Sininen väri on kylmä väri. Kylmänrauhallisesti loikkasi parikymmentä kansanedustajapersua puolueesta, kun eivät hyväksyneet puoluekokouksen päätöksiä mm. puheenjohtajan valintaa. Kenen idea oli loikata ja miksi? Etsimättä tulee mieleen entinen puheenjohtaja Timo Soini, joka oli sekä katkera tappiostaan Halla-aholle, että halusi pysyä ulkoministerinä Sipilän porvarihallituksessa. Soini on vanha peluri, joka oli nuorena ammentanut oppinsa Veikko Vennamolta, joka oli SMP:n perustaja. Veikko Vennamo oli aikanaan Maalaisliiton jäsen, mutta kun puolueessa oli toinenkin kova luu nimittäin Urho Kekkonen ei kaksi kov aa sopinut samaan puolueeseen. Kekkon voitti valtataistelun ja Vennamo erosi puolueesta ja perusti oman puolueen.
Sipilä ja Orpo olivat sopineet, että otetaan loikkarit hallitukseen, he takaavat, että mm. sote -ja maakuntauudistus viedään läpi, kunhan saavat olla hallituksessa vaikka vain äänettöminä yhtiömiehinä.
Sitten loikkarit perustivat oman puolueen, jonka nimeksi tuli ”Siniset”. He halusivat säilyttää osan persujen logosta, jossa myös sininen on hallitseva väri.
Siniset ministerit, joita on viisi hallituksessa ovat olleet melko näkymättömissä. Puolustusministeri Niinistö on yrittänyt nostaa profiiliaan tekemällä omin päin irtiottoja mm. sotaharjoitusasioissa, mutta heikolla menestyksellä.
Nyt kun vaalit lähestyvät ja kaikki puolueet ajavat asemiin vaalikamppailua varten, niin Sinisetkin ovat hieman piristyneet. Ja syytä onkin, kun gallupkannatus on pysynyt jatkuvasti alle kahden prosentin. Millä keinolla Siniset voisivat saada kannatuksensa nousemaan? Loikkareiden osa on huono.
On yksi keino, jolla heidän kannatuksensa voisi nousta tuntuvastikin ja se on Sipilän hallituksen kaataminen soteen ja maakuntauudistukseen. Kansalaiset ovat enenevässä määrin vastustanet hallituksen esityksiä. Siitä kertoo mm. se, että hallituspuolueiden yhteinen gallupkannatus on alle 40 %.
Jos Siniset kaataisivat hallituksen se olisi kansan mieleen ja voisi nostaa heidän kannatustaan.
Muussa tapauksessa todennäköisesti Soinille on luvattu jokin hyvä pakastevirka, mutta kaikki muut loikkarit jäävät nuolemaan näppejään seuraavien vaalien jälkeen.
Kuka järkevä perussuomalinen halusisi jäädä hallanpuremien joukkoon, joidenka kanssa mikään muu puolue ei halua tehdä yhteistyötä- aiheesta.
Kuka määrittelee järkevyyden, miltä pohjalta ja millä perusteilla?
Onko järkevää olla politiikasta jotain mieltä vaiko miettiä sitä moniko on samaa mieltä?
Liikkuva äänestäjä on vähän kuin tuulimylly, joka tuottaa hyötyä ainoastaan suotuisissa olosuhteissa ja loppuajan se on maisemahaitta, joka ei oikeastan kiinnosta juuri ketään.
Tänään Ilta-Sanomat kertoi että Soini ei enää juuri koskaan ole eduskunnassa vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin. Hän reissaa maailmalla koko ajan. Oletan että hän hakee seuraavaa työpaikkaa.
Siniset ilman Soinia voivat halutessaan olla hieman Macronilainen piristävä poliittinen liike. Soini on kuitenkin sen kanssa ristiriidassa.
Aiheesta on tulossa omaa blogausta kun saan valmiiksi…
Harmillista tunnustaa erehtyväisyytensä, eikä sitä tietysti pakko olisi näin julkisesti tehdäkkään mutta Soinin kohdalla on ymmärrykseni täydellisesti pettänyt. Hallitusmania takinkääntöineen tuli minulle kuin salama siniseltä taivaalta. Olin uskonut että Soini todella ajaa tavallisen ja konstailemattomann suomalaisen perusihmisen asiaa niin monta vuotta tuota sittemmin esileikiksi osoittautunutta vaihetta perussuomalaisuuden asialla kuitenkin kesti.
Tällaiset tapaukset murentavat uskoa politiikkaan ja politiikkoihin mikä näyy esimerkiksi nukkuvien puolueen suosiona.
Niin, kukaanhan ei halua kertoa ja tutkia sitä, kuinka ja millä manoovereillä vallankaappaus tehtiin ja, että päättäviin elimiin istutettiin vain maahanmuuttokriittiset voimat.
Soini teki siinä tilanteessa aivan oikein irtautuessaan ja taatakseen hallituksen jatkon ohjelmineen uskottavasti.
Niin, yksinkertaisen totuuden ei kannata antaa pilata monimutkaista salaliittoteoriaa.
Manooverin nimi oli suora jäsenvaali puheenjohtajistosta, joka taitaa muutoin olla ainoa laatuaan eduskuntapuolueiden keskuudessa.
P.s. Soini nousi eduskuntaan maahanmuuttokriitikkona ja maahanmuuttokriitisin voimin.