https://yle.fi/uutiset/3-10186586
Jari Ehrnroothin kolumni: Onko koskaan oikein ryhtyä vallankumoukseen?
Valistuksen ja vapauden ajan suurin poliittinen voitto, kansanvaltainen hallitusmuoto, saavutettiin kumoamalla kuninkaanvalta. Mutta onko sen jälkeen ollut oikeutettuja vallankumouksia? Miten Suomi ja vuosi 1918, kysyy Jari Ehrnrooth.
3.5.2018 klo 06:45päivitetty 3.5.2018 klo 11:09
”Onko vallankumous koskaan oikeutettu?”
Pysähdyin tähän lukijani kysymykseen, joka osuu liberaalin demokratian ydinongelmaan sata vuotta Suomen sosialistisen vallankaappauksen ja sen kukistamisen jälkeen.
Valistuksen ja vapauden ajan suurin poliittinen voitto, kansanvaltainen hallitusmuoto, saavutettiin kumoamalla kuninkaanvalta ensin Amerikan Yhdysvalloissa ja sitten Ranskassa 1700-luvun lopulla. ”
RK: Ameriikoissa kumottiin kuninkaanvalta, mutta pystytettiin orjuus, joka oli pahempaa kuin Englannin ja Irlannin maaorjuus koskaan.
Englannissa taas kumottiin orjuus ja ja kriminalisoitiin Englannin kansa- laisilta siihen sekaantuminen miissään päin maailmaa, mutta maa säilyi monarkiana, jossa parlamentin rooli oli periaatteessa neuvoa-antava. Kuitenkin saatiin sellainen suuri ja pysyvä edistysaskel (vaikka se ei taida vieläkään tiukasti lakiin perustua), että parlamentti eikä kunigas nimittää pääministerin, joka taas ehdottaa ja käytännössä valitsee muut ministerit.
Asiasta ja tekijöistä tarkemmin täällä niin USA:n kuin Englanninkin osalta:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/donald-trumpin-ideologia
JE: ” Nämä vallankumoukset olivat oikeutettuja, koska ne aloittivat ke- hityksen, jossa kirkolliseen pyhitykseen nojaavan yksinvallan, säätyoi- keuksien ja rakenteellisen sorron tilalle luotiin vapaaseen ihmisyyteen nojaava edustuksellinen demokratia, kansanryhmientasa-arvo sekä perustuslain suojaamat yksilöiden vapaudet ja oikeudet. ”
RK: ”Vapaaseen ihmisyyteen”? USA:ssa?
Myös Englannissa kaadettin monarkia, kaatajana Oliver Cromwellin johtama Parlamentti. Se ei kuitenkaan lakkauttanut keskitettyä valtaa.
Ja Ranskankin ”ihmisyyteen perustuva demokratia” vaihtui ensin Napo- leonin diktatuuriin ja lopulta restauraatioon. Monet vaikutusvaltaiset toimijat palvelivat niin Ludvigia, Kansankokousta, Napoleonia kuin edelleen restauraatiotakin.
JE: ” Autonomisessa Suomessa tämä ratkaiseva askel ihmisyyden va-pauttamisen suuntaan otettiin melko onnekkaasti vuoden 1905 suurla- kon jälkeen, kun emämaa Venäjän keisari määräsi maahan yleisen ja yh- täläisen äänioikeuden ja yksikamarisen eduskunnan sekä kokoontumi- sen-, yhdistymisen- ja sananvapauden kaikille kansalaisille. ”
RK: Se oli tuolloin vielä monarkistisen suuriruhtinaskunnan neuvoa anta- va lainsäädäntöelin, jonka jokainen lakipäätös vaati keisari-suurituhtinaan vahvistuksen.
Tuolla lailla ei olisi ollut juuri mitään merkitystä, ellei Wienin kongressi olisi 1815 määritellyt Suomen eri valtioksi kuin Venäjä, tämän kanssa personaaliunionissa Romanovin hallitsijahuoneen kautta. Nyt keisarin- huoneen lakatessa olemasta Suomen eduskunta oli silloisen kansain- välisen oikeuden mukaan Suomen korkein valtioelin. Sellaiseksi se myös julistautui heinäkuussa 1917.
JE: ” Oikeastaan suurlakko olikin maamme kansanvaltaistumishistorian merkittävin vallankumous, joka sai lopullisen sinetin, kun vapaissa vaa- leissa valittu eduskunta ja senaatti vuoden 1917 joulukuussa – otollisen tilaisuuden tarjoutuessa – antoivat itsenäisyydenjulistuksen, joka vapautti meidät Venäjän imperialistisen hallituksen orjuudesta. ”
RK: TUO eduksunta oli laiton ”Venäjän maakuntaparlamentti”…
Naapurimaan Kerenskillä ei ollut mitään oikeutta hajottaa Suomen eduskuntaa.
JE: Mutta entä sen jälkeen? Onko edustuksellisen demokratian vallitessa koskaan oikein ryhtyä vallankumoukseen? ”
RK: On, jopa velvollisuus. Ensimmäinen tapaus on, että kansainvälinen YK-oikeus katsoo edustuksellisen vallan rikolliseksi ja laittomaski: esimerkiksi haistapaskantiedehallinnoksi. Mutta on muitakin tapauksia.
JE: ” Oliko Suomen Sosialidemokraattisen puolueenpuoluetoimikunnan päätös ryhtyä aseelliseen vallankaappaukseen tammikuussa 1918 millään tavoin oikeutettu? ”
RK: TOTTA HELVETISSÄ OLI!
Mannerheim oli jo aloittanut oman kaappauksensa valehtelun ”oikeuttamana”!
JE: ” Vastausta voidaan etsiä useimpien Yhdysvaltain osavaltioiden perustuslaeista tai paljon myöhemmästä YK:n ihmisoikeuksien julistuk- sesta, joihin on kirjattu kansan oikeus kumota sitä sortava hallitus.
RK: MITÄ HELVETIN TEKEMISTÄ USAN OSAVALTIOLLA TÄMÄN ASIAN KANSSA ON!!!!
YK:n Ihmisoikeuksien julistus taas on kymmeniä vuosia myöhempi paperi.
JE: ”Tämä vapaista yksilöistä muodostuvalle kansalle kokonaisuutena kuuluva oikeus pohjautuu filosofi John Locken teokseen Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta (1689). ”
RK: Valtakunnanaivopiereskelijä Ehrnrooth on yllättäen oikeilla jäljillä, mitä tulee porvarillisen yhteiskuntasopimusteorian lähteisiin.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/hallitus-vaarentaa-tiedetta-yhteiskuntasopimuksessaankin
Tuon teorian perustaja John Locke oli kuitenkin monarkisti eikä tasaval- talainen formaalinen demokraatti. Mutta teoria soveltuu sellaisellekin.
JE: ” Vallankumouksen pätevinä perusteina mainitaan vallan luovuttami- nen vieraalle vallalle, kansan sortaminen, elämän, turvallisuuden, hyvin- voinnin, oikeuksien ja vapauksien loukkaaminen, ja joskus vain se, että hallitus katsotaan yksilöiden luonnollisen vapauden kannalta väärämieliseksi. ”
RK: IHAN JUST KAIKKEA SITÄ, MITÄ HALLITUS NYT TEKEE!!!
JE: ” Olennaista onkin se, että johdonmukaisesti ajatellen edustukselli- sen demokratian idea sisältää jatkuvan oikeuden vallankumoukseen vapai- den vaalien kautta. Siinä mielessä sitä ei tarvitsisi perustuslaissa erikseen mainitakaan.
On kuitenkin yksi tapaus jossa suora vaalien ulkopuolinen kapina demo-kraattisesti valittua hallintoa vastaan on oikeus ja velvollisuus. Jos tyranni tai harvainvaltainen hallitus pääsee valtaan vapaiden vaalien kautta – kuten Saksassa vuonna 1933 – on vallankumous ja sen ulkopuolinen tukeminen täysin oikeutettua. ”
RK: Kuka sen päättää, kuka on ”tyranni”? Minusta Sale ja Sippilä ovat tyranneja.
Siinä ei voida välttää tiedettä.
JE: ” Vuonna 1918 Suomessa tilanne oli päinvastainen. Kansan kiihko-mieliseen vähemmistöön nojautuvat vallankumoukselliset ajoivat ylhäältä käsin pakotettua sosialismia. ”
RK: Kansanvaltuuskunnan valtiosääntö perustui parlamentaariselle demokratialle ja oli määrä tulla hyväksytyksi kansanäänestyksessä.
Sen sijaan Mannerheimin joihtamat valkoiset ajoivat monarkiaa ja viraan maan valtaa.
JE: ” Ensin sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta äänesti keskuudessaan ja päätti sitten ryhtyä aseelliseen vallankumoukseen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja hallitusta vastaan. Tämän puh- taasti valtapoliittisen operaation tarkoituksena oli kaapata valtiovalta ja siirtää Suomi tuotantovälineiden yhteisomistukseen, joka oli sosiali- demokraattien vuonna 1903 vahvistetussa Forssan ohjelmassa korkein historiallinen tavoite. ”
RK: Juu….
Yksityisomistusta ei ollut tarkoitus hävittää.
JE: ” Suomalaisen vasemmiston on ollut vaikea niellä sitä histo- riallista tosiseikkaa,että vuoden 1918 työväenvallankumouk- sen hallitus – Kansanvaltuuskunta – edusti harvainvaltaa. Punai- sessa Suomessa yksi puolue katsoi oikeudekseen väkivalloin alistaa muut puolueet ja koko kansakunta sosialistiseen ihannejärjestelmään. ”
RK: Kansa päätti järjestelmästä. Ja siitä omaisuudesta kuten teollisista tuotantovälineistä päätettiin myös paikallisesti demokraattisesti.
JE: ” Kyseessä oli sekä juridisesti että moraalisesti oikeudeton vallankaappaus, joka täytti valtiopetoksen tunnusmerkit. ”
RK: Kissan pissat. Mannerheimin komento sellaiset tuntomerkit täytti.
JE: ” Suomen Sosialidemokraattinen puolue syyllistyi pahimpaan mahdolliseen rikokseen aloittaessaan sodan kansanvaltaa vastaan vastaan. ”
Mannerheim sekä aloitti sodan kansanvaltaa vastaa että yritti myös aloittaa sodan Venäjää vastaan.
Hän oliksi viime kädessä Saksan ja joidenkin Venäjällä vaikuttaneiden piirien, valkoiten FEODAALIEN asialla…
JE: ” Harvainvaltaisen kapinan ja sen kukistamisen hinta oli hirmuinen.
Jari Ehrnrooth
Kirjoittaja kirjailija ja filosofi, kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. ”
RK: Kirjoittaja on pönttö.
Freudentalistien rotusortokaudeltaan perimä ylivalta pitää lopettaa., koska sen jatkaminen tuntuu sikamaiselta niistä, jotka asioita ymmärtävät (muita se ei tunnu haittaavan). Tähän tarvitaan vallankumous eduskunnassa.
Mannerheim teki ja teki myös suuria virheitä saamallaan mandaatilla. Suomen itsenäisyys hyvä, mutta omien lahtaaminen ilman oikeudenkäytiä. Ns punaiset hakivat parempia työoloja ja niitä ollaan hakemassa ehkäpä toistamiseen toki tässä oli muutama vuosikymmen tasa-arvoisempaa aikaa.
Demareille olisi maltti ollut paikallaan, olihan heillä jo ollut yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Mutta ilmeisestikin innostuivat liikaa Venäjällä tapahtuneesta vallankumouksesta.
Demarien oli valittava, tapellako valkoisia vastaan vai heidän kanssaan Neuvosto-Venäjää vastaan, koska Mannerheim oli valehdellut ympäri maata, että muka ”Neuvosto-Venäjä olisi hyökännyt Suomeen”. Tämä oli siis useita päiviä ennen Helsingin vallankumousjulistusta.
He valitsivat olla tappelematta Venäjää vastaan, ainoan kerran Suomen demarien historiassa.
Ajankohta oli pahin kuviteltavissa oleva, koska Saksa oli edelleen voimissaan (vaikka taivaanmerkit akselin Keskusvaltojen tappiosta olivat selkeät esimerkiksi Turkin suunnalla), eikä Venäjänkään kehityksestä voinut kuin arvailla.
NS. punaiset hakivat sosialistista valtaa itselleen eivätkä suinkaan vain parempia työoloja.
Sitä valtaa haettiin asellisella kapinalla ja aseettomia siviilejä heti alkuun murhaamalla.
Väinö Linnan satu torpparivallankumoiuksesta on vaöletta, koska torppareita oli molemmilla puolilla likimain yhtä paljon.
Torppareilla oli tärkeä merkitys, koska torpparit olivat yksi ryhmä, jonka asema huononi Suomen itsenäistyessä, ellei mitään muita korjauksia tapahdu. Ennen järjestystä ja sopimuksia valvoi jossakin taustalla venäläinen sotaväki, joka ei ollut aina automaattisesti yksittäisen isännän puolella, mutta nyt vastassa oli isäntä itse pyssy kädessä myös esivaltana. Jossakin määrin näin oli työväenkin kohdalla, mutta he saattoivat kuitenkin esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa toisin kuin torpparit ilman romahdusta.
”JE: ” Vallankumouksen pätevinä perusteina mainitaan vallan luovuttami- nen vieraalle vallalle, kansan sortaminen, elämän, turvallisuuden, hyvin- voinnin, oikeuksien ja vapauksien loukkaaminen, ja joskus vain se, että hallitus katsotaan yksilöiden luonnollisen vapauden kannalta väärämieliseksi. ””
———————-
Mannerheim ei aikonut luovuttaa valtaa Suomessa vieraalle maalle. Hän oli lähinnä bolshevismin vastainen. Hän tahtoi kuninkaan kuningasvallan itsensä takia. Suosikkinsa taisi olla tanskalainen prinssi.
M ei tahtonut saksalaisia maahan ja Ruotsi oli vihollismaa vallattuaan Ahvenanmaan.
Svekomaaneissa eli ruotsalaisiksi itsensä mieltäneissä oli niitä, jotta toivoivat Suomen liittämistä Ruotsiin, jotta olisivat saaneet ruotsalaisesta rotupolitiikasta voimaa suomalaisten nujertamiseen.
Ilman svekomaanien rotupolitiikkaa olisi voinut ajatella Ruotsin ja Suomen yhteistä valtioliittoa Suomen edun mukaiseksi. Mutta kirotut rotukiihkoilijat tekivät sen mahdottomaksi, eikä se svekomaanien takia onnistuisi vieläkään. Koivisto ja Väyrynen haihattelivat pohjoismaisesta yhteistyöstä utooppisesti.
John Locken periaate vallankumouksen hyväksymisestä hyväksyisi vallankumouksen nyt Suomessa, koska aiempi eduskunta on tehnyt perustuslakimuutoksen, jonka mukaan EU voi ottaa maamme haltuunsa.