Kun Paavo Nurmi aikanaan juoksi kultamitaleita Olympiakisoissa ei setelitukkoja näkynyt missään. Päinvastoin Nurmikin tuomittiin kilpailukieltoon, kun ruotsalaiset väittivät, että hän oli saanut rahaa Amerikassa näytöskiertueella.
Nyt on kisoista tullut valtava rahasampo. Mainostajat temmeltävät mielin määrin sekä julkisesti, että salaa monin tavoin. Urheilijat saavat suuria summia rahapalkintoja, jos sattuvat olemaan kärkikolmikossa kilpailuissa. Välinetehtailijat maksavat jättisummia parahille . Esimerkkinä hiihto ja alppihiihto. Aina kun voittajia ja parhaita kuvataan pitää sukset olla kuvassa mukana.
Kaikki muistamme Lasse Virenin voittojuoksut ja sen kerran kun häneltä putosi toinen juoksukenkä jalasta. Lasse otti kengän maasta ja heilutti sitä jotta kansa näkisi minkä merkkisillä kengillä hän juoksi.
Raha on siis tunkeutunut Olympiakisojen ytimiin ja rahan syy on myös doping.
Moni huippu-urheilija on monimiljonääri.
Mihin katosi amatööriurheilu? Ennen Olympiakomitean tärkein tehtävä oli vaalia amatööriyttä. Ammattilaisilla ei ollut asiaa kisoihin. NYt lähes kaikki olympiaurheilijat ovat ammattilaisia.
Kun raha päästettiin isännäksi Olympiakisoihin oli se suuri häväistys Olympia-aatteelle.
Sanotaan, että viimeiset oikeat Olympiakisat olivat Helsingin kisat vuonna 1952.
Urheilu ei ole ollut tai tule enää olemaan muuta kuin bisnestä. Olkoon näin. Terveet ihmiset harrastakoon liikuntaa.
Urheilu toimikoon samoin ehdoin kuin vaikkapa elokuvateollisuus.
Miksi doping, jos kaikki ovat terveitä. Sairaat tarvitsevat lääkkeitä, ei terveet.
Dpoingaineet ovat kalliita. Esin EPO-hormooni maksaa noin 1000 euroa per hoitokuuri.
Lääketehtaat kehittävät kilvan uusia lääkkeitä urheilijoita varten. Kalliita lääkkeitä ”terveille”.
Mitä suuremmat raha palkkiot sitä suuremmat riskit douppinkiin on terv tepivaari
Yhdellä sanalla minne katosi amatööri urheilu .
Timanttiliiga, sinne se katosi terv tepivaari
Ei ole ollut amatööriurheilua ehkä viiteenkymmeneen vuoteen. On vain urheilulääkäreiden ja ammattiurheilijoiden ns olympialaisia/vast. Amatööriurheilu kuoli joskus viisikymmentä vuotta sitten. Urheilijat ovat ammatin harjoittajia siinä kuin muutkin. Nauttivat toki kansallisglooriaa mutta turhakkeita mielestäni kaikki. Veronmaksajien rahaa palaa järjettömiä summmia/nykyiset taviolympialaiset. Mitä me tavalliset kansaliset hyödymme. Emme yhtään mitään.
On aivan totta, että moni huippu-urhelija on monimiljonääri, mutta meneillään oleviin talviolympialaisiin heitä osallistuu kyllä todella vaatimaton määrä. KHL-pelaajia ja ehkä pari hassua alppihiihtäjää.
Ei amatööriurheilu mihinkään kuollut ole, päinvastoin. Kansalliset hiihto, juoksu, suunnistus jne. kilpailujen osallistujista ylivoimaisesti suurin osa on amatööriurheilijoita kuin maratooneille osallistujista.
Ammatikseen urheileva on tosiaan ammatinharjoittaja ja ymmärtääkseni ammatinharjoittaja saa ammatillaan ansaita.
Pahoin vaan pelkään, että käsitykset siitä mitä ammattiurheilijat ansaitsevat perustuu lähinnä joidenkin huippujen uutisoituihin tuloihin, eikä niinkään suuremman joukon arkipäivään.
Suomessa verovaroja käytetään todella vähän huippu-urheilun tukemiseen jos verrataan vaikkapa moniin Euroopan maihin.
P.s. Suomen olympiajoukkueessakin on amatööriurheilijoita (päivätöitä tekeviä).
Tarkoitatkos Mika noita poliisissa, rajavartiolaitoksessa tai puolustusvoimissa työskenteleviä? Totta, heillä kyllä on olemassa päivätyökin, eri asia sitten tekevätkö sitä. Edellä mainittujen instanssien lisäksi löytyy niitä muitakin ns suojatyöpaikan tarjoajia.
Olympiatason urheilijan en usko pystyvän valmennuksen ja leirien lisäksi paljon työsuorituksiin aikaa jäävän.
Miljonäärejä tosiaankin löytynee kovinkin vähän.
Julia Kykkänen työskentelee arkisin raksoilla, naisten jääkiekkojoukkueessa ei taida olla kuin pari kolme ammattikseen pelaavaa, Curlingilla ei kukaan elä Suomessa, lumilautaulun lisäksi J.Korpi on täyspäiväinen ravivalmentaja/ohjastaja/hevostalliyrittäjä jne. onhan näitä vaikka kuinka ja valtion viroissa toimivilla on työvelvoite, toisin kuin monissa muissa maissa.
Lasse Vireniltä ei pudonnut toinen juoksukenkä jalasta, hän itse riisui molemmat Montealin kympin voittoisan kisan jälkeen maalissa, oman sepustuksensa mukaan kärsi hiertymistä.
Viren otti juoksutossut käsiinsä lepuuttaakseen hiertyneitä varpaitaan . Siinä ei ollut minkäänlaista mainosta kyseessä. Tämä on aivan selvä asia ja se on todettu moneen kertaan…
Eipä taitanut Vireenin tasoinen juoksija kyllä millään ”hiertävillä tossuilla” juosta. Kyllähän hän ”nuuskaa ” aikanaan mainostempustaan sai.
Lasse Virenhän muuten sai loistavan suojatyöpaikan yllättävältä tasolta, pankkimaailmasta.
Urheilussa suosituissa lajeissa huippujen palkat ja sivutulot ovat järjettömän suuria. Jostain syystä niitä ei kadehdita niin kuin vaikkapa tuottavan yrityksen luoneen tai huippupätevän suurteollisuuden johtajan ansioiita.
Niin vanhoillinen ja luutunut on katsantoni että en ymmärrä näitä lumilaudoilla laskettelijoita lukea urheilijoiksi vaan temppuilijoiksi.
Toki uskon että huipulle pääsy edellyttää kovaa harjoittelua mutta niinhän se on joka lajissa missä kilpaillaan hirrensyöksyä ja kyykkäpeliä myöden.
No, eihän tämmöisistä uusista lajeista kuin naisten mäkihyppy, voi mitään sanoakkaan.
Curling; en sano mitään.
Arvostetuimpia lajeja mielestäni ovat ne, joissa kello tai metrimitta tekevät rankingin.
Tyylipisteitä en osaa arvostaa, niin vanha ja kalkkeutunut olen.