Näin ovat eräät hollantilaiset ”keksineet”. Teoria on ongelmallinen: mitä isompia aivosoluja, sitä vähemmän niitä on, sillä kaikilla on suurin piirtein samankokoinen pääkoppa…
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/alykkailla-isommat-aivosolut
Suurten hermosolujen viestintä sujuu nopeammin, esittävät hollantilaiset tutkijat.
Ihmisen älykkyys on monimutkainen kokonaisuus, jota ei ymmärretä vielä lainkaan hyvin. Tiedetään, että älykkyyteen vaikuttavat lukuisat ympäristötekijät ja geenit, mutta lopputulos on lukemattomien asioiden summa.
Nyt hollantilaistutkijat ovat havainneet, että yksi älykkyyteen vaikuttava tekijä saattaa olla aivosolujen koko.
Amsterdamin vapaan yliopiston tutkijat saivat aivokudosnäytteitä 35 ihmiseltä, jotka olivat menossa aivoleikkaukseen joko kasvaimen poistoa tai vakavan epilepsian hoitoa varten.
Leikkauksen yhteydessä poistettiin ja otettiin talteen pieni pala aivojen ohimolohkoa, joka säätelee esimerkiksi näkö- ja kuulohavaintojen tulkintaa.
Ennen leikkausta koehenkilöt suorittivat tavanomaisen älykkyystestin.
Kun ryhmä sitten tutki henkilöiden aivokudosta, selvisi, että testissä korkeampaan älykkyysosamäärään yltäneillä oli huomattavasti isommat aivosolut kuin huonomman tuloksen saaneilla.
Heidän aivosoluissaan oli myös enemmän dendriittejä eli tuojahaarak- keita, jotka yhdistävät hermosoluja toisiinsa. Isommat solut ja useam- mat piuhat auttaisivat soluja viestimään tehokkaammin, ryhmä uumoilee.
Tutkijat testasivat myös, miten nämä solut johtavat sähköä. He johtivat soluihin virtaa ja huomasivat, että sekä isot että pienemmät aivosolut selviytyivät hyvin matalista taajuuksista.Mutta kun taajuutta nostettiin, pienemmät aivosolut alkoivat väsyä. Isompien solujen toiminta ei sen sijaan hidastunut.
Aivosolujen toimintaa tarkastelevan tietokonemallin perusteella tutki- jat arvelevat, että fiksumpien ihmisten aivoissa signaalit yksinkertaises- ti kulkevat nopeammin. Tämä kävisi yksiin sen kanssa, että älykkäillä ihmisillä näyttää olevan hieman paremmat reaktioajat, vaikka refleksien ja älykkyyden yhteys on vielä epäselvä.
Kyse on vasta alustavasta havainnosta, ja tutkimus on vielä esijulkaisuvaiheessa. Se on luettavissa bioRxiv -palvelusta.
Yhdysvaltalaisessa Allen-instituutissa työskentelevä neurotieteilijä Christof Koch kehuu kuitenkin tutkimusta New Scientist -tiedelehdessä.
[RK: Koch tunnetaan mm. höyrähtäneestä ”Cambridgen mustekalojen tietoisuuden julistuksesta”…]
”Tämä on kaunis tutkimus. Tiedämme, että aivojen koolla ja älykkyy- dellä on jokin yhteys, ja nyt ryhmä onnistuu viemään tämän yksittäisten hermosolujen tasolle”, Koch sanoo. Hän ei osallistunut tutkimukseen.
Kochin mukaan älykkyydestä neljäsosa selittyy aivosolujen fyysisillä ominaisuuksilla. Aivojen toimintaan ja älykkyyteen vaikuttavat sadat geenit, joilla jokaisella on hyvin pieni osa kokonaisuudessa.
Myös älykkyystutkija Richard Haier Kalifornian yliopistosta Irvinessä pitää tutkimusta kiinnostavana. Hän pohtii, löytyisikö eri aivoalueiden solujen koosta ja muista ominaisuuksista yhteys siihen, miksi jotkut ihmiset ovat hyviä joillain älykkyyden osa-alueilla ja jotkut toisilla.
Tutkimus ei kuitenkaan pysty osoittamaan, onko joillain ihmisillä synty- jään isommat aivosolut vai kehittyvätkö ne tehokkaammiksi muiden tekijöiden vaikutuksesta.
35 henkilöä kattanut tutkimus on myös varsin pieni, ja löydökset pitää vahvistaa jatkotutkimuksissa. Jotta aivosolujen koon ja älykkyyden vä- linen linkki voitaisiin uskottavasti osoittaa, pitäisi tutkia tuhansia kudos- näytteitä, huomauttaa älykkyyttä tutkinut professori Wendy Johnson Edinburghin yliopistosta New Scientist -lehdessä. ”
RK: Tätä ei paljon kannattasi noteerta, ellei teoria olisi aika VANHA, ja sillä olisi myös kusetettu – yhteen ja toiseen suuntaan…
Tämähän on oikeastaan vanha, ja jo ehkä hieman vanhentunutkin ”tieto”…
Aivosähkökäyrä EEG:n keksijä Hans Berger oli natsijohdon salattu pääideologi.
” … Kaiser Wilhem -Instituutin ”jättiläismäisiä erikoisneuroneita”…
Mitä tulee yrityksiin selittää tavallista aivotoimintaa (eikä sen poikkea- vuuksia), niin Binswangerin ryhmän jäsen Korbinian Brodmann jakoi ai- vokuoren nimeään kantaviin ”erikoisalueisiin” anatomisin perustein. Saksalaiset eivät tunteneet Fridtjof Nansenin teoriaa (28. 4. 1888) sitä, että gliasolut ovat aivojen todellinen ohjausmekanismi. Sen sijaan Venä- jällä ja Neuvostoliitossa se tunnettiin hyvin,ja Nansen oli myös kutsuttu ja nimetty Venäjän/NL:n eläintieteen kunnia-akateemikoksi,joka oli pro- tokollassa akateemikon korkein taso, eikä edellyttänyt välttämättä työtehtäviä. Kunnia-akateemikko oli usein ikämies, jonka suuruus oli oi- vallettu aktiivitutkijanuran jälkeen, kuten Pavlovin opettaja Ivan Setše- nov. Juuri sellainen oli myös Nansen, ja sellaisena hänet myös säilytettiin.
Ennakkoluulottoman kansainvälisen ja ”vasemmistolaisen”, puoliksi tanskalaisen Oskar Vogtin (1870 – 1959) eräs tutkimusongelma [Ernst] Haeckelin innoittamana oli löytää ”nerouden lähde” aivoista. Hän oli väi- tellyt Binswangerin johdolla ja ryhtynyt toimimaan hypnoterapeuttina. Hänen vaimonsa oli ranskalainen neurofysiologi Cecile Vogt-Mugnier, jonka nimellä pariskunta mieluiten julkaisi, tutkimusaiheinaan mm. thalamus ja selkäytimen eri osat.
Vuonna 1914 keisari Wilhelm II kutsui Vogtin Berliinin perustamaan Kai- ser Wilhelm instituuttiin aivotutkimusosastoa (nykyistä Max Planck -aivoinstituuttia, luultavimmin Bergerin suosituksesta). Myös Brodman siirtyi sinne 1915, mutta kuoli jo 1918 keuhkotulehdusperäiseen verenmyrkytykseen.
Instituutti verkostoitui maailmalle paitsi Ranskaan myös mm. USA:an, NL:on, Englantiin, ja Suomeen.
Sen kanssa pelattiin ”huippuyksikkögeimejä”: venäläiset mm. tutkitut- tivat hänellä näytteitä Leninin aivoista, ja Vogt kertoikin ”tulokse- naan” mm. ”niistä löytyneen erityisen suurikokoisia erikoisneuroneja”.
Tämä ”kelpasi loistavasti” myös NL:lle, vaikka mm. Ivan Pavlov, hänen assistenttinsa Anatoli Ivanov-Smolenski, Lokakuun vallankumouksen aloittaneeseen Pietarin neuvostoonkin kuulunut Leningradin sähköi- sen aivotutkimuksen instituutin johtaja Aleksei Uhtomski tai Fieldsin mekanismin ensimmäinen julkinen esittäjä Ivane Beritashvili (Beritov 1932) ja Kansainliiton pakolaiskomissaari Fridtjof Nansen vain muuta- man mainitakseni tiesivät erinomaisesti, että kollega etsii ”nerouden ai- volähteitään” (joka ei toki ollut hänen ainoa tutkimuskohteensa) täysin väärien ilmiöiden ja rakenteiden piiristä.
Hänet kutsuttiin Moskovaan konsultiksi perustamaan uutta Aivoinsti- tuuttia,vaikka maailman parhaat aivoinstituutit olivat jo valmiiksi NL:s- sa: Leningradissa ja Tbilisissä (eikä todellista tarkoitusta panna niistä paremmaksi, ainakaan Vogtin konstein, ollut…). Eli NL, USA ja jopa itse Kansainliitto syöttivät ”yhteistyön” varjolla Saksalle paskaa ja vakoili- vat sitä, ihan oikein sille… paitsi että samalla ne vahvistivat Bergeriä…).
Natsijohtoakaan sen nimenomaisen instituutin asiat eivät suuresti häirin- neet tai ilahduttaneetkaan: natsitieteen ”valo” ei kumottanut sieltä, vaan Jenan persereiästä!
Tämä oli vielä Weimarin Saksan aikaa. Vogt keräsi instituuttiin tutkijoi- ta eri puolilta maailmaa, myös Neuvostoliitosta. Vuonna 1936 hänet ero- tettiin, kun hän poltti päreensä siihen, että 1935 valtaan nousseet natsit vainosivat hänen ulkomaisia työntekijöitään ja heidän perheitään. Mutta hän vain siirtyi täysin Kruppin leipiin. Osa vainotuistakin, myös neuvostoliittolaisista, jäi. Myös USAlainen Ford Foundation rahoitti miljoonalla dollarilla hänen uutta tutkimuslaitostaan natsi-Saksassa.
Sodan jälkeen pari jatkoi uraansa keskittyen keskiaivojen sairauksiin. DDR kunnioitti Vogtia ulkomaisen kunnia-akateemikon tittelillä. Vogtin pariskunnan kaksi tytärtä olivat Englannissa ansioituneita lääketieteili- jöitä, Marguerite Vogt (1913-2007) polioviruksen veljelymenetelmän kehittäjä.
… ”
Monimutkainen juttu lääketieteellisesti, mutta mikä selittää sen, että viina ei ole tuhonnut monenkaan aivoja niin kuin väitetään. Presidentti Jeltsin oli juoppo ja tutkitusti huippuälykäs kaikkine sooloiluineen jne., vai sen vuoksi ? Sen tiesivät ja kokivat myös länsimaiset kumppanit ja neuvottelijat.
Kyllä se viina tyhmistää, jos sitä niin paljon käyttää kuin Jeltsin.
Tamperelaiset tutkijat mm. monin tavoin maailamlla ja täällä kuuluisa entinen kauonginvatuutettu, tohtori Antti ”Ihmisroska” Hervonen huomasivat, että viinanjuonti ja alkoholismi erityisesti lisää aivojen mikrogliasolujen määrää, jotka vastaavat siellä valkoisia verisoluja, ja saattavat myös muodostaa yhteyksiä. Mikrogliasolut siis torjuvat vahinkoja.