”Neurotieteilijät” piereskelevät taas matalalta: ”Mehiläinen älyää enemmän kuin on luultu”. Kuva: Kimmo Taskinen
http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256914-taman-viikon-polhotiedepieru-mehilainen-ymmataa-nollan
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/mehilainenkin-ymmartaa-nollan
” 2.6.2018
”Mehiläinenkin ymmärtää nollan”
Tarhamehiläinenkin ymmärtää, että tyhjä on vähemmän kuin yksi.
Tarhamehiläisellä on mitättömän pienet aivot, mutta se näyttää olevan paljon luultua älykkäämpi. Jo aiemmin on havaittu, että mehiläinen osaa periaatteessa laskea neljään ja oppii hahmottamaan erilaisia abstrakteja kuvioita. ”
[RK: Mehiläisellä tai millään selkärangattomalla tarkasti ottaen EI OLE ”AIVOJA” OLLENKAAN, sillä niillä ei ole periaatteellista eroa keskuher- moston ja ääreishermoston välillä. Vaikka niiden neuronit varsinkin ovat suuresti ihmisen ääreisneuronien kaltaisia, on myös sellainen ero, että ne ovat syntyneet muun kudoksen mukana,kun taas SELKÄRANKAISTEN ÄÄREISNEURONITKIN KULKEUTUVAT paikalleen keskushermosto- kudoksesta. (Fridtjof Nansen 1889, sama mies)]
” Nyt eläinten älykkyyteen erikoistunut tutkijaryhmä esittää Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että mehiläinen kykenee ymmär- tämään, mikä on enemmän ja mikä vähemmän, ja pystyy jopa hahmot- tamaan nollan tai niin sanotun tyhjän joukon käsitteen. Tämä nostaisi mehiläiset hoksottimiensa puolesta samaan kerhoon kuin papukaijat tai jopa pienet ihmislapset.
Tutkijaryhmä opetti ensin mehiläisiä hahmottamaan, kumpi niiden näke- mistä kuvioista on enemmän ja kumpi vähemmän. Pörisijät houkuteltiin seinälle, johon oli kiinnitetty kaksi valkoista paneelia. Paneeleissa oli eri määrä mustia kuvioita, jotka mehiläiset kykenevät havaitsemaan. ”
[RK: Taas törähti Kandelin-paskaa: Mehiläiset eivät näe verkkosilmil- lään kuvioita, vaan värejä, ryt-mejä ja kestoja. Rytmi, joka on riippuvai- nen lentonopeudesta, syntyy yhdestäkin merkistä, kun sen kuva siirtyy silmästä toiseen. Useampi lähekkäinen merkki antaa erilaisen rytmin. Elukka epäilemättä myös haistaa/maistaa hyvin tuntosarvillaan.
VARSINAINEN ARKKIPÖLHÖYS ON,ETTÄ NELISKANTTINEN VALKOI- NEN PAPERIARKKI REPRESENTOISI, SYMBOLOISI ”TYHJÄÄ” ME- HILÄISELLEKIN LUONNOSSA KUIN AINEKIRJOITUKSEN AIHETTA VALITSEVALLE PERUSKOULULAISELLE PULPETILLA!!! 
]
” Ruoalla palkitsemalla osa mehiläisistä opetettiin valitsemaan se pa- neeli, jossa oli vähemmän kuvioita. Osa koulutettiin valitsemaan enem- män kuvioita sisältävä paneeli. Mehiläiset oppivat nopeasti, kummasta valinnasta saa herkkupalkinnon.
Sitten tehtävää vaikeutettiin. Mehiläisille esitettiin paneeli, jossa ei ollut kuvioita lainkaan. Sen vie-ressä oli paneeli, jossa oli yksi tai useampi ku- vio. Ne mehiläiset, jotka oli opetettu valitsemaan aina vähemmän kuvi- oita sisältävä paneeli, valitsivatkin useimmiten tyhjän paneelin. Vastaa- vasti ne pörriäiset, jotka olivat tottuneet hakeutumaan runsaskuvioi- semman paneelin luokse, toimivat niin myös tässä tilanteessa.
Siis aivan kuin mehiläinen ymmärtäisi, että tyhjä on vähemmän kuin ku- vioitu paneeli, tai että nolla on vähemmän kuin yksi.Mehiläiset pärjäsivät sitä paremmin,mitä enemmän tyhjän paneelin viereisessä paneelissa oli kuvioita. Niiden oli helpompi valita tyhjä ruutu, kun viereisessä oli esimerkiksi neljä tai viisi kuviota.
Tutkijat kirjoittavat, että vastaava on havaittu myös ihmislapsilla. Ikään kuin mehiläiset ja älykkäämmät olennot hahmottaisivat nollan tai tyhjän käsitettä hieman samalla tavoin.
Tutkimus osoittaa, että mehiläiset ymmärtävät suuruusjärjestyksiä, mutta siitä kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita,että ne välttämättä kykenisivät ymmärtämään nollaa. Voi olla, että ne vain oppivat ymmär- tämään, kuinka todennäköistä on saada palkinto mistäkin valinnasta, huomauttaa eläinten kogni- tiota tutkiva tohtori Clint Perry Lontoon Queen Mary -yliopistosta Smithsonian Magazine -lehdessä.
Aina kohti pienempää valintaa koulutetut mehiläiset siis oppivat, että valitsemalla tyhjän ruudun ne saavat palkinnon joka kerta, kun taas va- litsemalla esimerkiksi ruudun, jossa on yksi kuvio, ne palkittiin 80 pro- senttia ajasta, ja niin edespäin. Ehkä mehiläiset pikemminkin pyörittivät todennäköisyyksiä kuin sinänsä ymmärsivät tyhjän ruudun ideaa.
”Pidän mahdollisena, että mehiläiset voisivat käsittää nollan. Kyky las- kea ja arvioida numeroiden arvoa antaisi niille edun selviytymistaiste- lussa. Mutta kokeet pitää vielä toistaa ja varmistua tulosten tulkinnasta”, Perry sanoo. ”
Samaa jargoonia ja huijauskuviota toistetaan samalla kaavalla eri elukoilla toinen toisensa jälkeen:
Täällä on ”klassikko”, ja taitavin huijausyritys tästä asiasta. Sille esitetty arvostelu sopii tähänkin…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/01/osasiko-ihmetrolli-harmaapap…
” Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea?
Jos se osasi,se on AINOA koko eläinkunnan tunnettu edustaja, joka osasi yhteenlaskua.
(Vähennyslaskusta ei ole ollut puhetta, miksi siitä minulla on omat epäilykseni, joihin palaan…)
Kaikki muut kokeet muilla lajeilla: simpansseilla, makakeilla, tama- riineilla, varislinnuilla jne., joissa kokeessa onnistuminen edellyttää elukalta ehdottomasti ykkösen lisäämistä päässään annettuun lukuun tai vähentämistä sellaista, ovat tavan takaa epäonnistuneet, siitä riippumatta kuinka monimutkaiset muut opetetut operaatiot ovat onnistuneet!
http://www.hs.fi/tiede/art-2000002870519.html
” Tiede | Viikon eläin
Alex osasi laskea ja sanoa ”sori”
Harmaapapukaija Alex ei olisi sotkenut kymmentä ja yhdeksääkym- mentä prosenttia – tosin se olisi silti saattanut vastata tahallaan väärin ja huikata perään ”sori”.
Kuuluisa harmaapapukaija Alex osasi puhua muunneltua totuutta ja hallitsi luvut ministeritasoisesti.
Julkaistu: 4.12.2015 2:00 , Päivitetty: 4.12.2015 15:41
Mitä eroa on 90 prosentin ja kymmenen prosentin kannatuksella? Aika vaikea juttu,kuten kuluneella viikolla opittiin.Harmaapapukaija Alex ei olisi lukuja sekoittanut.Lintu hallitsi yhteenlaskut, ymmärsi pienemmän ja suuremman eron ja osasi jopa sata sanaa. … ”
Alexin kuolemasta 18.9.2007 ilmoitettiin noin vikko jälkikäteen. Oli varmaan jo ehditty tuhkatakin…
http://www.hs.fi/tiede/art-2000004513902.html
” Tiede | TIEDON JYVÄT
Älykäs papukaija Alex kuoli
Julkaistu: 25.9.2007 3:00
Harmaapapukaija Alex löytyi kuolleena häkistään viikko sitten perjan- taina. Kuuluisa lintu kykeni laskemaan kuuteen, erottamaan seitsemän väriä ja viisi muotoa, tunnistamaan 50 esinettä ja käyttämään noin 150 sanaa. ”
Alexille tehtiin ruumiinavauskin, mutta mitään kuolinsyytä ei löydetty. Sen ikää ja sukupuuta sen kummemmin ei myöskään tiedetty, sillä se olli tavallinen lemmikkieläinkaupasta aikuisena ostettu, jo valmiiksi puhelias papukaija.
Evoluutiobiologi Helena Telkänranta kirjoittaa mm. seuraavaa jouluksi ilmestyneessä teoksessa
Eläin ja ihminen, mikä meitä yhdistää:
Sivu 31: ” PUHUVAT JA ”PUHUVAT” PAPUKAIJAT
Eräät lemmikkipapukaijojen omistajat ovat pitkään ounastelleet, että heidän lintunsa eivät pelkästään toistele oppimiaan sanoja aivottomas- ti miten sattuu. Näyttää siltä kuin linnut joissakin tilanteissa ymmärtäisi- vät, mitä jokin sana tarkoittaa. Harmaapapukaijoilla eli jakoilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ainakin tällä lajilla on kyky oppia käyttämään sanoja oikeissa merkityksissään. Tuskin Irene Pepperber- gin, joka nykyään työskentelee Harvardin ja Brandeisin yliopistoissa Yhdysvalloissa (hän on tohtori fysikaalisen kemian alalta Harvardista vuodelta 1976, HM), on tutkinut tämän lajin sanallista hahmotuskykyä 1970-luvulta alkean.
Tutkimusohjelman tähän mennessä pitkäaikaisin osallistuja, harmaapa- pukaija Alex, oppi elinaikanaan käyttämään muutamia kymmeniä sa- noja kuten pähkinä, avain, paperi ja punainen. Se vastasi useimmiten oi- kein sellaisiin kysymyksiin kuin ”kunka monta mustaa kiveä tässä on?”, vaikka sille näytetyssä tavaravalikoimassa olisi ollut monenvärisiä kiviä ja muitakin mustia esineitä – ja vaikka se ei olisi kuullut tätä nimen- omaista kysymystä koskaan aikaisemmin. Alex myös yhdisti oppimiaan sanoja lyhyiksi lauseiksi. Yleensä se pyysi niillä jotakin, kuten ”haluaa pähkinää” tai ”mennään takaisin”.
Pepperbergin ja muiden kokeilut muilla harmaapapukaijayksilöillä ovat vahvistaneet, että Alex ei ollut yksittäinen Einstein. Tulokset kertovat tämän lajin älyllisistä kyvyistä yleensä. ”
HM: Tähän väliin on sanottava, että Alex on AINOA elukka koko uni- versumissa niin lajitovereidensa kuin muidenkin maailmanmesta- reiden, esimerkiksi lukumäärien tunnistamisen sellaisten, keskuu- dessa, simpanssit ja tamariinit, koiraeläimet ja varislinnut mukaan lukien, jonka väitetään osanneen tieteellisesti kontrolloiduissa olosuhteissa LASKEA LOOGISESTI NUMEERISIA OPERAATIOITA PÄÄSSÄÄN osana jotakin toiminnallista tehtävää.
Telkänranta tuo esiin toisenkin tutkimuksen vuodelta 2014 ”Symbol ad- dition by monkeys provides evidence for normalized quantity coding, jonka olen liittänyt jutun loppuun, mutta se ei käsittele loogista numero- laskentaa, vaikka niin otsikosta voisi luulla.Telkänrannan esitys teoksen- sa ydinasiassa lepää täysin Alexin varassa, kuten moni muukin vastaava asitys.
Kaikki muut elukat,simpanssit mukaan lukien ovat epäonnistuneet ko- keissa, jossa onnistuakseen on ehdottomasti osattava lisätä tai vähen- tää symolisesti annetusta lukumäärästä numero 1: esimerkisi oikein luo- viakseen tarvittava koodi on aina ykköstä pienempi tai suurempi kuin kulloinkin näytettävä, vaihteleva luku (ja muualla kuin tehtävässä on ”tavalliset luvut voimassa”). Tai pitäisi osoittaa lähes erehtymättömästi kahden symblisesti annetun luvun summa. (Simpassin sormistaan ja joillakin muilla nappuloilla, jotka ovat koko ajan näköketässä, tapahtuva ”laskenta” ei kelpaa: se ei ole loogista päässälaskua.)
Helpompiakin tapoja on osoittaa, että simpanssi tai koira ei ajattele (loogisesti), vaan reagoi ja ketjuttaa, joka myös odottaa aktiivisesti , että muut kuten lauma ketjuttavat, näyttävät, minkä kaavan mukaan mennään nyt. Otetaan yksi esimerkki: simpanssilla on juomavesitynnyri ja -kippo, sekä ruokatynnyri, banaaneja ym., joka ruokatynnyri aina joskus syttyy ulkopinnaltaan palamaan, mikä simpanssi on opetettu sammuttamaan juomavedellä juomakippoa käyttäen. Simpanssin pitää vähän vahtia ruoka- ja juomatynnyriään. Sitten simanssi viedään ruoka- tynnyreineen ja juomakippoineen, mutta ILMAN juomavesitynnyriä lautalle, josta se voi myös lankuita rakentaa sillan rantaan, mikä sille myös on opetettu. Nyt tynnyri sytytetään taas palamaan. Simpanssi rakentaa sillan ja hyökkää juomatynnyrille hakemaan ”sammutusvettä”. AJATTELEVA simpanssi kahmaisisi sitä muitta mutkitta merestä.)
… ”
Sarjassamme aikaisemmin:
Hesarin Viikon Neuropieru: ”Banaanikärpäsetkin näkevät unia”
”Merietanan muistinsiirto” Vasemmistoliiton Kansanuutisissa…
Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ
”Älykkyyden päivän” 1.10. ”kunniaksi”: ”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!