Sipilä sitä, AY-liike tätä, enkä edelleenkään tiedä kuka on oikeassa. Vaatisi melko isoa lapiota kaivautua kaiken tämän surun, vihan ja epäluulon läpi. Siinäpä siis haaste: haussa diplomaatti, välittäjä, rauhantekijä, osapuoli joka voisi auttaa. Mistäpä sellainen?
Valtakunnansovittelija?
Valtakunnansovittelija on sinänsä hyvä toimija ja arvostettu instituutti. Tämä ei kuitenkaan ole hänen repertuaariin kuuluva asia. Olisi ehkäpä parasta suojella tätä instituutiota politiikalta ja antaa suutarin pysyä lestissään.
Akateemikko?
Akateemiselta puolen voi löytyä viisautta ja kykyä neuvottelujen johtoon, mutta toisaalta maamme akateemisesti näkyvät hahmot ovat erittäin voimakkaasti poliittisia ja omat puolet on valittu. On toki hyvä että poliittiset kannat tuodaan avoimesti esiin, siitä hatunnosto. Tuskinpa kuitenkaan löytyisi tahoa, joka kelpaisi kaikille osapuolille puolueettomana. Ehkä olen väärässä.
Paneeli?
Ehkäpä yhden hengen sijaan pitäisi olla pieni pyöreä pöytä, kolme henkeä vaikkapa. Haaste on varmistaa ketä tässä pöydässä on. Ketkä tässä ovat osapuolia? Kuka taho edustaa AY-liikettä? Vielä vaikeampaa on pohtia kuka edustaa työnantajia? Edustaako hän alle 10 hengen yrityksiä? Jos näin, mikä se taho olisi, koska sen paremmin EK kuin Suomen Yrittäjätkään eivät virallisesti edusta näin pieniä yrityksiä? Siinä taitaakin olla se kovin kysymys. Kuka voi edustaa tahoa jota ei kukaan virallisesti edusta? Tässä lienee myös yksi riidan tämän hetken yleisongelmista.
Kunniallinen pakin painaja?
Kuka olisi tarpeeksi kunnioitettu, arvostettu taho, että voisi pyytää nöyrästi mutta vakavan uskottavasti että kaikki osapuolet hengähtävät? Presidentti astuisi tässä yli virkansa, mutta toisaalta tilanna on poikkeuksellinen. Ehkäpä presidentti tai jokin muu taho voisi kutsua hys-hys-kokouksen, josta voisivat astua ulos niin hallitus kuin AY:kin, lausuen yhteen ääneen että nyt molemmat osapuolet astuvat pari askelta takaisinpäin menettämättä kasvojaan? Pystyisivätkö he siihen ilman vaistonomaista tarvetta naljailuun?
Kansan syvät rivit
Villi kortti voisi nousta kansojen syvistä riveistä. Toiveikas puoleni ajattelee, että leijonaosa kansaa on jo väsynyt tähän kalliiksi käyvään machoiluun ja toivoisi vain rauhaa, ottamatta vahvasti puolia. Voisiko tästä syntyä uusi kansanliike, joka laittaa luokan tappelupukarit hautaamaan sotakirveet? Muutama vuosi sitten kansanliike tahtoi uudistaa avioliittolakia. Ehkäpä tänä vuonna kansanliike tahtoisi rauhaa? Ei olisi ensimmäinen (poliittinen tai muu) sota joka pysäytetään kansalaisten joukkovoimalla.
Toivottavasti poliisit ovat diplomaattisia hillitessään lakkolaisten rähinöintiä.
”Siinäpä siis haaste: haussa diplomaatti, välittäjä, rauhantekijä, osapuoli joka voisi auttaa. Mistäpä sellainen?”
Sellainen – hyvin toiminut, on pitkään ollut olemassa koko ”toisen tasavallan” ajan. Asioiden kolmikantavalmistelu. Palkansaajat – työnantajat – valtiovalta.
Nyt on Sipilän hallitus vesittänyt kolmikannan muuttamalla sen kaksikannaksi s.o. palkansaajat toisella puolella ja yhtyneet työnantajat ja valtiovalta toisella puolella. Sipilä on palauttanut työmarkkinat aikaan ennen ”tammikuun kihlausta”. Seuraukset alkavat näkyä, eli kääntäen: Tammikuun kihlauksen ja kolmikannan tuhoutumassa oleva edullisuus alkaa näkyä.
Neuvoteltu on kolmikannassa, mutta ay -puoli halusi edistää maan taloudellista tuhoa, jota taas kaksi muuta ei kannattanut.
Mikä neuvottelu on kolmikanta kun yksi ei ole paikalla kun neuvotellaan eihän se mikään kolmikanta ole terv tepivaari
Niimpä. Ay on ilmoittanut ettei se neuvottele.
Nyt on vain kaksi osapuolta neuvotteluissa.
Mielestäni kolmikanta ei ole vastaus nyt. Perustelen.
1. Osapuolet ovat olleet lähinnä raivona, herjaamassa toisiaan. He ovat myrkyttäneet keskusteluilmapiirin. Heillä ei ole uskottavuutta edes omiensa parissa, saati kansan tai vastapuolen silmissä.
2. Kolmikanta ei ole sellaisenaan osapuoli, koska he eivät edusta alle 20 hengen yrityksiä. Lähimmäs tulee AY, joka edustaa 10-20 hengen yritysten työntekijöistä pientä osaa, työnantajapuoli ei lainkaan.
Ei kolmikanta mikään osapuoli olekaan. Se on kokonaisuus. Työnantajat ovat yksi osapuoli kolmikannassa ja on työnantajaosapuolen sisäinen asia miten se oman itsensä koostaa ja järjestää neuvotteluissa kolmikannan kahden muun kannan kanssa.
Jos kolmikantaa laajennettaisiin lisäämällä siihen työnantajapuolen eri intressiryhmiä edustavia kantoja olisi sama tehtävä myös palkansaajapuolella missä sielläkin on erilaisia intressiryhmiä. Pian pöydässä olisi neli-, viisi-, kuusi-,seitsen-, ym. kanta. Tuloksena olisi ”puolalainen parlamentti” jossa kaikilla olisi veto-oikeus eikä mitään ratkaisuja voisi koskaan syntyä.
Noinhan se on ettei työnantajalla ole mikro yrityksissä Eekoon tukea tuskinpa se asia on sitten työntekijöiden Ayykään joka silti tietää niistäkin ja monasti .
Niissä sovitaan talon sisäisiä asioita ilman ulkopuolista sekaantujaa .
Mutta sipilän laki ei tässä nyt auta ketään kaikkein vähiten näitä pien yrittäjiä jolle tulee helpolla huono nimi ja työntekijät kiertää sellaset .
Ja se ei ole Ayyn syytä vaan sipilän kokonaan terv tepivaari
Jos vaikka Ahtisaari heh?
Vaari taitaisi asettua vauraamman puolelle tapansa mukaan. Koska ay-porhoilla on suuremmat tulot kuin ministereillä, niin vaari kävisi neuvomassa ministereitä antautumaan ehdoitta.
Viljo, en vain oikein koe että taho, joka ei edusta asian osapuolia, voisi neuvotella tahojen puolesta jotka eivät heitä ole valinneet tai valtuuttaneet.
Kolmikannalle voi olla vielä paikkansa yhteiskunnassa, en ole sitä tappamassa, mutta on myös hyväksyttävä että he eivät edusta enää koko työelämää – eivät työntekijöitä eivätkä työnantajia.
Olisi kansallinen vahinko jos toimiva kolmikanta tuhoutuisi siihen että työnantajat eivät itse kykene sisäisesti sopimaan omasta edustuksestaan.
Työlainsäädännöstä löytyi syy tähän tappeluun.
Lakeja on ollut tekemässä SDP.
Heillä on näköjään jonkinlainen periaate ettei heidän tekemiään lakeja saa kukaan muu muuttaa.
Antin puheistakin se paistaa läpi ettei SDPeen lakeja muut saa mennä muuttelemaan.
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Jaa eipä Ayyn tekstiä ole lainkaan, ei SDPeen asiat mulle kuulu olen Ayyn puolelta en SDPeen terv tepivaari
Ay= demut, vasurit ja vain ne.
Ihanko totta? Ammattiliittojen jäseninä on takuulla valtava määrä ei-vasemmistolaisia.
On toki mutteivat ole onneksi enemmistönä ja Ayyssä vaaleissa on demokratia enemmistö voittaa vaalit .
Ei siellä ole paljonkaan vähemmistölle sijaa ettei se noin ole että olisi vain demut ja vasurit juhak tarkistaa asian eikä ihan puhu palturia terv tepivaari
Presidentti ei tule sotkemaan arvovaltaansa ja hyvä niin. Tilanne on vasta huolestuttava ja onhan hänellä tietty ”veto- oikeus” sitten, jos tilanne alkaa olla vakava ja uhkaa kansallista turvallisuutta.
Presidentin veto-oikeus on siinä ja vain siinä että kun ja jos tästä tulee eduskunnan säätämä laki pitää presidentin vahvistaa sen voimaan tulo allekirjoituksellaan kuten on laita joka ainoan lain. Presidentti voi jättää vahvistamatta jolloin laki palaa eduskunnan käsittelyyn. Sen jälkeen joko eduskunnan muuttama tai ei muuttama laki palaa presidentin allekirjoitettavaksi. Jos hän edelleen jättää allekirjoittamatta palaa laki vielä kerran eduskuntaan mutta kolmannella kerralla se tulee voimaan vaikka presidentti edelleen kieltäytyisi.
Mitään muuta konkreettista keinoa vaikuttaa asiaan ei presidentillä ole. Hän ei voi yksin hajottaa eduskuntaa eikä erottaa hallitusta. Arvovallallaan hän voi tietenkin yrittää vaikuttaa. Kekkonen toimi näin joissakin työmarkkinakriiseissä. Kekkosella oli varaa tähän sillä hän saattoi olla varma arvovaltansa riittävyydestä. Lisäksi hänellä oli kalupakissa laajat presidentin toimivaltuudet. Mutta Niinistöllä ei samaa varmuutta ole. Siksi hän ei riskeeraa ettei kävisi niin että hän panisi peliin arvovaltansa ja sitten osoittautuisikin ettei sitä riittävässä määrin ollutkaan. Ympäripyöreitä kantaa ottamattomia vetoomuksia hän toki voi esittää.
Luulenpa että tätä peräänantamattomuutta ei tarvitse suurennuslasilla etsiä. Vähän semmoinen kutkuttava fiilis että kun katsot minkä tahansa elimen huipulle päättäjiin, löydät sitä kotitarpeiksi.
Koko aayy ja hallitus paini on paxkan tärkeä. Maailmassa on isompiakin ongelmia. Tuntuu että suomalaiset on laiskistunut elämiseen. Yritetään keksiä omassa maassa eripuraa keskenämme. Minusta tälläisen kahtiajaon masinoiminen on epäisänmaallista. Suorastaan raukkamaista.
Tälläiset eripuran agitaattorit pelaa ryssän pussiin.
Jos ennen talvisotaa tällöiset riidan haastajat olisi olleet vallassa Suomessa, olisimme hävinneet koko sodan.
Lisäys: mielipiteeni koskee niin oikeistoa kuin vasemmistoa.
Kun hallitus alkaa säätää lakeja, joilla puututaan työehtoihin, se kävelee röyhkeästi yli ay-liikkeen. Ay-liikkeellä on tunnustettu asema Suomessa ja hyvin monissa kehityneissä maissa. Suomessa se tunn ustettiin sotien aikaan ns. tammikuun kihlauksella, kun työntajat suostuivat perimään ay-liikkeen jäsenten jäsenmaksut suoraan palkoista. Sen jälkeen on Suomessa työnantjat ja ay-liiked neuvotelleet työehdoista vuosittain, joista tupot olivat leimallisia. Mukaa tuli jo varhain myös maan hallitus ja näin syntyi kolmikanta. Siinä sovittiin paljolti myös sosiaalilainsäädännöstä yhdessä. Suomi oli sopimusyhteiskunta.
Mutta nyt Sipilän johtama porvarihallitus kieltäytyi kolmikannasta ja alkoi säätää omin päin lakeja. Sitä edelsi se, että EK lopetti tupojen tekemisen ja siirsi työehtoneuvottelut liittotasolle.
Näin ollen syy nykyiseen konfliktiin on yksinomaan Sipilän hallituksen, joka yrittää näin murtaa ay-liikkeen sopimusoikeudet.
Kannattaisi tutustua historiaan, niin tietää miten tähän asti on tultu. Kansalaissota jätti pahat haavat pitkäksi aikaa, mutta sota ryssää vastaan yhdisti kansan vain parikymmentä vuotta kansalaissodasta ja se edesauttoi opimus-Suomen syntymisen heti sotien jälkeen.
Väinö, en ota kantaa sanomaasi – se on ihan hyväksyttävä näkökulma, joskin siitä on hieman heikkoa lähteä tekemään korjausliikkeitä. Kovin absoluuttinen.
Mutta historian osalta olet ihan oikeassa ja kerrot hyvin mistä tämä lähti. Ongelma vaan on että emme enää elä historiaa. Työelämä on yksinkertaisesti aivan erilainen tänä päivänä. Sen paremmin EK kuin AY:kään eivät enää edusta niin merkittävää osaa työvoimasta.
En tietenkään sano että AY-liike pitäisi lakkauttaa sen takia. Parasta olisi jos he löytäisivät itsensä uudestaan ja pystyisivät mukauttamaan toimintansa tämän päivän tarpeisiin. Silloin heillä olisi uskottavampi mahdollisuus edustaa työntekijöitä jälleen laajemmin.
On syynsä siihen, miksi presidentti valitaan vain kahdelle kaudelle. Valta turmelee. Valta on turmellut varsin monessa järjestössä.
Laki ,joka ei kohtele kaikkia tasapuolisesti, ei voi olla mikään hyvä laki.
Menneisyydessä höpötettiin kaikennäköisiä juttuja joilla ei ollut mitään pohjaa todellisuudessa.
Höpötettiin kaikennäkösiä hirviötarinoita ja kuviteltiin ne todeksi.
”Höpötettiin kaikennäkösiä hirviötarinoita ja kuviteltiin ne todeksi.”
Nytkin punainen ay-mafia on valehdellut ”irtisanomislaista” ummet ja lammet.
Juna on ohjattu päättyvälle raiteelle ??
Täyttä höyryä eteenpäin ja silleen ??
Veturikuski ei tajua että stoppari lähestyy koko ajan ??
Sipilä hallituksineen on tainnut unohtaa demogratian.
Miksi pressamme on hiljaa?
Ei valtaa mutta mielipidejohtajana voisi korottaa äänensä.
Edustanee oikeistoa ja sitä on päättäjiemme enemmistö.
Demokratia on hirveän hieno sana ja tavoite, mutta se on myös siitä erittäin terve ilmiö että se on aina elossa. Se kehittyy, oppii, muuttuu. Se pakottaa meidät tutkimaan sitä jatkuvasti. On vaikea sanoa asioita epädemokraattiseksi niin, että väite kestää syvää kriittistä tutkintaa.
Sanotaan että x tai y valehtelee. Eiköhän jokainen suunsa avaava valehtele enemmän tai vähemmän.
Näistä huolimatta tai niiden takia tarvitsemme kuitenkin diplomatiaa.
”Verkkouutiset ja Talouselämä uutisoivat, että työmarkkinajärjestöt – työantajien EK ja Kuntatyönantaja sekä työntekijöiden SAK, STTK ja Akava – ovat neuvotelleet uudesta mallista irtisanomiskiistan ratkaisuksi.”
Kolmikanta toimii. Sen ylivoimaisen enemmistön muodostavat vastuuntuntoiset osat – kaikki työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestöt pois lukien Suomen Yrittäjät ry sekä valtiovalta poislukien pääministeri Sipilän henkilö ovat muodostamassa blogistin perään kuuluttamaa diplomaattista ratkaisua.
Suomen Yrittäjät ry sekä henkilö Sipilä tulevat asian saamassa ratkaisussa vedetyiksi kölin alta, minkä ne ovat toiminnallaan itse aiheuttaneet.