Svenska dagen firas i dag

Suomi on kaksikielinen maa. Viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Tänään vietetään Suomenruotsalaisuuden päivää. Sitä on vietetty jo vuodesta 1908 alkaen.

Usein toistettu fraasi ”kaksikielisyys on rikkaus” pitää paikkansa. Ruotsinkielen asemaa Suomessa  kannattaa vaalia, vaikka joskus vaikuttaa siltä, että ruotsin kieli haluttaisiin kokonaan lopettaa Suomessa. Kysymyksessä on ns. koulujen pakkoruotsi, joka hiertää monia. Mutta se on eri asia.

Suomi kuului Ruotsin valtakuntaan noin 600 vuotta (1249-1809) ja vielä senkin jälkeen ruotsin kieli oli virkakielenä pitkään, vaikka kuuluimme jo Venäjän valtakuntaan. Meillä on siis vankka kultturiperintö ruotsalaisuudesta, jota kannattaa vaalia senkin takia, kun nykyjään tunkee myös tänne pohjan perille meille täysin vieraita kulttuureja, kuten islam.

 

58 vastausta artikkeliin “Svenska dagen firas i dag”

  1. Vaikka kaikella on hintansa, niin ruotsinkielelläkin niin kuten Väinö toteaa ruotsinkieli on rikkaus maallemme.
    Jostain syystä toinen kieli karvastelee perisuomalaista enemmän kuin monessa muussa maassa toinen ja kolmas kieli.

    1. Saattaa olla jotain tekemistä opetusjärjestelmän kanssa, vastaavaa kun ei ole ollut muulla sitten apartheidin jälkeisen Etelä-Afrikan.

    2. Ei se ruotsin kieli, vaan rantaruotsalaisten perusteettomat etuoikeudet esim. yliopistojen kiintiöinä ja suomalaisille asetettuina kielikokeina, mitä ruotsinkielisillä ei ole.
      Lisäksi kirveltää tarpeeton pakollinen kielikoe virkamiehillä, kun se ei rantaruotsalaisille kielitaidoksi kuitenkaan kelpaa.

  2. Eihän ruotsin kielessä mitään vikaa ole. Vika on freudentalisteissa, jotka mielellään suoltavat paskaa asian tiimoilta, eli argumentoivat korvat heiluen. Freudentalistit sabotoivat Suomea ja englantia pohjoismaisissa yhteyksissä, koska haluavat kampitella suomenkielisiä ja myös niitä mamuja, jotka eivät ruotsia osaa. Pakkoruotsi on törkeää imperialismia, jota myös freudentalistien pilaama Hesari palvelee.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002864016.html

    ”Raportti: Suomessa Pohjoismaiden heikoin englannin kielen taito
    Suomi on englannin kielen taitoa mitanneessa kansainvälisessä vertailussa viidenneksi paras maa. Se on kuitenkin Pohjoismaista huonoin. Vertailu paljastaa myös, että suomalaisyritysten ylimmällä johdolla on muuta henkilökuntaa heikommat englannin kielen taidot.”

    1. Markku on oikeassa jetsulleen. Eihän se tosiaankaan ole kielen vika, jos jotkut haluavat sillä tehdä politiikkaa. Muuten, ruotsinkielen auttavakin taito helpottaa myös esim. englannin oppimista. Suomalaisilla kun ei tahdo oikein onnistua edes f:n, g:n lausuminen. Fonetiikalla olisi töitä.

      1. Ruotsinkieltä tehokkaampi apu englannin oppiseen on englanninopiskelu, en oikein ymmärrä myöskään antamasiasi esimerkkejä kun esim. g ruotsinkielessä yleensä ääntyy g:nä ja joskus j:nä, miten se helpottaa englaninkielen suhteen?

      2. Ei muuten pidä paikkaansa Törnroos.
        Ruosin mongertaminen ei helpota muiden kielten opiskelua tippaakaan ja saksan suhteen jopa vaikeuttaa.

  3. Kun on monta pakollista kieltä opiskeltavana niin opinnot kärsii rajusti ??

  4. Tyttäremme tyttäret Saksassa ovat 4-10 vuotiaita. 8 ja 10 -vuotiaat puhuvat sujuvaa suomea, saksaa, espanjaa, alkeisranskaa ja alkeisenglantia. Nuorin 4-v puhuu saksaa, ymmärtää ja puhuu hieman suomea ja espanjaa.

    Täyttä humpuukia puhua jo yhdenkin kotimaisen kielen tuomista rajoitteista.

    Savikivi on juuttunut johonkin käsittämättömään maaniseen freudentalaisuuteen.

    1. Se on sukuvika, kun suksi luistaa. Eli meillä on samankaltainen tilanne, kuin JK:lla. Kaikki kolme lastenlastani puhuvat englantia, espanjaa ja ranskaa sekä ruotsia. Yksi tytöistä valmistuu kovaa vauhtia maisteriksi pääaineinaan englannin ja espanjan kielet sekä sivuaineina ranska ja fonetiikka.
      Vaari on erittäin ylpeä enkeleistään.

    2. Ajattele, tyttären tyttäresi ovat oppineet kaikki nuo kielet ilman ruotsinopintoja, miten se on edes mahdollista?

      1. Kyllä koulussa opetettiin ruotsia, pakkoruotsia, jos niin halutaan yläasteelta alkaen lukioon asti. Siellä luotiin pohja kielten opiskelulle. Mutta se ei riitä. Täytyy mennä ao. maihin ja olla siellä riittävän pitkään, että puhe sujuu. Siksi on hyvä, että Suomi on mukana vaihto-oppilasjärjestelmissä, joka mahdollistaa opiskelun kaikkialla maailmassa.

    3. Freudentalistit ovat itse jumittuneet freudentalismiin. Sinä olet hoopo, joka katsoo osoittavaa osoittavaa sormea, kun pitäisi katsoa osoitettua kohdetta.

      Argumetointisi on myös freudentalistista improbatur-tasoa. Tähän eivät kuulu sukusi kielitaidot minkään vertaa, siis perusteluksi. Mielenkiintoinen sivuhuomautus se voi olla.

      1. Me perussuomalaiset Jussi mukaan luettuna noudatamme presidentillistä linjaa .
        Koivisto piti pakkoruotsia enemmän politiikkana kuin pedagogiikkana. Pegagogiikka kunnioittaisi yksilön ja yhteiskunnan tarpeita.

        Kyllähän freukutkit ovat presidentillisiä, sillä hoopo kansallisvaltiovihamielinen freudentalistifani, Tartsa, sanoi, että kannattaa opiskella ruotsia, koska voi joutua joskus vaikka muuttamaan Turkuun.

      2. Eipä taida Karjalaiselle olla paljon hyötyä kielirepertuaaristaan, jos ei osaa ajatella järkeviä lauseita edes Suomeksi.
        Ettei vaan koko suku hölöttelisi niitä ja näitä?

  5. Ei olla vieläkään päästy entisestä valloittajasortajasta – tiettyjen säätiöiden voimin ylläpidetään pakkoa? Vapaaehtoisena voisi toimia paremmin.

  6. Suomen miehittäjä kansa Ruotsi oli ei sen kummempi kun Venäjäkään terv tepivaari

  7. Minä siitä ruotsalaisuudesta niinkään, enkä liioin kielestä. Meillä tänään kuitenkin on juhlapäivä, vaimo viettää syntymäpäiviään, että se siitä.

    1. Vaimoo voi juhlia vaikka 364 päivää vuodessa yhden voi jättää itselle hyvää syntymä päivää terv tepivaari

  8. Niin mitä sanottaisiin venäläisyyden päivästä?
    Paljonkohan niitä venäjänkielisiä onkaan ja rikkautta toki sekin kieli varsinkin kaupankäynnissä siihen suuntaan.
    Itse kannatan pienelle maalle monikielisyyttä,
    mutta englanti maailmankielenä toiseksi
    ja siihen rinnalle muita kieliä.
    Nykyisellä nettiaikakaudella voisi etänä opettaa vaikkapa Kiinaa jne.

  9. Se olis monelle fanaatikolle synkkä päivä .
    Vaikka olemme olleet Ruotsin miehittämänä n 600 v ja Venäjän vain reilun 100 vuotta . terv tepivaari

  10. tepimast, ei Ruotsi koskaan miehittänyt Suomea, mutta ruotsalaisia virkamiehiä kyllä toimi Suomessa ja upseereita 1700 ja 1800-luvun alussa, jotka organisoivat ruotuarmeijan suomalaisista nuorista miehistä.

    1. Kyllä sitä voi miehityksenä pitää kun kansa on vieraan vallan alla terv tepivaari

  11. Suomi ei ole perustuslain mukaan kaksikielinen maa.
    Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä eli Suomi ja Ruotsi.
    Siinä ei sanota, että Suomi on kaksikielinen.
    Suomessa on kaksikielisiä kuntia, joissa viralliset kielet ovat Suomi ja Ruotsi – tai Ruotsi ja Suomi.
    Suomessa suurin osa kunnista on yksikielisiä ja pääosa suomenkielisiä.
    Ruotsinkielisiä kuntia on lähinnä rannikkoseudulla ja lisäksi kielirasistisella oolannilla kaukki kunnat ovat ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta.
    Yksikielisesti suomenkielinen kunta ei ole kaksikielinen, joten pääosa Suomesta on yksikielistä.

  12. Kuka sitä Ruotsia silloin inhosi- samaa porukkaa oltiin sadat vuodet. Ruotsin vallan kautta Suomi sai eväät nousta teollisuudessa ja yhteiskunnassa samalle tasolle kuin Ruotsi on nyt, vaikka välillä sodittiin- Ruotsi ei.

    1. Ruotsin vallan alla Suomi oli siirtomaariiston ja raskaan verotuksen alla eikä suomalaisia alkuunkaan päästetty yhteiskunnallisesti ruotsalaisten tasolle.
      Ruotsi myös pakko-otti suomalaisia sotiin piittaamatta siitä, miten suomalaiset pystyivät tulemaan toimeen tai viljelemään tilaa.
      Eivät suomalaiset todellakaan olleet samaa porukkaa, vaan ruotsalaisten mielestä ali-ihmisiä ja ruotsdalaisten ylimielisyyttä inhottiin silloinkin.
      Vasta Venäjän kaudella Suomi sai oman rahan, verotusoikeuden ja yhteiskunnallisesti oman aseman.

  13. Kielten oppimisessa ei tarvitse olla mikään kunkku.

    Idea on yksinkertainen: se pitää aloittaa ”äidinmaidosta” eli varhaislapsuudesta. Siinä menee samalla äidin-isän ym. monet muutkin kielet kaaliin hyvin helposti.

    Ongelma on tuon organisointi. Englanti ei ole mikään korvikeratkaisu. Tarvitsemme monia kieliä samassa persoonassa olkoonpa lisäksi venäjä- kiina- ja eurooppalaiset pääkielet.

    Minä en ole mikään kielinero, mutta puhun sujuvasti lisäksi ruotsia, englantia, kohtuullisesti saksaa, espanjakin menee kutakuinkin luettuna. Venäjää pääasialliset matkailussa tarvittavat lauseet.

      1. Ja missähän olisi linkki ulvilalaisten juttuun, kun ei mitenkään satu silmään?

  14. Onhan meillä kaksi kieltä se toinen vaan ei ole Ruotsi se on Saame kyllä meillä on edelleen näitä Ruotsin kielisiä joille ei kelpaa Suomi kun pakon edessä .
    Jos mulle solkottaa Ruotsiksi Hämpillä en opasta minnekkään vaikka tuon ymmärtäisinkin asian poistun paikalta terv tepivaari

  15. Tepi sai näppylöitä ollessa komennuksellaan ”sata vuotta” sitten Porvoossa, jossa kukaan ei ymmärtänyt Tepin suomeakaan ruotsista puhumattakaan

  16. Niin se Heikki taas luulee .
    Mutta ihan todellisuuteen Porvoolaiset ovat hyvinkin ylimielisiä kaikille saattaa olla vieläkin ei siellä voinut mennä edes kauppaan jos puhuit Suomea .
    Kysymys Heikille osaatkos kirjoittaa oman kommenttisi ettet sekoita siihen minua terv tepivaari

    1. Päivä nimi, A. Stubb, viisi vuotta sitten Taxellin paradoksin edellyttämästä segregaatiosta:

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000677911.html

      ”Stubb kertoi haluavansa huomattavasti enemmän kaksikielisiä kouluja.

      – Olen kyllä myös kuullut kauhutarinoita sellaisista tilanteista, joissa esimerkiksi Porvoossa koulussa lapsia ei päästetä leikkimään pihalle välitunnilla yhtä aikaa, koska tapahtuisi jonkinlaista ’kielikontaminaatiota’, Stubb sanoi tilaisuudessa Verkkouutisten mukaan.

      – Se muistuttaa minua enemmän Yhdysvaltain segregaatiosta 1950-luvulla kuin mistään muusta, hän sanoi.”

      ———————————-

      Taxellin paradoksi:

      ”Jotta Suomessa kaksikielisyys säilyisi, pitää vaalia yksikielisiä ympäristöjä.”

      Tämän takia Taxellismiin uskovat vievät ipanansa turvaan hiekkalaatikolta suomenkielisten lähestyessä. Taxellismia toteutetaan kehdosta aikuisikään asti.

      Taxellin lammaslauma häipyy kuitenkin taxellistien alamaisuudesta helposti Ruotsiin, koska taxellismi ei ole edesauttanut kotoutumista Suomeen.

      Toisaalta ruotsinkielisiä pyritään sitouttamaan suomalaiseen maaperään syrjimällä köyhempiä finne-virtasia vauraampien finländare-janssonien hyväksi.

      Lipponen tykännee Tallellin paradoksista kuin hullu puurosta.
      Lipponen on sanonut, että suomenkielisten pitäisi mennä opiskelemaan Ruotsiin, eli freudentalisti Lipponen on toiminut suomenkielisyyden hävittämiseksi pohjoismaista (Taxellin paradoksin toimintaperiaate).

      Freudentalistien kierot ja perustuslain vastaiset systeemit yhä jatkuvat.

  17. Ja mitenkä provosoin en tietääkseni missään olen vaan eri mieltä ja sitä tulen oleen melkoisen varmaan jatkossakin .
    Ja vaikka onkin ruotsalaistenpäivä siihen sanon EVVK terv tepivaari

  18. Olkaa huoleti. ainakin HUS:in alueella kaikki saavat palvelua omalla äidinkielellään. Sairaanhoitopiiri viettää jälleen ruotsalaisuuden viikkoa.

    On tarjolla muun muassa suomi-ruotsi -hoitosanakirjoja, vinkkilista ruotsinkielisestä kulttuuri- ja ajankohtaistarjonnasta, mahdollisuus osallistua kielitaitovisaan jne. Ja kaiken huippuna suomenruotsalaisia ruokia henkilöstöravintoloissa. Mitähän nekin on?

    HUS:in sivuilla todetaan myös seuraavaa:

    ”– Tavoitteemme on myös työvuorosuunnittelussa huomioida, että meillä on eri vuoroissa ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. Henkilökunta voi myös tarvittaessa pyytää apua toisista yksiköistä, jos ruotsin kielen osaajia omasta yksiköstä ei sillä hetkellä löydy.”

    Mihin tarvitaan työvuorosuunnittelua ja avunantoa muista yksiköistä, kun meillä on ruotsin kieli pakollisena oppiaineena joa peruskoulun ala-asteelta aina lukioon/ammattikouluun asti ja edelleen jatko-opinnoissa.

    Olisiko systeemiä tarvetta muuttaa, kun se tuottaa noin huonosti ruotsia osaavia ammattilaisia? Eli olisiko pakkoruotsi vihdoinkin aika haudata ja panostaa nekin rahat huomattavasti järkevämmin kielellisesti tasa-arvoisten palveluiden saamiseksi.

    Kielellinen tasa-arvo tarkoittaa myös sitä, että suomenruotsalaisten ydinalueilla saa palvelua myös suomeksi. Ilman kiukuttelua.

    1. Kannatan varauksettomasti koululaisten mielenosoituslakkoa perustuslakia loukkaavaa freudentalistimyönteistä pölhöyttä kohtaan. Se loukkaa sen verran suomalaisten älyä, että toimeen olisi syytä tarttua mitä pikimmin.

      Siitä lakosta ei olisi juuri haittaa kolmansille osapuolille, eikä se olisi taloudellista väkivaltaa valtiota, eduskuntaa tai hallitusta vastaan, joten sitä lakkoa olisi vaikea pitää valtiopetoksellisena etenkään jos lakkolaiset vaatisivat perustuslain kuudennen (tasa-arvopykälän) täysimääräistä toteuttamista. Freudentalismi pitäisi häätää tästä maasta hevonhelvetiaan. Mitä nopeammin, sen parempi. Asiassa on jo kuhnasteltu ja freudentalistien aivopieruja haisteltu jo aivan tarpeeksi.

  19. Anteeks nyt vaan, mutta samalla syyllä kuuluisi kaikille pakollinen venäjän kielen oppiminen. Ruotsin kielellä ei ole suomalaisille minkäänlaista hyötyä, onhan se muutenkin melkein yhtä pieni kieli, kuin suomi. Suomenruotsalaiset ovat muutenkin asettautuneet asumaan vain tietyille rannikkoalueille, jotta saavat elää omassa kuplassaan. Suomen pitäisi muuttua virallisesti yksikieliseksi mahdollisimman pian, jotta veronmaksajat säästyisivät tältä rahaa syövältä hulluudelta.

    Suomalaiset ovat tyhmiä ja suorastaan IDIOOTTEJA, etteivät ole saaneet asialle tehtyä yhtään mitään. Historialla on turha yrittää edes perustella maamme kaksikielisyydelle, sillä Suomi ja suomenkieli on myös ottanut vaikutteita Venäjältä. Tympii tämä ihmisten tyhmyys.

  20. Vuonna 1809 Suomi oli Euroopan kehittymättömimpiä maita.
    *
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/20/miksi-vuosi-1809-suomelle-merkkivuosi

    Suomi ei olisi itsenäinen valtio ja suomen kielellä olisi vain vähemmistökielen asema, jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin valtioyhteyteen pari sataa vuotta sitten, sanoo professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

    Vuosina 1808-1809 käyty Suomen sota oli kuitenkin valtiollinen käännekohta.
    Hävityn sodan seurauksena 600-vuotinen valtioyhteys Ruotsiin päättyi ja Suomesta tuli lähes 110 vuoden ajaksi Venäjän suurvallan osa, sen autonominen alue.

    Porvoon valtiopäivillä luotiin pohja pitkälle rauhan kaudelle ja sille, että suomalaisuus syntyi. Suomi sai itsehallinnon ja autonomisen erityisaseman, jotka mahdollistivat itsenäisen kansakunnan synnyn.

    Venäjän yhteydessä autonominen Suomi kehittyi monella alalla pitkin harppauksin. Suomi sai oman rahan ja postilaitoksen, rautateitä rakennettiin, maata teollistettiin vauhdilla ja Helsingistä tehtiin uusine rakennuksineen autonomisen Suomen hallinnollinen keskus, maan pääkaupunki.

  21. Mielestäni on turha sekoittaa keskusteluun historiallista arvoa tai kulttuuria tai muutakaan.

    Puhe on euroista. Maksamme vuositasolla miljardiluokkaa siitä että käännämme kaiken ruotsiksi, annamme ruotsinkielisille säätiöille erivapauksia veroissa ja rahoitamme muutoinkin toimintaa, ilman mitattavaa hyötyä. Kenenkään henki tai terveys ei vaarannu, vaikka kielipolitiikkamme olisi järkevämpää. Itse asiassa monen henki ja terveys paranisi, koska rahaa jäisi enemmän semmoisiin turhuuksiin kuten terveydenhoito.

  22. Jaa sillä n 2000 miehen armeijalla sen tekisi no koittaa tulla sitten terv tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *