Ympäristöjärjestöt käynnistivät 17.5. kampanjan avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä.
Aloitetta edistetään iskulauseilla ja mielikuvilla:”Avohakkuu metsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon. Avohakkuiden kieltämisestä hyötyisivät paitsi suomalaisten yhteisten metsien lajisto, elinympäristö ja vesistöt sekä ilmasto.”
Eipä juuri parempaa esimerkkiä voi enää löytää mielikuvilla vaikuttamisesta kuin ko. kansalaisaloite. Aloitteen hyviin päämääriin on helppo yhtyä, vaikka faktat ovat siinä päin honkia.
Avohakkuiden jäljiltä metsät, metsäluonto ja metsätalous ovat hyvässä kunnossa. Metsätalous on noussut jopa viennin veturiksi.
Avohakkuut kuuluvat myös tulevaisuuteen, sillä ne varmistavat järkevän metsätalouden lisäksi monien eläinlajien ja kasvien hyvinvoinnin. Aukot kasvavat umpeen hyvin hoidettuna nopeastikin. Kasvavaa metsää, joka sitoo hiiltä, on ilo katsella.
—————————————–
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 10.9.2018 otsikolla ”Avohakkuut osa järkevää metsätaloutta”, artikkelin kirjoittanut kansanedustaja (kok.) Markku Eestilä. alkuperäinen kirjoitus on pitempi kuin tässä.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Viheruskovaiset eivät todellakaan ymmärrä luonnosta mitään.
Luonto on itse aiemmin hoitanut tuon avohakkuun suurilla metsäpaloilla, jotka nykyään estetään sammuttamalla.
Onhan se toki totta, etteivät avohakkuut kaupunkipuistoa muistuta, mutta eipä sekään luonnollista metsää ole.
Nuo cityvihreät käyvät ”erämaaluonnossa” Nuuksion merkityillä poluilla ja soittavat hätäkeskuksesta apua karhujen vuoksi, kun pari ilvestä kulkee näköpiirissä.
Ne eivät ymmärrä sitäkään, että ”ikimetsä” on pystyyn kuoleva ja metaania tuottava eikä suinkaan hiilidioksidia sitova alue.
Metsätalous tuo hyvinvointia koko maahan.
Suurin osa Suomen metsistä on yksityisten ihmisten omistamia. Metsätalouden, eli metsänhoidon ja puun myynnin harjoittaminen tuo elannon tai osan siitä jopa 600 000 metsänomistajalle. Suomen vientituloista yli 20 prosenttia tulee metsäteollisuudesta.
Metsätalous ja – teollisuus tuovat paljon rahaa aluetalouteen työllistämällä sekä kaikkien yhteiseksi hyväksi verotuloina. Metsänhoitotyöt, kuten metsänistutus, työllistävät myös paljon nuoria kesätöihin. Metsät palvelevat myös virkistys – ja matkailuköytössä.
Suomen metsissä tehdään erilaisia hakkuita vuosittain noin 2 prosentilla metsäpinta-alasta. Tästä noin kolmannes on päätehakkuita ja kaksi kolmasosaa harvennushakkuuta. Ylivoimaisesti suurin osa metsistä siis jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen ihan rauhassa. – –
Avohakuualalta saadaan myös järeää tukkipuuta, josta saadaan sahatavaraa rakentamiseen ja vaikkapa huonekaluihin. Osaa metsistä kasvatetaan myös ns. jatkuvalla kasvatuksella, jossa metsästä hakataan suurimmat puut parinkymmenen vuoden välein.
Suomessa istutetaan joka vuosi jopa 150 miljoonaa puuta. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, joten metsien hiilivarasto kasvaa koko ajan, samalla kun niitä voidaan käyttää uusiutuvan raaka-aineen lähteenä.
Metsänhoidossa huomioidaan aina metsien monimuotoisuus. – Metsälaki ja metsäsertifiointi edellytävät, että tärkeät luontokohteet säästetään ja monimuoisuutta edistetään. Hakkuiden yhteydessä jätetään aina säästöpuita ja lahopuut, jotka ovat monen uhanalaisen eläimen koti, jätetään metsään paikalleen, muistuttaa metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta.
Metsätalouden toimenpiteissä huolehditaan myös vesistöistä. – Vesistöjen varsille jätetään suojakaista, joka estää ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista veteen, Jylhä kertoo.
————————————————————–
Yllä oleva on lainaus lähteestä: Kittilälehti 3.10.2018, artikkelin otsikko sama kuin tässä.
Viherhaahuilijoiden kampanjan tarkoitus on päivänselvä: jos avohakkuut, jotka ovat vain yksi metsänkäsittelymuoto, saadaan kiellettyä valtion metsissä, päästään sitten yksityisten metsänomistajien kimppuun. – Hyvinhän tuo Puna-Yle on kyseisen asian edistämiseksi propagoinut sarjassaan ”Mennään metsään”.
Yle on kyllä ko. sarjallaan mennyt täysin metsään, mutta mielikuvillahan ja orgaanisen luonnon ”Inhimillistämisellä” greenpiisikin pelailee.
Vihreää utopiaa
https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023
Tavoite 1: Ilmastonmuutos pysäytetään kansainvälisin toimin
1. Kansainvälisissä neuvotteluissa Suomi ajaa kunnianhimoisia päästövähennyksiä.
Suomi noudattaa Pariisin sopimusta ja muita kansainvälisiä ilmastosopimuksia .. [ Entä. Kiina, Intia, USA, Australia , koko Afrikka..]
2. Suomen politiikka sovitetaan johdonmukaiseksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun.
Suomen toiminta ei saa olla ristiriidassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.
[Kun Suomi noudattaa, niin kaikki muuttua auvoiseksi ..].
3. Euroopan unionin päästövähennystavoite nostetaan riittävälle tasolle, ja uusiutuvien energiamuotojen sekä energiatehokkuuden tavoitteet muutetaan sitoviksi.
EU:lle asetetaan sitova hiilibudjetti. Suomi tavoittelee EU:n uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden muuttamista siten, että ne eivät enää jatkossa ohjaa biomassan ja vesivoiman käytön lisäämiseen luontoarvojen kustannuksella.
[ Ei biomassaa, ei vesivoimaa, ei turvetta. Aurinko- eikä tulivoima toimi suuressa laajuudessaan ilman toimivaa energian varastointia, eli akkuja. Saasteeton ydinvoima ei tietenkään sovi vihreille.]
Metsien käytön todelliset ilmastovaikutukset tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan maiden ilmastotoimia.
*
[ Metsiä hakataan joka tapauksessa maailman laajuisesti kiihtyvällä vauhdilla – ihmiskunta lisääntyy: tarvitaan lisää viljelysmaata, maa-alueita asunnoille ja teollisuudella. Suomen vihreiden on turha rypistellä tätä kehitystä vastaan. Supistuvat metsät on osa maailmanlaajuista ongelmaa – niistä on turha kuvitella apua ilmastomuutoksen torjumisessa. ]
*
4. Päästökauppa korjataan pikaisesti.
EU:n päästöoikeuksien alkujaon tulee perustua huutokauppaan. Huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää tulee vähentää ja myymättä jääviä oikeuksia mitätöidä. Päästöoikeuksien ilmaisjaosta tulee luopua. Päästökaupan huutokauppatulot ohjataan pääosin vähäpäästöisen energian tukiin sekä kehittyvien maiden ilmastotyön tukemiseen. Hiilidioksiditonnille asetetaan lattiahinta ja fossiilisia polttoaineita verotetaan riittävästi.
[ On vähän samaa kuin ottaisi matosta palan ja jatkaisi sillä mattoa toisesta päästään.]
Tavoite 2: Suomi vähentää energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä
[ Edellisen kohdan mantrojen toistoa.]
Tavoite 3: Liikenne vähäpäästöiseksi
1. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan esteettömillä, liikennetarpeita vastaavilla pyöräkaista- ja pyörätieverkoilla sekä kävelyalueilla.
[ Kivaa, mutta a) haluavatko suomalaiset tätä? b) pelastuuko maailman ilmasto tällä?]
2. Puhtaan joukkoliikenteen hyvä taso varmistetaan kaikkialla Suomessa siirtämällä liikkuminen raiteille.
[ Vihreät poliitikot liikkuvat pääosin takseilla ja lentokoneilla.]
3. Tehdään henkilöautoliikenteestä päästötöntä vuoteen 2040 mennessä.
Lopetetaan uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorihenkilöautojen myynti vuoteen 2030 mennessä.
[ Sitten vain suurituloisilla on varaa ostta henkilöauto ]
[ Tuetaan, tuetaan .. kuka pelastaisi suomalaisen veronmaksajan vihreiltä?]
4. Vähennetään lento-, meri- ja raskaan liikenteen päästöjä.
[ Lopetetaan ainakin suomalaisten (vihreiden) MEP:in viikottainen lentomatkustus Brysselin ja Helsingin välillä.]
[ Päästökauppaa (heh), lentoveroja (no niin) ..]
Vähennetään Itämeren luonnon kuormitusta lakkauttamalla viihdemerenkulun varustamotuet.
[ Vihreiden miestä suomalaisten viihtyvyyttä olisi varmaan muutoinkin vähennettävä.]
5. Toteutetaan älykkään liikenteen ja logistiikan vallankumous.
Edistetään sähköisen liikenteen ja päästöjä vähentävän älyliikenteen yleistymistä, liikenteen digitalisaatiota ja uusien liikennepalvelujen käyttöönottoa kaikilla liikennesektoreilla.
[ Vireiltä näyttää löytyvän (heh) kaikenlaista osaamista, mitä muilla ei ole.]
Tavoite 4: Tehdään asumisesta ja rakentamisesta kestävää, terveellistä ja ilmastoystävällistä
[ Vihreiltä löytyy näköjään maan parhaimmat rakennusalan asiatuntijat – tai ainakin niin luulevat.]
4. Vahvistetaan kaupunkien hiilinieluja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Turvataan viheralueiden ja kaupunkimetsien riittävä määrä, laatu ja saavutettavuus kaupunkisuunnittelulla. Edistetään viherkattojen ja kattoviljelmien rakentamista. Ehkäistään kaupunkitulvia huolellisella hulevesisuunnittelulla, jossa ensisijaiseksi käsittelytavaksi asetetaan niiden luonnonmukainen käsittely.
*
[ Tässä paistaa vihreiden harhainen käsitys hiilinielusta. Vihermassa, kasvit voivat niellä hiiltä pysyvästi vain, jos niiden massa on kasvussa. Yleensä, esimerkiksi leikattua ruohoa, ei varastoida ikuisiksi ajoiksi, vaan niiden annetaan lahota, jolloin niiden ’nielemä’ hiili vapautuu.]
*
Tavoite 5: Suomesta edelläkävijä ilmastoystävällisessä rahoituksessa
1. Julkisia varoja sijoitetaan kestäviin, eettisiin ja ilmastoystävällisiin kohteisiin.
[ Voi veronmaksaja parka]
J.n.e.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml
14.10.2018
Suomen metsät kasvavat kohisten – HS:n mielipidepalstalle kirjoittaneen professorin mukaan se on ilmastonmuutoksen kannalta huono asia
[ Tekivät metsähoidosta vastaavat niin tai näin, niin aina on joku (suomalainen) moittimassa.]
Suomen metsistä hakattiin viime vuonna puuta 72,4 miljoonaa kuutiometriä.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti alkuviikosta päivityksensä Suomen metsävaroista. Luken mukaan puuston määrä ja metsien pinta-ala ovat edelleen lisääntyneet.
Suomen puuston määrä on Luken mukaan 2,5 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on 107,0 miljoonaa kuutiometriä. Se on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen (2009-2013) inventoinnin mukainen kasvu.
Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 72,4 miljoonaa kuutiometriä.Suomen metsävarat kasvavat siis laajoista hakkuista huolimatta. Toteutuneilla hakkuumäärillä päivitetty suurin puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuukertymä on Luken mukaan nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli linjasi alkuviikosta, että Suomessakin metsän muodostamaa hiilinielua tulisi kasvattaa. Metsät ovat merkittävä hiilinielu.
*
[Ilmastopaneeli haluaisi siis, että metsien sisältämän puun massaa oltaisiin kasvattamassa. Miten se olisi maailman nykytilanteessa mahdollista?]
*
Puun määrän lisäksi myös Suomen metsäpinta ala kasvoi Luken tarkastelujaksolla 2014-2017 edelliseen tarkastelujaksoon 2009-2013 verrattuna.
”Edistää ilmaston lämpenemistä”
Kaikki hyvin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta?
Ei, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina Korholan mielipidekirjoituksen, jossa Korhola sanoo, että pohjoisten metsien pinta-alan lisääminen edistää ilmaston lämpenemistä. Asia on hänen mukaansa on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa.
– Alueilla, missä on talvella lumipeite, metsäalan kasvu vähentää ulos heijastuvan säteilyn määrää ja lisää lämmön imeytymistä maan pinnalle, Korhola kirjoittaa.
– Mallisimulaatioissa, joissa pohjoiset metsät on poistettu kokonaan, maapallo viilenee yli puoli astetta. Tropiikin metsien kohdalla tilanne on päinvastainen, Korhola jatkaa.[ ohoh ..]
[ Vihreät ovat eri kannalla, he ovat omasta mielestään tiedoillaan kaikkien yläpuolella.]
Samalla palstalla vihreiden kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanenovat päinvastaisella kannalla.
Vihreitten valtiovihamielisyys on johdonmukaista. Mieleen tulee aina mahdollisuus, että he ovat jonkin vihamielisen tahon ohjauksessa. Kaikki, mitä vahingoittaa valtiota, on vihreitten mielestä hienoa.
Eilen juuri jostain luin, että metsiin liittyen jokamiehen oikeus vaatisi päivitystä. Paljon on lisääntynyt teollinen marjastus ja niiden matkailuun liittyvä virkistyskäyttö. Niille pitäisi luoda uudet säännöt, mikä on ihan totta.
Tässä vouhotuksessa on unohdettu se, että uusin systeemi pyrkii aukkohakkuisiin yhdistettynä jatkuvan kasvatuksen malliin, ei massiivisiin avohakkuisiin.
Lisäksi on unohdettu muutama muukin tosiasia, kuten ihmiset, eläimet, linnut, marjat, sienet, maanalaiset ja ötökät, joita ilman ihminenkin näivettyy ym. ym,
Kokonaistaloudellisesti LUKE ( Metla) on arvioinut jatkuvan kasvun olevan n. 25 % tuottoisampaa kuin avomalli.
Siitä huolimatta nopea raha kiinnostaa metsäyhtiöitä ja maanomistajia.
Touko Aallon väsymyksen syy on se, että hän on puheenjohtajana pellepuolueessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Introvertti_ja_ekstrovertti
”Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaanselvennä enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskusselvennä henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisestakenen mukaan?, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti orientautuu omasta itsestäänselvennä, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie energiaa häneltä kuin ylläpitää sitä.
Tyypillinen introvertti on hiljainen, itseään tutkiskeleva (introspektiivinen) ja varautunut. Tutkimuksissa[8] on havaittu introverttien olevan herkempiä kivulle, väsyvän helpommin ja tuntevan jännityksen madaltavan suoritustasoa, pärjäävän paremmin koulussa, suosivan vakaampia ammatteja ja olevan vähemmän alttiita vaikutteille sekä olevan ekstrovertteja vähemmän seksuaalisesti aktiivisia.”
————————————————-
Vihreät yrittävät tuhota maamme talouden ja saattaa valtion yhtiöt kuten Vuotosta omistavan Kemijoki Oy:n konkurssiin.
Myös energiaturvallisuuden vähentäminen on vihreitten tähtäimessä.
Työpaikkojen siirto Kiinaan aiheuttaa köyhyyttä työttömissä.
Maahanmuuton lisääminen heikentää työttömiksi tehtyjen sosiaalipalveluja.
Vihreitten kuningasajatus eli liittovaltio veisi suomalaisilta päätäntävaltaa.
————————
Käsittääkseni Touko Aalto ei kuitenkaan ole yhteiskunnan vihollinen. Täst syystä hän on syvällisemmin ajattelevana introverttinä päätynyt syviin ristiriitoihin extroverttien valtaamassa hulabaloopuolueessaan.
Ristiriidat ovat johtaneet syvään syvään väsymykseen, eikä Toukolla ole nähdäkseni mitään mahdollisuuksia tervehtyä vihreässä puolueessa.
Suosittelisin, että Touko loikkaisi perussuomalaisiin tehtyään itselleen tilitystä perimmäisistä arvoistaan. Ei hän olisi ensimmäinen vihreä, joka on perussuomalaisiin siirtynyt.
No enpä näe asiaa noin mutta hakkuita tullaan tekeen ja onko sinä kysymys avohakkuu vai aukkohakkuu .
molemmissa on omat hyvät puolnsa mutta myös haittansa joita ei kaikki huomioi mitenkään .
Mutta kun tulee tuulisempia aikoja nuot aukko hakkuut altistaa metsille niiden kaatumiset ja sen jälkeen se puu on lähinnä roska puuta .
Avohakkuissa se ettei siltä alueelta voida satoa sitten ottaa aivan heti siihenkin vois olla suurin lääke se kun se alue kaatojen jälkeen kulotettas .
Monasti se auttaa puhdistamaan metsäpohjaa ja antaa samalla luonnon mukaista lannoitetta jota nytkin on tehty helikoptereilla levittämällä tuhka metsiin terv tepivaari
Tepi ei näytä tietävän sitä, että ne hakattavat aukot sijaitsevat metsien keskellä ja, ne ovat kerrallaan vain muutaman hehtaarin kokoisia. Tuuli siellä ei pääse mellastamaan toisin kuin avohakkuissa, joissa jätetyt siemenpuut kaatuvat myrskytuulessa, koska niitä ei suojaa mikään.
Meidän alueellamme Kulloossa siemenpuista jäi pystyyn myrskyn jälkeen muutama erittäin suurelta ja vaikeakulkuiselta avohakkuualueelta.
Lisäongelma avohakkuissa on metsäpohjan kyntäminen muodottomaksi rohjoksi, joita useat metsänomistajat harrastavat.
Kulotusta on tehty iät ja ajat. Se ei ole huono asia, mutta se vaatii sen, että on kulotettavaa; kaadettujen oksat, risut jne. Ja, että sitä pääsee VPK valvomaan. Nyt ne oksat jne. odottavat metsätien reunoilla suurina kasoina vietäväksi hakelämmöksi.
Kyllä tajuan missä ovat mutta juuri noihin ne tuulet tarttuu ja kaatoja tulee ilman moottorisahaa .
Sen jälkeen ne puut ovat roskapuuta jolle on käyttöä pelkästään saunan pesään
Tottakait kulotuksessa pitää olla resursseja sen todelliseen valvontaan ja oksat siellä pitää olla mukana .
Kyntämisestä en ole sanonut koskaan hyvää ettei siitä ole kun haittoja kelle vaan metsässä liiikkujalle . terv tepivaari
Entisenä metsurina olen pannut tyydytyksellä merkille (jo pitkän aikaa sitten), kuinka paljon hakkuu aukon maastokäsittely on mennyt järkevään suuntaan. Aurauksia näkee hyvin harvoin, pääsääntöisesti maapohja on mätästetty tai äestetty, jolloin maasto ennallistuu nopeasti. Myös kaistalehakkuu on minusta järkiperäistä metsänhoitoa; ja ainakin Metsähallituksen hakkuun jäljiltä on jo pitkään näkynyt, että kelopuita on jätetty pystyyn kolopesijöille. Myös kulotus on järkiperäistä metsänhoito alueella mihin se sopii.
Ehkä näissä hakatun metsän maastokäsittelyissä on jonkin verran eroja eri paikkakunnilla riippuen Metsänhoitoyhdistyksestä, en tiedä.
”Metsälaki ja metsäsertifiointi edellyttävät, että tärkeät luontokohteet säästetään ja monimuotoisuutta edistetään. Hakkuiden yhteydessä jätetään aina säästöpuita ja lahopuuta, jotka ovat monen uhanalaisen eläimen koti, jätetään metsään, muistuttaa metsäasiantuntija Lea jylhä MTK:sta.” (Kittilälehti 1.10.2018, artikkelin otsikko ”Metsätalous tuo hyvinvointia koko maahan”:)
Lasse, äestys on sama kuin auraus metsäpohjaan ja, sillä tehdään seurauksena vaikeakulkuisuus paitsi koneille.. Se ei kuulu missään tapauksessa metsäpohjan järkevään hoitoon ja ennallistamiseen. Sellainen pohja ei koskaan pala ennalleen.
Me suomalaiset pohdimme ja kinaamme mikä on parasta metsänhoitoa.
Tosiasian, että suomalaiset näinä aikoina hakkaavat metsää vähemmän kuin se kasvaa.
*
Suomen metsistä hakattiin viime vuonna puuta 72,4 miljoonaa kuutiometriä.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti alkuviikosta päivityksensä Suomen metsävaroista. Luken mukaan puuston määrä ja metsien pinta-ala ovat edelleen lisääntyneet.
Suomen puuston määrä on Luken mukaan 2,5 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on 107,0 miljoonaa kuutiometriä. Se on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen (2009-2013) inventoinnin mukainen kasvu.
*
Niin, no .. ehkä näistäkin luvuista saadaan aikaan väittely.
***
Ehkei kuitenkaan meidän kannata yrittää kompensoida omilla metsillämme mitä muualla tehdään
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kato
Metsäkato
Metsäkadon eteneminen
Trooppiset sademetsät ovat vähentyneet 200 vuodessa puolella. 2000-luvulla metsäkato uhkaa pienentää muun muassa Amazonin, Indonesian ja Malesian sademetsiä.
FAO:n mukaan trooppiset metsät pienenivät viime vuosikymmenen aikana 95 miljoonaa hehtaaria, mikä on kolme kertaa Suomen pinta-ala.
Eniten metsiä hävisi Brasiliassa, Kolumbiassa ja Indonesiassa. Tunnetuista eläinlajeista elää 70 % trooppisissa metsissä. Puut ovat vain yksi paikallisten asukkaiden metsän hyödyke.
MMT Pekka Kaupin mukaan maapallon metsäala pienenee 10 miljoonaa hehtaaria vuodessa, mikä on noin puolet Suomen metsäpinta-alasta. Yhden hehtaarin raivaaminen puuttomaksi vapauttaa 320 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa 2 000 tankillista bensiiniä.
Lasse, kyllä ne keinot ovat täällä Pirkanmaan etelärajoilla ihat samat, kuin Lapin perukoillakin. Metsät todella mätästetään nykyään ja kyntäminen on täysin jätetty pois, siinähän käännetään kivet ja kannot ylösalaisin. En ainakaan minä ole nähnyt kyntämistä enää vuosiin, tai paremminkin vuosikymmeniin.
Mätästys on ihan hieno ja hyvä tapa, kun siinä käännetään kaivurin erikoiskauhalla tilsa väärinpäin parin kolmen metrin välein. Siihen tilsaan sitten istutetaan uusi taimi joko käsin tai putkella. Sitä istutusta tehdään jopa koneella, jos ei ole kauhean kivistä ja epätasaista maastoa. Se käännetty tilsa ei ole kovin paksu, joku 20- 30 sm on sen kääntämisestä syntyvä kuoppa. Mitenkään se ei estä kulkemista, ei ainakaan jalan ja minä olen ajellut mönkijällä taimien välissä enemmänkin tänä kesänä.
Meillä piti kerran kulottaa, mutta myöhästyimme sinä keväänä, kun maasto ehti tulla vihreäksi ja silloin se ei enää onnistu. Silloin oli normaalia aikaisempi kevät ja kaikki laskelmat pettivät. Sen jälkeen ei oikein ole ollut sellaista metsäpohjaakaan.
Niistä tuulista, niin pientä reikää metsään ei pysty tekemään etteikö siihen ja sen reunoille tuuli aina joskus sopisi. Joku täällä sanoo, että pitäisi tehdä muutaman hehtaarin aukkoja, kokeiltu on. Viimeksi tänään korjasin sellaisesta pari suurta tuulen kaatamaa kuusta. Ei ollut muuten ihan mikään tynkä se kuusi, uteliaisuuttani mittasin oikein mitalla. 31metriä tyvestä latvaan, siis noin viiden tukin puu.
Vanha puu on otettava pois sillä se on elinkaarensa päässä ja uutta tilalle. Puustoa pitää olla monessa ikävaiheessa niin otettavaa riittää ja saadaan uutta kasvua sitomaan hiiltä.
Kysymys meille ”metsäläisille”. Jos metsän puut ovat itse valinneet luontaisen kasvupaikan itselleen, miten siihen istuu ajattelu, että avohakatulle monimuotoiselle alueelle istutetaan keinotekoisesti vain mäntyjä tai koivuja ?
Jokaiselle pääpuulajillemme on oma luontainen kasvuympäristönsa – senhän jokainen tietää.
Tietysti luantaisesti tulleen taimen annetaan kasvaa tiettyyn rajaan asti. Täälläpäin tulee kuusi ja koivu ja vielä pihlajakin. Meillä on yksi lohko, jossa kasvaa kaikkia noita mainitsemiani, jossain vaiheessa se kasvu valikoituu, eikä ihan välttämättä jokapaikassa istutetun puun eduksi. Täällä ei onnistu männyn kasvu, liian rehevän maan syystä ja jos onnistuukin niin hirvät syövät takuuvarmasti. Saman tekevät suurelle osalle pihlajia ja koivuja.
Näyttää siltä, että blogikollegat tarkoittavat kyntämisellä samaa kuin itse tarkoitan aurauksella. Tämä tästä.
———————————————————
Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen leikkaisi kuusikoiden kasvusta kolmasosan. Samalla metsien hiilinielu romahtaisi.
”Järeä tukkikuusikko harvennettiin viime kesänä Joutsassa jatkuvan kasvatuksen asentoon. Puusto on erittäin harvaa, eikä pienempiä puita, alikasvosta tai taimiainesta ole.Tuulenkaatamia ja kirjanpainajan kuivaamia kuusia näkyy siellä täällä.
– Tätä on luvassa, jos tasaikäisiä talousmetsiä aletaan pakottaa jatkuvaan kasvatukseen. Samalla puuston kasvu laskisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosikymmeniä kestäneiden mittausten mukaan rajusti.
– Tutkimusprofessori Jari Hynynen sekä tutkijat Kalle Eerikäinen, Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen ovat havaintojen perusteella todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheen istutuskuusikot kasvavat yli 30 prosenttia paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät.
Hiilinielu tukkeutuisi.
Puuston kuutiokasvu ja sen sitoman hiilidioksidin määrä ovat suoraan verrannollisia. Jopa lukuarvot – kuutiot ja hiilidioksiditonnit – ovat samaa suuruusluokkaa, kun siis metsät kasvat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, sitoutuu metsiin yhtä monta tonnia hiilidioksidia.
Metsiin varastoituu hiilidioksidia siltä osin kuin puuston kasvu ylittää poistuman – nykyisellä hakkuutasolla metsät nielevät hiiltä noin 25 miljoonaa tonnia. Se on reilut 40 prosenttia Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä.
”Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. Metsien kasvu ja hakkuupoistuma olivat puolet nykyisestä. Kun vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon, parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilinieluun.”
————————————————-
Edellä oleva on lainaus lähteestä: Metsälehti.fi 9.10.2018, artikkelin otsikko ”Kasvusta pois kolmannes ja hiilinielu tukkoon”,
Voisiko näistä linkeistä löytyä jotain faktaa?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/auraus-sopii-hyvin-paksun-kuntan-maille-1.163021
Auraus sopii hyvin paksun kuntan maille
Nykyinen säätöauraus on vanhan liiton oja-aurausta hienovaraisempi menetelmä. Sitä käytetään kohteissa, joissa kulotus–laikutus–kylvö tai äestys–kylvö ei toimi.
*
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/uutiset/uutiset_2018/fi_FI/avohakkuu_ekologia/
Avohakkuuta ei ole syytä lopettaa ekologisuuden takia
Avohakkuuala on alle prosentin Suomen metsistä
Avohakkuumetsätalouden ekologisuuden kannalta oleellista on, että niitä ei tehdä liikaa. Näin metsäluonnossa siirtymään kykenevät lajit myös voivat siirtyä itselleen sopiville elinympäristöille.
Suomessa avohakkuita tehdään tällä hetkellä 0,5–0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Suurin osa puusta korjataan eteläsuomalaisista yksityismetsistä, missä hakkuuaukkojen koko on keskimäärin vain 1,4 hehtaaria.
Avohakkuita arvostellaan myös siksi, että ne hävittävät marjat, kuten mustikan. Todellisuus on kuitenkin Vuokon mukaan päinvastainen: avohakkuu tuo niille elinvoimaa.
Kannattaa lukea myös tämä kansanedustaja Pertti Salolaisen näkemys- olen samaa mieltä:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261718-eduskunnan-jattava-kokoomuskonkari-lehdessa-ihmiskunta-menossa-suoraa-paata
Salolainen on lintubongari ja vihertää muutenkin turhan paljon kokoomuslaiseksi.
Mitä muuten Sirpa Pietikäinen tekee kokoomuksessa? Nainenhan noudattaa punavihreää ideologiaa täysillä. Tätä samaa ihmetteli mennä viikolla amerikansuomalainen liikemies Jouko Paavola, joka oli Alfan kanavalla Arto Luukkasen haastateltavana.
Lasse, eihän tämä asia ole alkuunkaan mitään puolueagendaa. Se on agendaa kestävämpään luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon nykyisen teollisuuspohjaisen raavaan ajattelun sijasta. Minäkin viherrän oikein perkeleesti, vaikka olen kaukana sen nimisestä puolueesta.
Silloin, kun se viherrys perustuu tosiasioista piittaamattomaan uskoon, kuten meidän ”luonnonsuojelujärjestöissä” näyttää olevan, on lopputulos sutta ja sekundaa.
Nuo kaksi verbiä tarkoittaa tavallaan samaa, mutta ei niitä silti voi käyttää samaa tarkoittaen. Esimerkiksi auraus tarkoittaa auraamista, jos on tullut paljon lunta, ei silloin lähdetä kyntämään. Jos taas mennään pellolle kyntämään, ei taatusti lähdetä auraamaan, ainakin kuulostaisi huvittavalta.
Metsässä ne menevätkin hiukan sekaisin. Suomenkieli on monimutkaista.
Joo, kyllä noissa verbeissä on menty sekaisin äestys, auraus ja kyntäminen. Se, mitä metsissä tehdään on kyntäminen, ei äestystä eikä aurausta.
10 uskomusta metsänhoidosta.
”3.Pohjois-Suomessa paljon käytetty uudisalojen muokkausmenetelmä auraus tuotti huonolaatuisia metsiä.
Väärin ja oikein. Pohjois-Suomessa metsäauraus oli pitkään maanmuokkauksen yleismenetelmä, joka auttoi metsien uudistamisessa vaikeissa olosuhteissa. Pohjoisen kylmän, soistuneen ja paksun humuskerroksen metsämaat vaativat muokkausmenetelmän, jolla parantaa voimaakkasti maan ilmavuutta sekä lämpö- ja vesiolosuhteita. Siinä auraus toimii hyvin. Ympäristösyistä auraus on kuitenkin vaihtunut mätästykseen.
Etelä-Suomessa auraus-alueiden mäntytaimikoiden laatu ei ole ollut välttämättä hyvää, sillä auraus tuo maaperän ravinteita tehokkaasti kiertoon. Silloin liian viljavalla paikalla kasvavista männyistä tulee paksuoksaisia ja huonolaatuisia.”
Lainaus lähteestä: Metsälehti 20.7.2017, otsikko sama kuin tässä.
—————————————————–
En ole ennen kuin täällä Pirkan blogeissa kuullutkaan, että metsämaan aurauksesta käytettäisiin sanaa kyntäminen. En kuitenkaan ala kinaamaan semantiikasta.