vastausta artikkeliin “Pakkoko sitä on tappiolla myydä?”

  1. Tiedän monia entisiä tilallisia. Ei kannata. Maidosta varsin ei jää kuin lasku käteen. Suomessa menee ennätysmäärä tiloja kiinni joka vuosi. Veikkaan että sama jatkuu.

  2. Suomen huoltovarmuus on todella merkittävä syy siihen miksi suomalaista maataloutta kannattaa tukea verovaroista. Se on sitten ihan kokonaan eri asia tuetaanko nykyisin oikein.

    Suomella pitää olla omaa viljantuotantoa, karjankasvatusta, munantuotantoa, jne. Mielestäni ei kuitenkaan niin paljon, että elintarvikkeita vietäisiin ulkomaille tukiaisten avulla.

    Tukiaisia joudutaan maksamaan siksi, että muutkin maat tukevat omia viljelijöitään, lihantuotantoa, jne. Mielestäni pitäisi kansainvälisin sopimuksin pyrkiä vähitellen vähentämään tukiaisia maataloudelle ja pääsemään enemmän markkinatalouden piiriin silläkin sektorilla – kuitenkaan unohtamatta huoltovarmuutta.

    1. Tälläkin hetkellä eräs tuttava pistää pillit pussiin. Tila on jo myynnissä. Ei kannata.

    2. Polttoaineen saannin epävarmuutta on pidetty huoltovarmuutta alentavana tekijänä.

      Voitaisiin turvautua enemmän biokaasun käyttöön. Biokaasua voidaan tuottaa, vaikka öljyn tuontihinnat nousisivat tai öljyhanat pantaisiin kiinni. Pienet biokaasun tuottajat voivat olla melko riippumattomina kuljetusmahdollisuuksista oiva apu alueen joutuessa eristyksiin sotatilanteessa. Sähkölinjat ja -laitokset ja muut suuret energialaitokset olisivat helpommin vaurioitettavissa.

  3. Siitä, viime vuodelta. Eivät myy tappiolla pitkään kun sulkeevat tilansa:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ksml-suomessa-on-enemmän-tyhjiä-kuin-käytössä-olevia-navettoja-hylättyjä-rakennuksia-rappeutuu-pystyyn-1.196686

    Tiesittekö että mm valtio ja varsinkin armeija itse tuhoaa maatilat. Sissipakkauksienkin muonat on ulkomailta, kotimaista ei suosita niissäkään. Tästä oli Maaseuduntulevaisuus lehdessä taannoin iso artikkeli, vaikuttaa myös sekin tilojen sulkemiseen. Sitten ihmetellään kun huoltovarmuus on paxkassa jamassa..

    1. Lait kieltävät kotimaisen suosimisen. Siellä on kuitenkin ”pienellä” huomautus siihen tapaan, että jos kyseessä on kansallinen turvallisuus, niin sitten saisi suosia. Se on kuitenkin tulkinnanvarainen asia, joten virkamiehet eivät uskalla riskeerata.

      Toisaalta Suomen puolustusmäärärahat (josta päättää Suomen Eduskunta) ovat niin pienet, että senkin takia pitää ostaa halvinta. Jopa intin näkkileipä ostettiin ainakin välillä Ruotsista.

  4. Kyllähän se masentaa kun on vierestä nähnyt kun mm maidon tuottaminen ei kannata ja sen tietää miten siinä käy vaikka isäntä tekee pitkää päivää, tiloilla on aina jotain puuhaa. Ja siinä sivussa hänen emäntä sairastelee. Kyllä tässä pitäisi omia tukea. Mutta ei. Rahat valuu vieraiden kansojen taskuun.

    Tsemiä näille tilallisille.

  5. Onko ihan oikein että itse tuottaja jää ns.nuolemaan näppejään kun loppupeleissä määräävät muut tekijät maamme omavaraisuuden hinnan ; tuottajille ?

    Toiset ns.nostavat voittojaan että kannattaa kun taas toiset pistävät kolehtejaan/-almujaan …lappuja luukulle kannattamattomuuden vuoksi.

    Sitten rahdataan merien takaa syötävää hyllyihin,ties millä verukkein ?

    Aikoinaan Sepi Kumpulainen lauloi : ” Armotonta menoa ” !

  6. ”Niin mikä ihme siinä on että maanviljelijät sitten kauppaavat sitä maitoa, viljaa tai lihaa hinnalla, joka ei riitä kattamaan menoja?”

    Tukiaiset eivät näy nykyään myyntihinnoissa, mutta tukiaisia ei kai saa, jos ei tuotantoaan myy.

    Ainakin taannoin vilja oli halvempaa kuin polttoaineet, mutta sitä ei saanut polttaa. Sekin voi olla toivottavaa, että ylituotanto laskee myyntihintoja. Tappiot katetaan tuilla.

    Koska ylituotantoon ei kannusteta myyntihintoja nostamalla, niin vähemmän myös harjoitetaan ylilannoittamista. Ylilannoitus rehevöittäisi vesistöjä ja lantojen valmistus kuluttaisi uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaisi päästöjä.

    Ehkä on parempi alilannoittaa hiukan. Voihan tulla huono satovuosi, jolloin viljat eivät pysty käyttämään kaikkea lantaa kasvuunsa, jolloin lannoitetta karkaa ympäristöön. En paljoa viljelystä ymmärrä, silti arvelen että kuumat ja kuivat ilmat ovat haihduttaneet lannoitetyppeä ilmaan.

  7. Aikas läheltä seurannut ja vertaillut tehdastyöläisee tuota maanviljelijän arkea.
    Ihmettelen että maanviljelijä voi investoida moneen traktoriin niin ei tarvitse vaihtaa työkonetta perään? Se on vain yksi vertailu sillä tehdastyöläinen ei voi ostaa esim montaa autoa.
    Ennen maalla oli paljon pientiloja ja työkoneena hevonen sekä käsipareja tekemään työt ja samaan aikaan maassa oli ylituotantoa.
    Paljonko maatila maksaa veroja tuskin nimeksikään?
    Tehdastyöläinen maksaa vero joka tilistä.

    1. Markkinatalous, eli kilpailu, toimisi tässäkin asiassa parhaiten. Valtiovallan pitää kuitenkin huolehtia huoltovarmuudesta.

      Elintarvikkeiden osalta huoltovarmuudesta voisi huolehtia esimerkiksi siten, että hyvinä satovuosina, kun markkinahinta on alhainen ostettaisiin valtion suuriin viljasiiloihin viljaa. Katovuosina kun viljan hinta nousee pilviin voisi sitten myydä osan varmuusvarastoissa olevasta viljasta markkinoille hyvällä hinnalla ja siten peittää ainakin osan varmuusvarastoinnista aiheutuvista kuluista.

      Lihaa taas voisi olla valtion varmuusvarastoissa säilykkeinä. Niitä kierrätettäisiin armeijan taistelumuonapakkauksiin ja kenttäkeittiöihin ennen vanhenemista.

      1. Juuri valtiovalta pitää huolen siitä että tilat näivettyy ja katoaa. Eikös hallitus (kok js kepulit pääasiassa) aja sitä agendaa jossa syrjäkyliä tuhotaan ja siinä sivussa mastilat, kaikki pakkosiirretään kaupungin ghettoihin, lähemmäksi työpaikkoja. Tämä on osa tätä muutosprosessia, ns lande kärsii siitä oikeasti. Kaiken huipuksi oman maan tuotteet ei kelpaa edes Suomen Puolustusvoimille…kaikki tämä ajaa ahtaalle alkupään tuottajat. Eli saamme katsoa peiliin.

  8. Tätä viljan hinnan vaihtelulla keinottelua ei Juhani Putkinen ole itse keksinyt. Tai sitten hän on keksinyt pyörän uudelleen. Mika Waltari esitteli keinon romaanissaan Sinuhe egyptiläinen Kaptahin rikastumisen lähteenä.

  9. Kyuu esittää aiheellisen kysymyksen. Ajatellaan vaikka maitotiloja. Miksi ne myyvät maitonsa tappiolla?

    Suomen maitomarkkinoita hallitsee Valio. Valio ostaa n. 85% Suomessa tuotetusta raakamaidosta.

    Valion omistaa 17 maito-osuuskuntaa. Maito-osuuskuntien jäseninä taasen ovat maidontuottajat. Eli maidontuottajat ovat Valion omistajia. Valion päättävissä elimissä valtaa pitää maitotilalliset.

    Tätä taustaa vasten voi todellakin ihmetellä miksi esim. maitotilalliset valittavat jatkuvasti maidon alhaista tuottajahintaa.

  10. Niin, minulle ei tämä tosiaan uppoa… kukaan ei ole oikein pystynyt kertomaan miksi pitää myydä tappiolla.

    Huoltovarmuuden tukeminen on mielestänikin ihan ok mutta ei tämä nykyinen verovarojen kantaminen lähinnä kaupan katteiden parantamiseksi. Se on AINOA asia mitä MTK ajaa.

    Vaan esitänpä teorian, ystävät hyvät.
    1. MTK jyrisee
    2. Valtio antaa vaikkapa maitotiloille lisää varoja
    3. Maidon hinta tuottajille tippuu jälleen
    4. Olemme samassa ongelmassa

    1. Täällä voidaan spekuloida ja monella on varmasti hyviä ideoita. Tosiasia on se että tiloja kaatuu tälläkin hetkellä, uusia ei tule tilalle. Kilpailuttaminen on hoitanut sen että kotimainen ei enää pärjää. Ennen valtio osti hyvin paljon omiltaan vaikka kalliimmalla jotta raha jäi maahan ja työllisyys säilyi täällä. Jopa Uuden Kaupungin tehtaalta Poliisi osti kaikki Saabinsa. Nyt kilpailutaan koska EU vaatii.. Se tappaa mm meidän alkutuotannon.

    2. ”Niin, minulle ei tämä tosiaan uppoa… kukaan ei ole oikein pystynyt kertomaan miksi pitää myydä tappiolla.”

      Tappiolla myynti voi olla kannattavaa, jos maataloustukea annetaan tuotantoyksikköä, esimerkiksi lehmää kohden, riippumatta lehmän tuotoksesta.

      Kauppa ei saa tuotantotukea tuotantoyksikölle. Kaupan on tuotettava voittoa.

      ———————–
      Tuotantotukea yksikköä kohden maksetaan oletettavasti sen takia, että tuotantoa olisi tarjona tarpeen tyydyttämiseksi vaikeampina aikoina. Lehmä voidaan panna vaikka lihoiksi tarvittaessa ja tinkiä vastaavasti maidon saannissa.

  11. Suomen maataloustuotttajat on ajettu tosi ahtaalle. Joku kateellinen citysavolainen,joka ostaa punaisen maidon kaupasta ei tiedä mitä sen litran tuottamisen vaaditaan. Nostan kyllä hattua niille viljelijöille jotka jaksaa tämänkin ammatin harjoittajien kannalta katsoen huonon kesän jälkeen jaksaa uskoa tulevaisuuteen.

  12. Marko ei ole väärässä, mutta asiassa on toinenkin puoli. Esimerkiksi MEP Sirpa Pietikäinen piti pari vuotta sitten radiossa aika jämäkän puheen aiheesta. Lyhyt versio kuuluu niin, että Suomi ei noudata EU:n kilpailupykäliä. Kas kun ne antavat huomattavia mahdollisuuksia lähituotannon preferointiin, kansallisten etujen huomiointiin, yms. Moni EU-maa käyttää näitä pykäliä, me emme edes lue niitä.

    Ehkä joku kuvittelee että näin olemme parempia eurooppalaisia. Minä kuvittelen että olemme vain typeryksiä.

    1. Meikästä… EU ei ole meille hyvä paikka. Nyt ollaan niin syvällä siellä jotta olisi vaikeus ajautua pois. Mutta edelleen olen sitä mieltä että ensin Natoon ja sitten jollain kaavalla EU:sta ulos. Tässä kun vanhoja rahojakin keräilen niin pyörittelin kädessä 50 penniä vuodelta 1866 niin kyllä silloinkin oltiin toisen vallan ja rahan alla vaikka meillä markka ja pennit oli, vallan tunnus oli toinen… Niinkuin nytkin. 1917 kolikot on ovelia kun löytyy venäjän kotka, 1918 kotka on poissa.

  13. Tuleekohan vielä sellainen aika että eriasteiset kilpailuttamiset tulevat matkansa päähän ja onko tuo kilpailuttaminen välttämättä edes aina terveellä pohjallakaan ?

  14. Minä en olisi tässä työssä jos ei kilpailutettaisi. Meidän firma on tehnyt muutamia mittatilaus tietotekniikkaratkaisuja usein jopa 1/20 osahinnalla verrattuna isoihin firmoihin. En huijaa. Joskus pienempi on joustavampi ja osaa tehdä asiat katsomalla laatikon ulkopuolelta.

    Kilpailutus vaatii kuitenkin pelisääntönsä – eikä vain lakikirjoja. Kilpailun pitää olla selkeää. Valtio ei esimerkiksi koskaan ostaisi 1/20 hintaista tekniikkaa vaikka se olisi parempi, vaan valtion pitää maksaa vähintään moninkertainen hinta mediaaniin. Miksi? Koska kilpailutuksen byrokratia.

    Kuten niin moni asia maailmassa, kilpailutus on oikeissa käsissä hyvä väline, väärissä käsissä kaaos.

  15. Tässä on osittain sellainen harha, kun puhutaan maataloustuista, että todellisuudessa kyse on tuista erityisesti kahdelle keskusliikkeelle, eli S ja K.

    Itse tuottaja on talutusnuorassa, kuin koira.

    1. Lienet aivan oikeassa, Mika – mutta miksi hän on siinä? Miksi hän myy tappiolla? Onko siellä todella niin kova voima ylhäällä?

      Ja jos on, miksi helvetissä sallimme sellaisen?

  16. Suomessa maitoa ostaa muutkin kuin Valio. Maitotiloilla olisi mahdollisuus myydä maitonsa muillekin kuin Valiolle.

    En tiedä mistä on kysymys, mutta olisikohan tottumuksesta. Kun ennenkin on myyty Valiolle, niin myydään edelleenkin Valiolle.

    Maitotilat voisivat myös perustaa yhdessä maitoa käyttävän yrityksen.

    Kieroutuneet tukiaiset taitavat sotkea kuvion?

    Juuri nyt jotkut maitotilat lopettavat siksi kun tänä kesänä ei ole satanut tarpeeksi, jotta pelloilta saisi lehmille rehua.

  17. Maitoa ja maitotuotteita tuottavia osuuskuntia on ollut paljon ennen Valiotakin. Osk meijerit. Jostain syystä ovat aika vähiin menneet. Joitain vielä jäljellä??

  18. Kaupan monopoli yksi alkusyistä.
    Huoltovarmuuden nimissä tuetaan yli äyräitten.
    Maataloudella on valtava etujärjestö laatimassa tukikeinoja.
    Haluaisimpa tietää ko järjestön henkilömäärän?

    1. Niilo, Suomessa ei ole kaupalla monopolia. Lähes kaikkialla on ainakin K-ryhmän kauppa ja S-ryhmän kauppa. Vähänkin isommilla paikkakunnilla Lidl lisää valinnanvapautta ja siten kilpailua. Varkaudessa on edellämainittujen kolmen lisäksi myös mm. suuri Tokmannin kauppa ja lisäksi pieniä vapaita kauppoja.

  19. Kaupan duopoli (K ja S) käytännössä ostavat maataloustuotteet molemmat samoin hinnoin, aiheuttaen samat haasteet maatiloille. Jonkin sortin hintasopimus siellä pitänee olla.

    1. Vaikka Lidl on saksalainen ketju, niin sen kaupoissa myydään runsaasti suomalaisia elintarvikkeita. Ennenkaikkea kannattaa huomata, että Suomessa jokainen voi perustaa yrityksen – ei täällä ole muita monopoleja kuin Alko.

  20. Lidlistä on monia suomalaisia asioita jopa helpompi löytää kun S-kaupasta esimerkiksi. Mutta heillä ei (vielä?) ole mahdollisuutta juurikaan vaikuttaa tähän kaupan talouden outoon suhteeseen maanviljelyn kanssa.

    Meistä kukaan ei ole osannut selittää miksi maitoa myydään tappiolla. Se minua hämmästyttää kummastuttaa.

    1. En minäkään tiedä mistä on kysymys. Ehkäpä MTK tietää mutta ei kait sekään kerro.

      Vaikkapa puuta voi jo myydä metsästä ”digitaalisesti”. On useita ostajia, jotka tarjoavat erilaista hintaa. Ehkäpä maidolle pitäisi saada vastaava kauppapaikka?

  21. Tämähän se – kepun valta-aikoina maaseutu on kärsinyt ehkä kovimmin, jo moneen kertaan.

    Vaan mitä voi kuluttaja tehdä jos ei torilta osta kaikkea? En haluaisi jokaisella piimäpurkin ostolla aiheuttaa kipua maanviljelijälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *