Nyt keskustellaan arvoista. Keskustelu sai vauhdikkaan alun, kun kokoomuspoliitikko esiintyi telkussa tavalla, joka kielii Kokoomuksen arvoista hyvin negatiivisesti.
Arvokeskustelu on paikallaan, sillä puolueet ovat liian vähän painottaneet ohjelmissaan mitkä ovat heidän tärkeimpiä arvojaan.
Kaikkihan me muistamme vielä viime kesän, kun Persut vaihtoivat puheenjohtajaa. Vaihdos hallituspuolueen johdossa johti siihen, etä päähallituspuolueet Kepu ja Kokoomus eivät kelpuuttaneet enään Persuja hallituskumppanikseen perustellen syytä siihen arvoilla. Uuden puheenjohtajan arvot eivät mukamas kohdanneet Kepun ja Kokoomuksen arvoja. Mutta kukaan ei koskaan sanonut mistä arvoista oli kysymys.
Maihtoivatkohan Sipilä ja Orpo itsekään tietää, mistä arvoista he olivat eri mieltä Halla-ahon kanssa? Poliitikoilla on taipumus puhua ”munkkilatinaa”, kun ei haluta kertoa täsmällisesti mitä ajattelee.
Kun puolue-eliitti puhuu arvoista se on, kuin salatiedettä, vaikka sen pitäisi olla avointa ja rehtiä keskustelua siitä, mitkä ovat kunkin puolueen keskeisiä arvoja.
Ennen muinoin Kokoomuksen arvot olivat hyvin julkisia. Ne olivat ”koti, isänmaa ja uskonto”. Nyt Kokoomuksen arvoista saa tietää yksittäisten kansanedustajan käyttäytymisestä. Tai jos kokoomusjohto ei allekirjoita niitä, niin on sitten irtisanouduttava niistä.
Ensi kevään eduskuntavaalien kamppailu on jo alkanut. Nyt täytyy puolueiden kertoa äänestäjilleen mitkä ovat kunkin keskeiset arvot ja pitää niistä myös kiinni niin, että jokainen valittu kansanedustaja tietää tarkalleen puolueensa arvot.
Arvot muodostavat jokaisen puolueen perustan poliittiseen työhön.
Kyllä minulle sellainen kuva jäi arvoista että Keskusta ja Kokoomus eivät hyväksyneet Persujen suhtautumista maahanmuuttajiin.
Sanotaan että ei yksi pääsky kesää tee, soveltaisin tätä viisautta myös Susanna Kosken suhteen ja olen kyllä muistavinani että Orpo arvosteli hänen kielenkäyttöään.
Tosiasia lienee, että kun Halla-aho vaati hallituksessa jatkamiseksi hallitusohjelman noudattamista myös maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, niin siihen eivät Sipilä ja Orpo suostuneet. Syynä oli se, että kulisseissa oli jo sovittu, että Soinin loikkariryhmä jatkaa hallituksessa vaikka maahanmuuttopykäliä ei hallitusohjelmassa noudatetakaan. Tosiasioista vaiettiin ja puhuttiin vain arvoista. Se oli suurta teatteria kansan hämäämiseksi.
Eiköhän Koski ajatuksellaan paljastanut kokoomuksen ja hallituksenkin ajattelun heidän arvoistaan.
Kohta mennään vaaleihin ja mainostoimistot sorvaavat iskulauseita ehdokkaiden hoettavaksi, joilla ei sitten ole todellisuuden kanssa tekemistä.
Nykypäivän ensimmäinen, ainoa ja tärkein arvo on imagoarvo. Imagoarvo on se joka teki hallituskriisin vuosi sitten. Imagoarvo on se jolla niin tuomitaan kuin kehutaankin poliitikkojen edesottamukset.
Imagoarvon mittari on somekohun volyymi. Muulla ei ole väliä.
Vähän kuten Niilo juuri totesi: Olkoon puolueella vaikka kivitauluihin kirjatut arvot pääkonttorinsa edustalla, niillä ei ole mitään väliä tänä päivänä.
Imagoarvo on hyvä arvo. Esim. hallituksen ja pääministerin suosiota eli imagoarvoa mitataan jo nyt ja melko usein. Muistaakseni viimeisin imagoarvo hallituksella oli pudonnut jo alle 40 prosentin. Hallituksen imago tai hallituksen itsestään antama kuva on tosi huono.
Imago on ikäänkuin peili, johon peilataan teot. Jos hallituksen teot ovat kansan mielestä huonoja, jopa tuomittavia, niin viisari värähtää alaspäin ja päinvastoin.
Imagoarvon ongelma on että se ei perustu todellisuuteen. Paraskin hallitus joka ei osaa teatteria on imagoarvoltaan surkea. Surkein hallitus joka tuhoaa maan voi olla imagoarvoltaan hurja jos show pysyy hyvänä.
Minä olen kyyninen paska. Luotan numeroihin. Niiden valossa nykyhallituksessa on aika heikosti hyvää sanottavaa.