Englantilainen mies nimeltä Tom Martin ilmoittautui London School of Ecohomiesin sukupuolen tutkimuksen kurssille vuonna 2011.
Tom oli sekä feministi että mieasasiamies. Kuuden viikon jälkeen hän joutui lopettamaan luennot, koska ne olivat seksistisiä miehiä kohtaan. Sukupuolentutkimus ei ollutkan Tom Martinin etsimää tasapuolista tiedottamista, vaan uskonnon kaltaista miesvastaista propagandaa. Sukupuolentutkimus kieltäytyi kyseenalaistamasta tarinalinjaa, jossa naiset ovat hyviä uhreja ja miehet pahoja alistajia. Tomia oli huijattu. Hän aikoi haastaa yliopiston oikeuteen miesten syrjinnästä, mutta ei päässyt oikeusistuimaan asti. Tom sai kuitenkin kurssista maksamansa 9000 puntaa takaisin.
Vuonna 2009 naistutkimuksen nimi muutettiin useimmissa tutkimusyksiköissä sukupuolentutkimukseksi. Luultavasti nimen vaihtamisella haluttiin pestä naistututkimuksen tahriintunut maine rahoituksen turvaamiseksi, koska yhä useammalle ihmiselle naistutkimus edusti tieteen seksistä karikatyyria. Asiaan perehtymättölle sukupuolentutkimus kuulostaa tasapuolisemmalta ja tieteellisemmältä kuin naistutkimus, vaikka sisältö on aivan sama kuin aikaisemmin.
Nimenvaihdos onnistui, sillä krittiikki on laantunut ajoista, jolloin Jussi Niemelä ja Osmo Tammisalo julkaisivat naistutkimusta kritisoivan pamflettinsa ”Keisarinnan uudet (V)aatteet” (2006).
——————————–
Kirjoituksen lähteenä olen käyttänyt: Internet, Suomen Perusta, kirjoituksen otsikko ”Mikä naistutkimuksessa on vikana”, kirjoittanut Henry Laasanen.
Sukupuolentutkimus tuottaa feministisiä työntekijöitä suojatyöpaikkoihin.
”Angloamerikkalaisissa keskusteluissa kuulee usein väittämän, että naistutkimuksen opiskelu on kallista ajanhukkaa: naistutkimuksen papereilla ei pääse töihin. Suomessa asia on päinvastoin. Valtiofeministit ovat naisittaneet valtionhallinnon lukemattomilla tasa-arvonaisilla virkoihin, joihin pätevöityy lukemalla sukupuolentutkimusta. Sukupuolentutkimus tuottaa työntekijöitä feministisiin suojatyöpaikkoihin, jolla tuskin pääsisi töihin yksityiselle sektorille.
Jo pelkästään sosiaali – ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköissä on 15 virkanaista: neuvottelevia virkamiehiä, osastosihteeri, hallintosihteeri, johtaja, tasa-arvoneuvos, projektikordinaattori ja ylitarkastaja.
Miten arkesi muuttuisi, jos valtiontaloutta helpotettaisiin lopettamalla tyhjänpäiväiset tasa-arvovirat? Luultavasti ei mitenkään, mutta rahaa säästyisi parempiin tarkoituksiin.”
——————————————
Lähde: Sama kuin avauksessa eli Henry Laasasen kirjoitus ”Mikä naistutkimuksessa on vikana”.
Ei ole uutta, mutta ihmettelen, että ministeriössä hyväksytään tuollainen tasa-arvolain törkeä rikkominen eikä oikeusasiamies tai oikeuskansleri puutu asiaan.
Tampereen yliopistossa näitä on. Yksi jo tohtori, toinen valmistelee tohtorintutkintoa, kolmas gradua ja, kaikki näiden lisäksi, joita tunnen ovat sukupuolisen erityisryhmiin kuuluvia, eikä heitä ole vähän.
He hakeutuvat ryhminä monenlaisiin ryhmiin kaappaamaan valtaa. Meitä ns. normaaleja hatuttaa oikein hattumaisesti eräässä isossa harrasteryhmässä.
Ainakaan palkkaa sellaisesta ei saisi maksaa.
Kirjailija ja yhteiskuntakriitikko Camille Paglia syytti teoksessaan ”Sexual Personae” (1990) Amerikan feministiliikkeen kärkeä siitä, että he eivät tunne taidetta, tiedettä eivätkä historiaa sekä vihamielisyydestä miehiä kohtaan. Paglian mukaan feministien opit ovat haitallisia niin heille itselleen kuin nuorille naisille.
Filologi Daphne Patai liittyi naistutkimuskriitikoiden joukkoon työskenneltyään kymmenen vuotta naistutkijana.
Patain mukaan nykyfeminismiä vaivaa ”heterofobia”, vihamielisyys miehen ja naisen välistä seksuaalista kanssakäymistä kohtaan. Patai on viimeksi arvostellut naistutkmuksen teoreettisen taustaan liittyvän postmodernismin väitteitä, jotka ovat hänen mielestään ristiriidassa logiikan, järjen ja tieteen tutkimustulosten kanssa. – Wikipedia.
Mitä tätä pitää tutkia, jos on ns. normaali. Miehellä munat ja naisella pimppa – siitä ne lapset syntyvät elämän jatkumoksi.
Enemmänkin pitäisi tutkia, miksi munat evät saa aikaan penskoja. Ja sitten äijät syyttävä vaimoaan, joka ei osaa tehdä poikia. Selitys on se. että on xx ja xy- kromosomit.
Mies ei voi tehdä haluamaansa poikaa, koska naisen kromosomit estävät sen yksioikoisen toteutumisen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolikromosomi
Evoluutiopsykologisen tutkimustavan kannattajat Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo väitivät vuonna 2006 julkaisemassaan pamfletissa ”Keisarinnan uudet (v)aatteet”, ettei naistutkimus ole tiedettä lainkaan, vaan tutkijoiden mukaan nykyisessä muodossaan naistutkimus täyttää lähes kaikki näennäistieteen tuntomerkit.
Syksyllä vuonna 2007 julkaistiin Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen toimittama artikkeliteos ”Mies vailla tasa-arvoa”.
Naisliikkeen Tulva-lehti vastasi kirjan saamaan huomioon tekemällä naistutkimuksen arvostelusta teemanumeron. Tulva otskoi ”Tulta munille! Jo riittää mies aktivismi”. Se haastatteli neljää naistutkimuksen kriitikkoa ja kirjoitti kustakin pilkka-artikkelin. Tulvan päätoimittajan Anne Moilasen mukaan kritiikissä on kyse vain muutaman ”miesasiahäirikön” hyökkäyksestä.
Norjassa sukupuolentutkimuksen tutkimusprojektin valtiontukea ei jatkettu vuonna 2012 Tiedeneuvoston ehdotuksen mukaisesti. Asiasta vastaavan ministerin mukaan syynä oli budjetin tiukkuus, mutta yleisesti arvellaan, että varsinainen syy oli kansallisen televisiokanavan NRK:n tuottama Brainwash- ohjelmasarjan nostamma keskustelu konstruktionistiselle tutkimukselle ja tasa-arvopoliitikalle myönnetyn tuen tarpeellisuudesta. Pohjoismaiden ministerineuvosto lakkautti myös vuoden 2011 lopussa Oslon yliopiston yhteydessä toimineen pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen, NIKK:n. – Wikipedia-artikkeli otsikolla ”Naistutkimuksen kritiikki”.
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki nimitti Tiina Rosenbergin Uuden Taideyliopiston rehtoriksi yliopiston hallituksen esityksestä.
(Mahtoi olla mielenkiintoinen hallitus siihen aikaan. Laadukkaan taideyliopistonhan tulisi olla indoktrinaatiosta täysin vapaa. Olikohan hallitus jonkin himmin tahon asialla?)
Naisoletettu Rosenbergistä vaistosi taipumuksen indoktrinaatioon eli iskostukseen jopa täällä kahden sadan kilometrin etäisyydellä.
Tuskin silloinen kirjoitteluni vaikutti mitään siihen, että R. lähti hyvässä yhteisymmärryksessä yliopiston hallituksen kanssa takaisin Ruotsiin, jossa ilmeisesti yritti vallata feministiliikkeen, mutta joutui syrjäytetyksi. Rosenberg ilmoittikin antautuvansa jatkossa sukupuolentutkimukseen.
——————-
http://liberalismi.net/wiki/Tiina_Rosenberg
Naistutkimuksen epätieteellisyyden syyt.
”- – Tieteellisyyden tutkimuksen perusta on perehtyminen relevanttiin edeltävään kirjallisuuteem. Naistutkimus ei kuitenkaan käytä hyväkseen maskulistisia lähteitä miesten tasa-arvo-ongelmista. Esimerkiksi voidaan mainita Warren Farrelin ”miesliikkeen raamattu” The myth of Male power, joka on mielestäni paras sukupuolitutkimuksen teos. En ole nähnyt sitä (tai muita vastaavia teoksia) lähteenä ainoassakaan suomalaisessa feministisessä tukimuksessa. – –
– – Siksi feministinen tasa-arvotutkimus onkin enemmän ideologista yksipuolisiin lähteisiin nojaavaa propagandaa kuin tiedettä. – –
3. Kolmas naistutkimuksen epätietellisyys on biokielto (joka ei varsinaisesti liity feministiseen tasa-arvotutkimukseen). Vaikka naistutkimus korostaa tieteiden välisyyttä, viittauksia biologiseen tietoon, kuten evolutiopsykologiaan, ei juuri löydy. Naistutkijalle riittää toeamus siitä,, että ”tämä tutkimus edustaa konstruktionistista lähestymistapaa” ja sillä hyvä.
Sukupuolen tutkimus on kuitenkin laji, josta on lähes mahdoton tuottaa hyvää tiedettä ilman biologista tietämystä, koska sukupuoleen liittyvvät ilmiöt ovat läheisessä yhteydessä biologiaan. – -”
—————————————-
Lähde: Uusi Suomi Puheenvuoro 11.12.2010 Henry Laasasen blogi otsikolla ”Uusi feministiblogi ja naistutkimus”.
Kyllä kaikkea voi tutkia, kiihkofeminismiäkin puolestani. Ei pidä sanoa asioita joita yliopistoissa ei saisi tutkia.
Mutta kohtuus kaikessa (pullo päivässä). Ehkäpä n. 5% nykyisestä määrästä riittäisi tähän ”humanistiseen hupailutieteeseen”.
Kaikkea voim tutkia, mutta kaikista tutkimuksista ei pidä tehdä omaa tieteenalaa. Naisten ja miesten asemaa voi tutkia esimerkiksi historiassa tai yhteiskuntatieteissä. Oman tutkimusalan perustaminen sile on aikamme hypetystä.
Niinpä. Valtio rahoittaa tutkimusta, joka ei valmista mihinkään.Mitä järkeä?.