Minä olen alan miehenä tätä huutanut kurkku putkella noin 30 vuotta, mutta mua ei ole uskottu.
Tällaiset nokkahiiret ja nilkit ovat itse ajaneet tieteen alas itselleen tehtävän (ilmais)täsmäpalvelun hyväksi, ja nyt he rutisevat huijaamilleen patatyhmille ja tietämättömille, hyväuskoisille poliitikoille. Ja uhkailevat tutkijoita, jotka heistä ovat jotenkin riippuvaisia. ”
https://yle.fi/uutiset/3-9990976
Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – ”Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta”
Minä olen tätä samaa aihetta jauhanut puhtaasti omissa nimissäni monessa kirjoituksessa.
Mutta nyt kun ḱommentoin tuota valtakunnan päämedian juttua, jossa samaa sanovat johtavat tutkijat kuten TTY:n teknollisenmakaniikan professori Reijo Kouhia, jonka kanssa keskustelinkin (lähinnä alan lehden asioista), niin juttu onkin muka jotakin ”ROSKAPOSTIA”!!!
EI JUMALAUTA EIHÄN TÄLLAISILLA PÖLINÄPALSTOILLA OLE MITÄÄN VIRKAA, JOISTA KAIKKI TODELLINEN ASIA HETI NYPITÄÄN POIS!!!!
Sellaisia palstoja on ollut paljon. Se ilmiö on yleensä ennakoinut palstan lakkauttamista vuoden parin sisällä: AL-blogit, Vapaa-ajattelijat, Näkö- kulma, Iltalehti, Skepsiksen-Höpsiksen palsta on puolivaltiollisen ase- man takia jäljellä, ja Tieteen palsta… (noissa kahdessa on laajasti myös palautettu välillä jo pois parempaan talteen jemmattuja juttuja) ja pari uudempaa ja pienempää, lakkautettujen ”perillistä”.
PS:
Tämä teknillisen mekaniikan ja erityisesti lentokoneissa ja ajoneuvoissa käytettävän sellaisen historia on myös ollut sellainen piiloteltava ”kinderperuna”.
Lentokoneiden kuorirakenteiden tarkastilaskentakelpoinen mekanikka ja matematiikka kehitettiin II maailmansodan aikana Neuvostoliitossa. (Arvatenkin keskutelu tyssää nyt kuin seinään.)
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
” … Nyt kun passarientuotanto on aimmin käsitetelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
Metallimies, lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri, NL:n Sotatalous-neuvoston puheenjohtajan pikkuveli Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööriaka- temiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista,joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun).
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version pe- rusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
(Jääköön mainitsematta, kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saat- tanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoi- mien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”uhohtuakin” sinne…
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf ) ”
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
https://yle.fi/uutiset/3-9980287
” Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta
Koulukiusatusta työläispojasta kasvoi tekniikan tohtori ja maailmalla tunnettu huippuosaaja, joka vielä eläkkeelläkin ollessaan haluaa pelastaa yhden Suomen vientiteollisuuden peruspilareista.
14.1.2018 klo 13:17päivitetty 14.1.2018 klo 22:50
Mistä on kyse?
Wärtsilän palveluksessa Vaasassa lähes koko työuransa viettänyt tekniikan tohtori Roger Rabb (75) tunnetaan Suomessa ja maailmalla metallin väsymisen ja lujuuslaskennan huippuasiantuntijana.
Roger Rabbin työllä on ollut iso merkitys teollisuusjätti Wärtsilän menestyksessä. Hänen työnsä on osaltaan tuonut Wärtsilälle mainetta korkean teknologian yrityksenä
Pitkän linjan mies valmistui opistoinsinööriksi 1968, diplomi-insinööriksi 1990 ja valmistui tekniikan tohtoriksi 58-vuotiaana 2000.
Rabbia huolettaa teknillisen mekaniikan nykyinen alennustila Suomessa.
Hän on kirjoittanut yliopistojen käyttöön 620-sivuisen alan oppikirjan Väsyminen ja todennäköisyysteoria.
Rabb on Oulun yliopiston dosentti ja pyöräilee joka päivä työpisteelleen Wärtsilässä.
Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä ollaan huoles- tuneita siitä, että teknillisen mekaniikan osaamista ollaan ajamassa alas. Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu siihen. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää alan kotimaisia huippuosaajia.
Lentokone, auton moottori ja rautalanka
Metallin väsyminen, väsymisrajat, lujuus ja lujuuslaskennat. Asioita, joista Roger Rabb puhuu kuin talvirenkaiden vaihtamisesta tai kahvin keittämisestä – arkisesti ja tottuneesti. Tästä mies tunnetaan.
– Jokainen meistä toivoo lentokoneen tuolissa siiven värinää kymme- nessä tuhannessa metrissä katsellessaan, että lujuuslaskijat ovat osan- neet oikein mitoittaa sekä moottorit että kantavat rakenteet koneessa.
… ”
Yksi Rabb ei siihen paljon auta…
On pöyristyttävää ja järjetöntä, että juuri teknillinen mekaniikka voi olla syvässä alennustilassa Suomessa, sillä se on nykyisessä muodossaan suhteellisen uusi, nykyisiltä perusteiltaan Neuvostoliitossa II maailman- sodan aikana ja jälkeen sekä sen jälkeen lännessä ATK-teknologiaan liittyen kehitety ”eksakti” tieteenala, jollaon ratkaiseva merkitys kone- ja rakennusteknologiassa. Seon informaatioteknologista varmaan eniten hyötynyt muu tieteenala.
Yksi ongelma saattaakin olla, että It-teknologiaa on ruvettu torvet soi- den ajamaan noille aloilla ikäänkuin ”OHI teknillisen mekaniikan”. Meka- niikan ja sen matematiikan on tieteellisesti asiantuntemattomissa ammattipiireissäkin joko luultu olevan jotakin ”loppuuntutkittua” (olen usein kuullut väitteen mitä yllättävimmiltä tahoilta ennen vanhaan), tai ainakin on annettu jostakin taktillisesta syystä ymmärtää niin ajateltavan.
Tekninen osaaminen puhutti tv:ssä eilen.
Millä kanavalla, mikä ohjelma?
Turha Riston on kiroilla, minä en ainakaan tunne asiaa, enkä ole poistanut moneen suuntaan linkitettyä juttua.
Nyt näitä kymmeniä linkkejä samoilin ja löysin jo viime vuoden heinäkuussa kijoittamani kommentin, joka pätee edelleenkin varsin hyvin.
”Olisikohan mahdollista hiukan lyhentää näitä avauksia ja tuoda esiin se oleellinen, jos sitä yleensä on.
Eihän kukaan jaksa näitä lukea ja kaivella vielä kaikki linkit lävitse. Varmasti ovat täyttä painavaa asiaa, mutta kuitenkin.”
Tarkoitushan on, että pitäisi ehtiä lukemaan jokainen linkin takainen juttu, kun ei koskaan tiedä millä oksalla se piru istuu. Tässä tapauksessa se on mahdotonta ja ainut keino on silloin poistaa koko juttu.
Nyt ei kylläkään ole toimittu niin, en osaa sanoa mistä johtuu.
Tuo on justiin sitä, että ”KAIKKI ASIA POIS!”
Erityisesti silloin kun on itse kirjoittama pitkähkö kokonaisuus.
Osa keskustelijoista myös aina julistaa, että ei periaatteesta aukaise linkkejä.
Usein välttämättömät linkit ovatkin tarkistuslinkkejä, joista voi tarkistaa jonkin kirjoittajan ilmoittaman tiedon.
Teksti, jossa on sekaisin varsinaisen sanoman sisältäviä linkkejä (jotta se näyttäisi lyhyeltä) ja tarkistulinkkejä (jotka saatavat olla vaikka kuinka pitkiä, mutta ei niitä varsinaisesti aiaan liittyen ole tarpeenkaan lukea) on sekavaa ja vaikealukuista.
Tuo käytännön tekninen osaaminen on rapistunut kaikilla tekniikan alueilla: konetekniikka, rakennustekniikka, tuotannollis-taloudellinen DI -osaaminen eli ne alueet, joiden lopputuloksena syntyy fyysiselle ihmiselle fyysinen palvelu tai tuote.
Miksi: koska edes opiskeluvaiheeseen ei kuulu riittävää perehtymistä ihan käytännön ”haalarityöhön” työpaikolla ja sen mittaamista tavalla tai toisella.
Sitten meillä on näitä teoreettisia tohtoriväitökseen valmistautuvia ”tohtoritutkijoita” roppakaupalla. Huu- Haa !
Teorioiden kehitysosaaminen eli perututkimus on myös laskenut. Mekaniikka on paljolti ollut myös kaikenlaisen laskennallisen tieteen malli. Sitä on varmaan joskus heti sodanjälkeisinä aikoina (jolloin peruteoriat alkoivat olla lähellä totuutta, tai niin aiankinoletettiin), mutta sitten ”korjausliike” on mennyt överiksi ja jäänyt päälle.
”Liiallisen teoreettisuuden” vastapainoksi ei ole opetettu oikeata käytäntöä, vaan MUIDEN ASIOIDEN (yleensä paljon löysempiä) teorioita kuten talousteoriota ja johtamisoppeja. niitä on saatettu nimittää ”käytännö(i)ksi”, mutta ne eivät ole sitä.
Ison siivun uudesta tiedosta on tuonut ATK-teknologia, joka onkin suunnaton apu, mutta sitä on käytetty myös teoriavihamielisesti: ”Koneethan ne laskevat!”. Karmea erehdys: nimenomaan ATK vaatii, että teorioiden on oltava kohdallaan! Muuten ne rakkineet laskevat puutaheinää!
Kuten Oulun (”Sippilä_”)yliopiston tuotanto- ja materiaalitekninikan professori jukka Kömi sanoo:
” Digitaalisuuden tyyppisten trendialojen tuoma lisäarvo tuotteelle mitätöityy, jos itse tuote ei ole kunnossa. ”
Oulun yliopistossa ei ole nykyään ollenkaan teknillisen mekaniikan professoria; sitä ei tutkita, vaan luennoidaan alemmin opettajavoimin.
Hetkinen, piti sanomani:
Myös teorioiden kehitysosaaminen eli perustutkimus on myös laskenut. Mekaniikka on paljolti ollut myös kaikenlaisen laskennallisen tieteen mallina. Sitä on varmaan YLIARVOSTETTUKIN joskus heti sodanjälkeisinä aikoina (jolloin perusteoriat alkoivat olla lähellä totuutta, tai näin ainakin oletettiin), mutta sitten ”korjausliike” on mennyt överiksi ja jäänyt päälle.
Risto- näin se valitettavasti on- VALITETTAVASTI !
Just niin ja näistä se kilpailukyky riippuu. Sekin on kilpailukykyä ja uskottavuutta, että on siellä kärkikehityksessä mukana tieteessä, vaikka ei huippusovellettavia keksisikään, kunhan vaan varmasti on tieteeteon hermolla. Suomella on halu ratsastaa pelkästään muiden perututkimuksella ja keskittyä soveltavaan tutkimukseen. Ne perustutkijat kuitenkin varaavat omille soveltajille aina etulyöntiaseman.
Olen poistanut kaksi blogausta, joiden sisällöstä lähes kaikki oli lainattua muualta. Jokaisesta poistosta on lähetetty sähköpostia osoitteesta yllapito(ät)b2.fi.
Meidän on kunnioitettava sekä tekijän oikeuksia että juridisia tekijänoikeuksia. Kokonaisia tekstejä ei saa kopioida omaan blogiin ilman erillistä lupaa, on käytettävä linkkejä ja sitaatteja.
Erittäin paha ongelma on, että linkit katoilevat kuin pierut Saharaan.
Tässä olet oikeassa, Risto. Ei voi taata ettäkö linkki toimisi ikuisesti. Vaan se on alkuperäisen materiaalin tekijän oikeus, poistaa materiaali jos hän niin haluaa.
Ei sillä että se tehoaisi. Ei netistä mitään tekstiä käytännössä poistetuksi saa. Senkun pistää googleen ja klikkaa välimuistitoimintoa, tai etsii arkistoista.
Mutta tekstin alkuperäisellä tekijällä/julkaisijalla on oltava vapaus päättää sisällöstään. Se on laki, jota minun on tässä pakko noudattaa. Se on laki, josta saa olla eri mieltä, luonnollisesti. Olisin itse taipuvainen näkemään että kaikki julkisella rahalla tuotettu sisältö pitäisi olla täysin vapaata – esim. siis Ylen julkaisut.
Oikeutta poistaa juttujaan ei ole juuri kellään: ei tieteessä, ei toimittajilla (koska painetut lehdet menevät tietokantoihin), poliitikoilla, asianajajilla. En itse asiassa ole kuullut tuollaisesta oikeudesta. Ettet olisi sekoittanut oikeuteen poistaa itseään koskevia kuvia?
Nykyään pelaavat tieteessä kaikkien opinnäytteiden plagitarkistimet siksi, ettei lainata LÄHDETTÄ ILMOITTAMATTA, ja sen takia, jos käydään tieteellistä keskustelua, sääntöihin kuuluu, että juttuja ei aiheetta eikä esimerkiksi aikojen päästä poisteta.
Minä huomasin, että esimerkiksi Putkinen kopsinut blogiin koko helvetin pitkän Tartton rauhansopimuksen, eikä modeilla ole olltut mitään huomauttamista.