Kun persut pullautettiin ulos Sipilän-Orpon hallituksesta persujen vaihdettua puheenjohtajaansa puoluekokouksessaan oli hallituksen motiivina arvot. Persut eivät hallituksen voimakaksikon mukaan täyttäneet hallituksen arvoja. Silloin ei tarkemmin määritelty, mitä arvoja herrat Sipilä ja Orpo tarkoittivat. Yleisesti katsottiin, että hallituksen vetoaminen erilaisiin arvoihin oli vain tekosyy, koska persujen ulosheitto hallituksesta oli päätetty jo paljon aikaisemmin.
Kuinkahan moni suomalainen äänestäjä tietää, mitä arvoja on puolueilla, joita he äänestävät?
Kun sitten persuista loikannut kansanedustajajoukko n. 20 henkeä, mukaan lukien entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini, otettiin Sipilän hallitukseen ikään kuin ottolapsina, niin ei kukaan kysynyt, mitä arvoja loikkariryhmällä oli. Nyt kun loikkariryhmä on perustanut puolueen, niin ei missään ole näkynyt, mitä arvoja se puolue pitää ominaan.
Aina ilmestyy myös poliittiselle kartalle uusia ryhmiä yrittämään onneaan politiikassa. Nyt on maailmalla kovassa nousussa ns. vaihtoehtoinen oikeisto. Valkoista valtaa edustavalta liikkeellä tärkeimpiä arvoja ovat nationalismi eli kansallismielisyys, feminismin ja monikulttuurisuuden vastustaminen.
Vastikään oli Suomessa liikkeen kokous, jossa puhujina oli mm. pari amerikkalaista. Mediassa on liikettä luonnehdittu natsimieliseksi, mutta sitä se liike ei ole. Näinä globalisaation aikoina vaan on ihan luonnollista, että vastavoimia löytyy kansallismielisissä piireissä tuoda esiin v anhoja arvoja koti, isänmaa ja uskonto. Elettiinhän sitä ennenkin ja monien mielestä elämä oli ennen paljon mukavampaa. Kun miehet olivat miehiä ja naiset olivat naisia. Nyt ei aina tiedä, onko kysessä nainen vai mies ja sitten se sukupuolineutraalisuus. Mitä se sitten on?
On hyvin todennäköistä, että meidän seuraavissa vaaleissa tullaan näkemään ja kuulemaan näitä ”valkoisen liikkeen” arvoja toistettavan vaaleissa.
Siis nationalismia eli kansallismielisyyttä ja isänmaanrakkautta ja monikulttuurisuuden vastustamista eli maahanmuuton rajoittamista vain todellisiin hädässä oleviin .
Vanhat puolueet, jotka eivät kykene uudistumaan sammuvat hitaasti pois, joista esimerkkinä Maalaisliitto/Kepu, joka oli aikanaan perustettu ajamaan maanviljelijöiden etuja, kun maassamme oli vielä paljon pieniäkin perheviljelmiä. Ruotsissa vastaava puolue Centern on jo aikoja sitten sammunut.
Loikkareita en arvosta enkä hallitusta joka pitää loikkareita pönkittämässä heidän agendaansa. Loikkarit jättivät omat äänestäjänsä ja se muistetaan. Kepu ei ole maalaisliitto vaan kokoomuksen apupuolue? Kokoomus tulee saamaan Liin myötä uuden vastustajan nykymenolle.
Suomessa kynnys uuden puolueen muodostumiseen on todella korkea moniin maihin verrattuna. Toivotan toki onnea kaikille yrittäjille, mutta näin useaan kertaan itse mukana olleena, en oikein näe realismia tässä. Siinä pitäisi keskiössä olla henkilö joka on toisaalta…
1. Älykäs, että osaa löytää paikan kartalta
2. Karismaattinen, että osaa markkinoida itseään
3. Psykologi, että osaa välttää sisäisten riitojen muodostumisen
4. Rikas, että on varaa tätä pyörittää
Yksi tai kaksi voi löytyä, mutta vähintään kaikki nämä neljä tarvittaisiin…
Tosi, kuin vesi Kyuun analyysi. Politiikka on nykyisin hyvin henkilökeskeistä. Sipilä=Kepu, Orpo=Kokoomus, Rinne=Demarit jne.
TV on muuttanut poliitikan kuvaa paljon ja muuttaa yhä.
Kuitenkin aina silloin tällöin ilmaantuu jossain päin maailmaa henkilö, joka täyttää Kyuun kriteerit.
”TV on muuttanut poliitikan kuvaa paljon ja muuttaa yhä.”
Näinhän se menee, onko hyvä vai huono juttu?
TV keskeisyys ainakin on eduksi silkalle populismille, melkeinpä pakottaa siihen turvautumaan.
TV:n aika politiikassa on mielestäni jo mennyt. Viimeistään viimeiset muutamat vaalit osoittavat että nykypäivänä se on facebook jolla vaalit pelataan. Algoritmi kertoo ketä äänestät.
Toki telkkari vielä tavoittaa osan äänestäjäkunnasta (lue: demarit) mutta sen merkitys vähenee vähenemistään.
Hauska puoli on että radion merkitys on pysynyt melko vakaana.
Arvot:
Olisiko kokoomus ja keskusta viimeinkin honanneet, ettei isoruotsalaisia finnien etnistä syrjintää edellyttäviä äärinationalisteja kannata ottaa hallitukseen punomaan katalia juoniaan finnien päänmenoksi?
Halusivat siksi jatkaa experussuomalaisten tuella. Pelkäsivät kuitenkin hieman pöhköjen vihervasemmistolaisten räyhää, jos maltilliset nationalistit, eli patriootit, eli isänmaanhalaajat olisi otettu hallitukseen toteuttamaan sovittua hallitusohjelmaa.
Pöhköt vihervasemmistolaiset ovat niin tottuneet RKP:n raharikkaitten harjoittamaan etniseen syrjintään, että pitävät heitä jotenkin patriootteja parempina, koska molemmilla tahoilla on omat kansallisvaltiovihamieliset piirteensä.
Pienet takiaispuolueet sano Soini ja nyt itse edustaa sellaista, joka joutaa mennä.
Olisko kaksipuoluejärjestelmä parempi?