Modeille: mää lisään tähän materiaalin, mun en ehdi lisätä sitä nyt…
Tämä ei näy enää Kokoomuksen Verkkouutisissa.
Hollywoodin historian tuntematon Suomi-syöjä – hän väitti Helsingin kaduilla olevan Hitler-julisteita
USA:n takavuosikymmenten kommunistijahdeissa vainotuiksi väitetyt tukivat Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa.
Kommunismin ja kylmän sodan historiasta puhuttaessa on harvemmin huomattu Suomen yhteyttä USA:n kuuluisiin kommunistijahteihin 1950-luvulla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kertoneet uhasta ja muun muassa kommunistien soluttautumisesta maan ulkoministeriöön.
Allan H. Ryskindin uutuuskirja Hollywood Traitors kertoo näyttelijä- ja kirjoittajamaailman kommunisteista. Esiin nousee myös Lillian Hellmanin (1909-1984) kitkerä Suomi-suhde. ”
T.: ” Kirja on aivan täyttä potaskaa väittäen mm. kommunistien olleet ”rikollisia”, koska muka olisivat olleet ”Hitlerin liittolaisia”. Eli mitään tolkkua eikä protia.
” Lillian Hellman oli tunnettu vasemmistolainen vaikuttaja, joka käsikir- joitti Broadway-hittinäytelmiä ja hittielokuvia kuten The Children’s Hour (Tuhottu elämä), Pienet ketut ja Vartio Reinillä sekä muun muassa kolme muistelmakirjaa.
Vuonna 1977 ensi-iltaan tullut Muistojeni Julia -elokuva perustuu Hell- manin kirjaan ja Jane Fonda esittää siinä pääosassa Hellmania. Taistelusta natseja vastaan kertova filmi sai 11 Oscar-ehdokkuutta. Hellman väitti tarinan olleen totta, mutta se oli keksittyä. Oscar-yleisö osoitti 1978 ikonilleen seisaaltaan suosiota.
Lillian Hellman valehteli koko elämänsä ajan kertoessaan, ettei hän ollut ollut kommunisti. Asiakirjat kertovat hänen olleen USA:n kommunistien puolueen jäsen noin 1938-1950, Hollywoodin kommunistien perustaja ja myöhemmin puolueen erityisjäsen. Jopa Nikita Hrustshevin valtaantulon jälkeen stalinisti Hellman ennusti, että Josif Stalin rehabilitoidaan.
Hellmanin puoluehistorialla on meille merkitystä, koska Suomi liittyy siihen. ”
T: Lillian Hellman ei ole koskaan myöntänyt kuuluneensa USA:n kommu-nistiseen puolueseen, joka lisäksi oli laillinen ja ennen II maailmansotaa jäsenmäärältään melko suurikin puolue.
Todennäköisempää, kuin että hän olisi ollut kommunisti (ja leninisti) on, että hän oli neuvostoystävällinen sionisti. Kyseessä ei edes ollut pelkkä ”taktinen” polittinen ja sotilaallinen yhteistyö…:
” Elon Musk: Ihmisaivot tarvitsevat digitaalisen kerroksen – muuten tekoäly voittaa
Yrittäjä ja innovaattori, SpaceX-yrityksen perustaja ja sähköautoyhtiö Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk on hiljattain puhunut useam- massakin yhteydessä ihmisaivoihin lisättävästä ”hermopunok- sesta” (neural lace). Muskin mukaan se yhdistäisi ihmisaivot tekoälyyn ja mahdollistaisi ihmiskunnan pärjäämisen tekoälyä vastaan. ”Neural lace” on tieteiskirjailija Iain M. Banksin lanseeraama termi.
Musk uskoo,että ihmisistä tulee jonain päivänä parhaassakin tapauksessa pelkkiä robottien lemmikkejä,pahimmassa tapauksessa ihminen joutuu tuhotuksi. Sen vuoksi hän pitää tätä hermopunosta, aivojen ”digitaalista kerrosta” tai tekoälykerrosta elintärkeänä ihmiskunnalle.
Sen myötä ihmiskunta voi Muskin mielestä pärjätä tekoälyä vastaan.
Musk myös visioi sitä, miten tämä tekoälykerros sitten aivoihin lisättäisiin. Muskin visiossa hermoverkko syötettäisiin ihmisen verenkiertoon kaulavaltimosta ja sitä kautta se kulkeutuisi aivoihin.
Muskin ajatuksia pidetään hyvinkin futuristisina, mutta useat lehdet kertovat, että tätä teknologiaa jo tutkitaan ja rahoi-tetaan. Nature-lehdessä on esimerkiksi julkaistu tutkimus, joka käsitteli aivoimplantin asentamista hiirille ruiskun avulla. ”
Veri ei mene sellaisenaan aivoihin ollenkaan, vaan on aivoverieste, josta glia-solut välittävät ravinteet neuroneille, jossa taas ainakin suurin osa signaaleista kulkee…
PS: Aivoveriesteen löytäjä ja toimintaperiaatteen selvittäjä oli latvian-juutalainen Lina Shtern (1878-1968),joka oli Geneven yliopiston ensim- mäinen naisprofessori ja Neuvostoliiton Tiedeakateminan ensimmäinen naisakateemikko, Akatemian Fysiologian laitoksen johtaja 1929 – 1948. Hän siirtyi kertomansa mukaan aatteellista syistä Neuvosto- liittoon v. 1935, mutta tiukan leninismin sijasta oli fanaattinen neuvotostuen ja -yhteistyön nimeen vannova sionisti. Hän johti tärkeää NL:n Juutalais- ten Taistelukomiteaa teatterinjohtaja Meyerholdin ja joidenkin muiden kanssa, joka koordinoi ja tuli kommunististen ja sionististen organisaa- tioiden taisteluyhteistoimintaa maailmalla II maailmansodan aikana. Sittemmin hän komiteoineen sai ankaran raivarin NL:n tuesta Palestii- nan arabivaltion perustamiselle. Sionisteille oli ilmeisesti ”luvattu” koko Palestiina (muusta väestöstä puhdistettuna?) ”palkinnoksi” menestyk- sellisestä taistelutoiminnasta – tai ainakin nämä olivat käsittäneet niin.
” Esti Suomen auttamisen
Neuvostoliiton hyökättyä talvisodan alkaessa Suomeen marraskuussa 1939 Hollywoodissa ja Broadwaylla syntyi suuri halu auttaa Suomea. Lillian Hellmanin näytelmän Pienet ketut esittäjät ilmoittivat pitävänsä Suomen hyväksi hyväntekeväisyysnäytöksen. Hollywoodissa kirkkaimmat tähdet ilmoittautuivat mukaan.
Lillian Hellman ja ohjaaja Herman Shumlin ilmoittivat kuitenkin, ettei hy-väntekeväisyysnäytöstä tule. Näyttelijöiden suututtua Hellman joutui perustelemaan kantaansa New Yorker -lehdessä. Hän perusteli, että näyt- telijät olivat aiemmin kieltäytyneet hyväntekeväisyydestä Espanjan sisällissodan tasavaltalaisten hyväksi.
– En usko siihen hienoon, rakastettavaan pikku tasavaltaan josta kaikki niin kovasti nyyhkyttävät. Olen ollut siellä ja minusta se on pieni natsimyönteinen tasavalta, Lillian Hellman totesi Suomesta. ”
T.: USA:ssa ei ollut laitonta pitää Suomea ”pienenä natsimyönteiseä tasavaltana”, sillä USA:N HALLITUKSESSA TIEDETTIIN PILKULEEN, ETTÄ JUURI SELLAINEN SUOMI OLI!
Enemmäkin: USA:n hallituksessa tiedettiin oikein hyvin, että SAKSAN JA SUOMEN ITSENSÄKIN ODOTUKSET TALVISODAN SUHTEEN OLIVAT SOTILAALISEN KRISIN LUOMINEN TOISAALTA NL:N JA TOISALTA ENGLANNIN/KANADAN JA USA:N VÄLILLE!!!
Noidenmaiden hallitusten ongelma tässä yhteydessä oli pidellä ylistä mielipidettä olemasta liian ”Suomen-mielinen/NL:n-vastainen!
” Lillian Hellman sanoi olleensa 1937 kaksi viikkoa Helsingissä. Hellmanin mukaan ”katujen varsien seinille oli laitettu jättimäisiä Hitlerin julisteita”. ”
T.: Tällainen on tietysti kirjaimellisesti valetta, mutta faktuaalisesti tilanne oli Suomessa PAHEMPI länsiliittoutuneiden kannalta kuin tuollainen tilanne olisi ollut…
” Hollywood Traitors kertoo Hellmanin perustelleen myös, että tuki Suomelle olisi saanut Amerikan vaarallisesti lähemmäs maailmansotaa. ”
T.: Tämä on tyhmä lause, joka tarkoittaa, että Hellman olisi odottanut USA:n liittyväm maailmansotaan SAKSAN PUOLELLA – jos on liittyäkseen!
En käsitä, missä tarkoituksessa yhtään sen enempää USA:n kuin NL:nkaan hallitus olisi mahdollisen oman ”totuudentorvensa” suuhun tuollaisia hölmöyksiä ja vaarallisia ideoita asettaneet!
” Todellisuudessa Hellman ei ilmeisesti koskaan käynyt Suomessa. Hänen salattu motiivinsa oli tietysti Molotov-Ribbentrop -sopimus ja Neuvostoliiton puolesta toimiminen. ”
T.: NO NYT VERKKARI ITSE PÄÄSTELEE TOTAALISIA JÄRJETTÖ-MYYKSIÄ JUUTALAISESTA TOIMIJASTA, JA PITÄÄ LUKIJOITAAN TÄYSINÄ PÖLLKYPÄINÄ!!!
” Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Lillian Hellman järjesti tukea Moskovalle. Sieltä kehuttiin hänen sota-aikaista elokuvaansa The North Star.
Hellman kutsuttiin 1944 Moskovaan kolmeksi kuukaudeksi ylelliselle ”kulttuurivierailulle”. Hän palasi sieltä ylistäen maata, eikä koskaan myöhemminkään arvostellut Neuvostoliittoa.
”Hitlerin ystävä Mannerheim”
Lukuisat Hollywoodissa ”mustalle listalle” laitetut, joiden syyttömyy- destä ja kärsimyksistä elää myyttejä, puolustivat julkisesti Neuvostolii- ton hyökkäystä Suomeen talvisodassa. Tunnetuimpia oli käsikirjoittaja Lester Cole. Oscar-palkitun käsikirjoittaja Donald Ogden Stewartin mielestä Neuvostoliiton Suomeen hyökkäyksen arvostelijat lietsoivat sotaliekkejä. ”
T.: ”SYYTTÖMYYDESTÄ MYYTTEJÄ”???!!!
” Stalinistisessa amerikkalaisessa In Fact -lehdessä arvosteltiin sodan ai- kana lujasti kaikkia Suomen ja Puolan puolustajia. Suositun kommen- taattori Lowell Thomasin esimerkiksi todettiin lehdessä maaliskuussa 1944 olevan ”taantumuksellinen radiotoimittaja joka on aina tukenut Suomea ja häpäissyt Venäjää”.
Hollywood Traitors kertoo myös USA:n filmiteollisuuden unohdetusta ”helmestä”, vuoden 1943 Mission to Moscow -elokuvasta. Se oli niin yletön propagandaelokuva Neuvostoliiton ihanuudesta, että jopa eräät venäläiset sanoivat sitä paikoin naurettavaksi. ”
T.: Tämähän on sitten muistaakseni ”tehty uusiksi” Poliisiopisto-filminä ”Mission to (Yeltsin) Moscow”!
Police Academy: Mission to Moscow |
|
---|---|
” Hollywood-elokuvassa kerrottiin demokratioiden pakottaneen Josif Stalinin Molotov-Ribbentrop -sopimukseen. Alla oleva ylempi Youtube-video on Mission To Moscowin traileri.
Alempana olevan Mission to Moscow -videokatkelman kohdassa 3:15 entistä Moskovan suurlähettilästä Joseph Daviesia esittävä puhuja perustelee amerikkalaisille yleisötilaisuudessa, miksi Neuvostoliiton piti sotia Suomea vastaan.
Davies julistaa yleisölle, että Venäjä tiesi Adolf Hitlerin hyökkäävän, joten neuvostojohtajat pyysivät Suomen lupaa ”miehittää strategisia asemia puolustaakseen itseään Saksan aggressiota vastaan”.
– Suomelle tarjottiin kaksinkertainen määrä alueita vaihdossa, mutta Hitlerin ystävä Mannerheim kieltäytyi, jolloin puna-armeija tuli mukaan. Siksi, ystäväni, suurlähettiläs selvittää elokuvassa.
– Minkähän vuoksi näitä asioita ei ole kerrottu meille?, yleisön joukosta todetaan. ”
T: No siinä tuli vale: ehdottomat kieltäytyjät olivat Eljas Erkko, Rudolf Walden ja Väinö Tanner.
Mannerheim suositteli diilin hyväksymistä.
Sota on aina isojen sotapeliä vaikka sitä käydään toisten alueilla.
Onhan noita suomisyöjiä ollut lännessä. Esimerkiksi kuuluisa brittiläinen näytelmäkirjailija Bernhar Shaw tuki talvisodan aikana avoimesti Terijoen hallitusta ja Stalinin suunnitelmaa vallata Suomi.
Amerikkalaisen toimittajan Condor. F. Sandersin kirja Suomen talvisodasta ”Taistelu Suomesta”, on minusta erittäin monipuolinen ja tasapuolinen, ja kirjasta selviää sekin, että osa Amerikan kommunisteista vastusti sitä, että Amerikka olisi auttanut Suomea. No, eipä tuo minun mielestäni kovin paljon auttanutkaan, tarkoitan virallista Amerikkaa.
Tuo Lillian Hellman on minulle oudompi tapaus, mutta jospa yrittäisi hieman perehtyä.
”Suomelle tarjottiin kaksikertainen määrä alueita vaihdossa, mutta Hitlerin ystävä Mannerheim kieltäytyi, jolloin puna-armeija tuli mukaan. Siksi ystäväni, suurlähettiläs selvittää elokuvassa.”
Tuolle repliikille naurettiin varmasti makeasti Neuvostoliitossakin. Ja Mannerheimin ”ystävyys” Hitlerin kanssa oli jäätävää laatua.
Mannerheinm olisi vaihtanut, Walden, Erkko ja Tanner eivät.