HY:n hallintoneuvoiston puheenjohtaja ja tekoälyapulaisprofessori…
HETKINEN (SANO PUTKINEN): MISTÄ NYT ON SE KAUHEA PULA – JA KENELLÄ?!
Minä kyllä luulen tajuavani, kun on pula vaikka rahasta, työstä, tiedosta, asunnoista, viinasta, naisista,miehistä tai vaikka huvittelumahdollisuuk- sista, mutta TÄSSÄ PULASSA on jotakin mikä ei istu tavallisiin kuvioihin …
Mitä sanovat (MARKKINA)TALOUSTIETIETEILIJÄT?
Minun tyhmästä päästäni ajatellen, kun ei ole kysyntää eikä tarjontaa, EI OLE ITSE MARKKINOITAKAAN!
” Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista ”
https://yle.fi/uutiset/3-10551255
Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – ”meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta”
Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.
14.12.2018 klo 06:23
Tästä on kyse
Tällä hetkellä Suomessa ei pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena. Yliopistot tarjoavat kuitenkin kymmeniä tekoälykursseja.
Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittaa Suomen ensimmäisen insinööritutkintoon johtavan tekoälykoulutuksen.
Asiantuntija uskoo, että tekoälyn ammattilaiset työllistyvät hyvin tulevaisuudessa.
Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.
Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaispro- fessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (HS), johon rekisteröityi noin 100000 suomalaista.
Roosin mielestä tekoälykoulutusta ei pitäisi mainostaa vain insinööreil- le ja muille ”tietokonenörteille”. Tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.
– Näkisin, että meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoäly- ja teknologiakoulutuksesta ja siihen pitäisi tarttua. On tärkeää, että meillä olisi mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä miettimässä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä, Roos sanoo.
Myös pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että yli miljoona suo-malaista on koulutettava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.
Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista
Tällä hetkellä missään Suomessa ei kuitenkaan pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena.
Muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tarjoavat kymmeniä kursseja tekoälystä, joita voi opiskella esimerkiksi tietotekniikan tutkinnon ohella.
Opiskelijoiden, jotka eivät opiskele teknologiaa on tällä hetkellä vaikea opiskella tekoälyä, koska kursseille osallistuminen vaatii, että tekoälyn ja koodauksen perusteet ovat hallussa.
Asiantuntijan mukaan tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.
… JA SENKÖ TÄYTISEN TAKIA ”KAIKKEA PITÄSI NIMITTÄÄ TEKOÄLYKSI”, MIKÄ EI KUMMINKAAN OLE SITÄ!!!??
” Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan.
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan alalla on pulaa juuri muista kuin teknologisten alojen opiskelijoista, jotka pystyisivät omaksumaan tekoälyn periaatteet ja sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia.
– Onhan selvää, että koodari, joka ei tunne varhaiskasvatusalaa, ja jolla ei ole omia taaperoita, ei tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa päiväkotien arkea, Roos sanoo.
Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava koulutus alkaa
Tähän voi olla tulossa muutos.
Nimittäin Kajaanin ammattikorkeakoulu kertoo tarjoavansa ensi vuo- den syyskuusta alkaen insinööritutkintoon johtavaa koulusta, jossa voi erikoistua tekoälyn kehittämiseen. Tämä olisi tiettävästi ensimmäinen koulutus Suomessa, jossa opiskelija voi keskittyä pelkästään tekoälyn opiskeluun.
– Koulutuksessa lähdetään siitä, kuinka teknologiaa ymmärretään ja kuinka sen päälle oikeasti tehdään lisäarvoa tuottavia palveluita, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.
Muissakin Suomen korkeakouluissa on tekoälyn ammattilaisuuteen joh- tavia koulutuksia, mutta ei samaa mallia kuin Kajaanin ammattikorkea- koulussa. Osittain on myös kyse siitä, miten tekoäly missäkin määritellään.
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan teko- älystä puhuttaessa törmää usein siihen, ettei tiedetä, mikä on tekoälyä.
– Onko esimerkiksi tilastotiede tekoälyä? Mielestäni se on ainakin hyvin lähellä sitä. On väärä kysymys, kuinka paljon koulutuksia on tekoälyotsikon alla, koska se miten koulutus nimetään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä kyvykkyyksiä opiskelijoilla on.
Roos kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa olemassa olevia koulutuk- sia markkinoidaan tekoälykoulutuksina, vaikka koulutus ei tarjoaisi uutta oppia.
– Koska tekoäly on niin pinnalla, trendinä on ollut, että olemassa olevaa koulutusta brändätään tekoälynä, vaikka vain jatketaan sitä, mitä ollaan aiemmin jo tehty. Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan, Roos sanoo.
Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén uskoo, että eri alojen tuottaman datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tulevaisuudessa iso bisnes. Mimmi Nietula/Yle
T.: TUOKIN LATTEUS ON KUULTU NOIN MILJARDI KERTAA…
Yleensä jonkin kansainvälinen tiedehanke , ensi lupaavasti edettyään, KATKEAA siihen, kun joku kaupallistaa oman osuutensa… Sellaista projekteista on mullakin kokemuksia.
” Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet sitä kaupallistaa.
Matti Sarén
Supertietokone mukana koulun penkillä
Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan heidän koulutukses- saan uutta on muun muassa opiskelijoiden käyttöön valjastettu super- tietokone, jota hyödynnetään opintojen aikana. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen opiskelijoiden käytössä oleva supertietokone, joka vastaa teholtaan satoja kotitietokoneita.
– Tuomme supertietokoneen kapasiteettia uusien käyttäjien saataville. Uusilla käyttäjillä tarkoitan opiskelijoiden lisäksi yrityksiä, joilla tähän saakka on ollut haastavaa päästä supertietokoneitten käyttäjiksi.
Supertietokone hankittiin opiskelijoiden käyttöön yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Supertietokone ehti olla tutkimuskäytössä viisi vuotta.
– Sillä pystytään ajamaan edelleen aika tehokkaita koodeja, vaikka se ei meidän tutkimuskäytössä ole enää sitä ajankohtaisinta ja uusinta teknologiaa. Tämä on opiskelijakäytössä erinomaisen hyvä alusta harjoittelulle ja opiskelulle, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.
Uudessa tutkinnossa opetellaan muun muassa rakentamaan ja suunnit-telemaan tekoälyyn perustuvia palveluita. Insinööriopiskelijat voivat esimerkiksi poimia dataa teollisesta prosessista, peleistä tai liikuntasuorituksista ja miettiä kuinka datalla tehdään uusia palveluita.
– Kotihoidossa olevan potilaan sänkyyn voidaan asentaa liikesensori, joka kertoo onko potilas käynyt yöllä vessassa.
Insinööriopiskelijoiden tehtävänä on miettiä, kuinka liikesensorista saatu data kaupallistetaan. Data pitäisi esimerkiksi järjestellä niin, että kone oppii tietyn potilaan kohdalla vessassa ramppaamisen olevan riski diabetesta.
Tutkinnon tavoitteena onkin tuoda uudenlaista tekoälyosaamista Suomeen, ja sitä kautta saada kotimaisia palveluita markkinoille.
– Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet kaupallistaa sitä. Pyrimme antamaan eväät, jotta Suo- meenkin saataisiin lisäarvoa näistä datapohjaisista palveluista, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.
Seksikkään tittelin omaaville ammattilaisille riittää kysyntää
Datatieteilijä on seksikäs ammatti. Titteli on keikkunut kysyttyjen am-mattilaisten listoilla jo pitkään ja alan ammattilaiset ovat monessa yrityksessä kovaa valuuttaa.
– Jos jokin oppilaitos profiloituu tälle alalle, ja koulutus on laadukasta, uskon opiskelijoiden työllistyvän tulevaisuudessa erinomaisesti, Yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos sanoo. ”
T.: Yhä jää hämäräksi, KENELLÄ TÄSSÄ SE KAUHEA PULA ON ja MISTÄ???
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön supertietokone, jota uuden tekoälykoulutuksen insinöörit hyödyntävät koulutuksessaan. Mimmi Nietula/Yle
” Jos Kajaanin ammattikorkeakoulun tekoälyn insinööritutkinto on en- simmäinen laatuaan, kuinka voidaan varmistaa, että koulutus on laadukasta ja opiskelijoista tulee oikeasti tekoälyn ammattilaisia?
Koulun rehtori Matti Sarén uskoo laadukkuuden perustuvan yhteistyö- hön. Kaikkia sisältöjä ei tehdä Kajaanissa vaan koulu nojaa siihen, että maailmalta löytyy kumppaneita ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijoista voidaan leipoa rautaisia ammattilaisia.
– Koulutusten sisältöjen tekemiseen käytetään Suomen kovimpia kave- reita, jotka tekevät alan liiketoimintaa suomalaisissa yhtiöissä. Haemme toimintamallia, jossa tämän nopeasti kehittyvän alan uusin osaaminen olisi tarjolla myös opiskelijoille, Sarén sanoo.
Sarén vilauttelee isoja kansainvälisiä tekijöitä, kuten teknologiayritys IBM, Microsoft ja virtualisointiin erikoistunut yritys VMware.
Yritysten kanssa aiotaan tehdä paljon yhteistyötä, ja tarkoituksena on, että opiskelijoiden projektit keskittyvät oikeisiin palveluihin ja oikeiden ongelmien ratkaisuun.
Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on.
Teemu Roos
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoäly sopii mihin tahansa alaan ja juuri siksi kaikkien pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet.
Miten bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri tai lakimies sitten voi tekoälyä hyödyntää?
Tekoäly voi tehdä diagnooseja sairauksista tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.
– Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on. Se ei tarkoita, että se olisi mitään mystistä mustaa magiaa vaan se on systemaattista datan hyödyntämistä ja asioiden automatisointia, Roos sanoo. ”
T.: Sellainen ei ole ”tekoälyä” vaan tavallista ATK_teknologiaa.
Kannattaa muistaa:
https://hameemmias.vuodatus.net/search/query/?query=europuoskaritiedett%C3%A4
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/tahto-vaan-vai-absoluuttisen-vapaa-tahto-1
Hakuilmoitus oli tämän näköinen: (Poistunut julkaisusta)
***
Ansioitunut ja osaava HUUHAAn metsästäjä Lauri Gröhn:
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/266611-turun-sanomat-hopsii-ohjelmoijapulasta
Turun sanomat höpsii ohjelmoijapulasta
29.12.2018 17:05 Lauri Gröhn
TS 29.12.2018
Ai että IT on ”tulevaisuuden ala”, kuva. Digimurros oli 35 vuotta sitten.
Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä
21.12.2017 Lauri Gröhn
Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.
Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte!
Lisäys 7.2.
Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymys- osiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.
Roihan kalvoissa kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Super- cell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.
Lisäys 11.9.2018:
”Olemme sekoittaneet useita ohjelmistoihin liittyviä käsitteitä infor-maatiotalouden, tekoälytalouden ja digitaalisen ohjelmistointensiivi- sen liiketoiminnan rakentumisen keskustelussa. Käsitteiden sekoittu- minen on vaarallista: sen tuloksena potilaan sairaudesta tehdään väärä diagnoosi, suoritetaan virheelliset hoitotoimenpiteet tai jopa iso täysin turha operaatio ja päälle määrätään kallista väärää lääkettä.” Mika Helenius:
Supercell ei ole ohjelmistoyritys:
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/265254-supercell-ei-ole-ohjelmistoyritys
***
Mååses! Nysse tulee!
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/euroopan-nopein-supertietokone-tulee-kajaaniin
Renforsin paperitehtaan tiloissa raksuttaa ensi vuoden jouluna yksi maailman nopeimmista ja ekotehokkaimmista tietokoneista.
Kajaanin kohoaa jouluun 2020 mennessä huippunopea supertietokone. Sen nimeksi tulee ehkä Lumi. Se on Euroopan ja koko maailman tehokkaimpia.
Supertietokone rakennetaan UPM:n hylätyn paperitehtaan ja nykyisen datakeskuksen tiloihin. Nykyään tiloissa laskevat Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n supertietokoneet Sisu ja Taito. Datakeskus sijaitsee Renforsin tehdasalueen ja yrityspuiston rannassa.
Uusi supertietokone on noin kymmenen kertaa tehokkaampi kuin Euroopan tehokkain supertietokone nyt.
Lumi palvelee Kajaanista yleiseurooppalaista tietokonelaskentaa. Suomalainen tutkimus saa kuitenkin laskenta-ajasta 24 prosenttia.
Kajaanin supertietokone nostaakin kansallisen datanhallinnan ja laskennan osaamisen Suomessa aivan uudelle tasolle. Suomeen syntyy yksi maailman johtavia datanhallinnan ja laskennan ekosysteemejä.
Kajaanin etuja sijoituspaikkana olivat esimerkiksi turvallisuus, halpa vesivoimasta saatava sähkö, viileä ilmasto ja sen myötä loistava ekotehokkuus. Alueella on tuskin lainkaan sähkökatkoja. Yksi ainoa lyhyt kahden minuutin sähkökatko on alueella koettu 36 viime vuoden aikana.
Supertietokone on Kajaanissa lisäksi hiilinielu, joka tuottaa negatiiviset päästöt. Supertietokone lämpiää laskiessaan, ja sen hukkalämmöllä voi lämmittää kajaanilaisia asuntoja. Alueella ei myöskään ole luonnonkatastrofeja.
Kajaanin supertietokoneella pääsee lisäksi luotettaviin dataverkkoihin. Tiedonsiirron nopeus niissä on sadan gigatavun luokkaa.
Niinpä Kajaanin hieman syrjäinen sijainti Euroopan kartalla ei haittaa. Data kun liikkuu verkoissa valon nopeudella eli noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Tutkijat pääsevät Suomessa sellaisiin nopeisiin ja luotettaviin verkkoihin kuin Funet, Nordunet ja Geant.
Supertietokoneita puuhaa Eurooppaan EU:n jäsenmaiden yhteisyritys EuroHPC. Suomen valtio on siinä jäsenenä.
Tavoite on, että supertietokoneet kohentavat Euroopan tutkimusta, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Maailma siirtyy 2020-luvulla datavetoiseen talouteen, jossa myös superlaskennalla on roolinsa.
Supertietokoneiden avulla voi ennustaa paremmin säätä ja laatia ilmastomalleja. Sen avulla voi kehittää lääkkeitä, tutkia perimää, suunnitella itseohjautuvia autoja ja älykästä liikennettä. Niiden avulla voi tutkia uusia materiaaleja ja avaruussäätä. Uusi sovelluksia tulee koko ajan, erityisesti tekoälyssä.
”Laskennan teho on yksi pullonkaula tekoälyn sovelluksissa”, sanoo akatemiaprofessori Samuel Kaski. Hän johtaa Suomessa Tekoälyn tutkimuskeskusta. Laskuvoiman avulla voidaan kohentaa koneen ja ihmisen välistä ymmärrystä.
Valtion ja korkeakoulujen omistaman CSC-yhtiön eli Tieteen tietotekniikan keskuksen toimitusjohtaja Kimmo Koski kutsuu uutta supertietokonetta ”pohjoisen kuningastietokoneeksi”. Samanlaiset supertietokoneet rakennetaan myös Espanjan Barcelonaan ja Italian Bolognaan.
Suomen supertietokoneen teho vastaa arkisiksi numeroiksi muutettuna sitä, että 600 000 Applen MacBook Prota laskisi yhtä aikaa. Sen muistitila vastaa vastaa 18 500 Blu-ray cd-levyn muistia. Supertietokoneen odotetaan toimivan vuoden 2026 loppuun.
Eurooppa on jäänyt supertietokoneissa Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Nyt valmistuva Lumi sijoittuu koko maailmassa teholtaan ”ainakin viiden joukkoon, ehkä kolmanneksi”, sanoo Koski.
EU sijoittaa lähiaikoina uusiin supertietokoneisiin 1,4 miljardia euroa. Kajaani saa potista nyt noin 207 miljoonaa euroa. Puolet rahasta tulee Suomen johtamasta yhteenliittymästä. Suomen osuus on 50 miljoona euroa.
Supertietokone voi tuoda Kajaanin alueelle uusia kasvuyrityksiä. Uusi superlaskin voisi myös tuoda huippuosaajia Suomeen.
Suomesta voi Kajaanin myötä lisäksi tulla yhä suositumpi datakeskusten sijaintipaikka. Ruotsi ja Norja ovat vieneet datakeskuksia maaperälleen Suomen nenän edestä. Tosin äskettäin Google päätti laajentaa Haminan datakeskuksen yksikköään. ”
Koulutus on säästöliekillä hallituksemme toimesta, kun pääomia sijoitetaan veroja pakoon .
Ei tämä Siikala ole pahastikaan pielessä.
http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265823-taman-tiedamme-nyt-tekoalysta-mutta-tiesitko-sina
Suomi kouluttaa nykyään lähinnä eri alojen hölynpölytoimittajia, ”infosotilaita”.
Se on ihan jees, että ammattikorkeakoulu saa supertietokoneen ja sillä voi sitten päästä joku ”muukin”, joka sellaista välttämättä tarvii, tekemään hommia vaikka opiskelijaksi kirjautumalla. Ja saa vielä tutkinnonkin.
Mutta ei näillä supertitokoneillaan mitään todellista tekoälyä tehdä. On pelkkää paskanajauhamista jauhaa sellaista.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/04/myytti-konesuperalysta-poksahtaa
Sitä paitsi Obinan ”keinoälyt” eivät ole ollenkaan tätä, vaan tarkoittaa muita , ”täysin uudenlaisia” tietoneitkakin, joita olisi tarkoitus vasta tehdä… esimeriksi ”aivojen mallintamisen” pohjalta…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/nobelisti-obama-levittaa-vaarallista-uususkontoa-ajattelevista-koneista
EU lykäsi kerrankin 2.8 miljardia (meidän jäsenmaksurahoja) TÄYSIN JÄRJETTÖMÄÄN ”aivojenmallinnusprojektiin” (Elon Muskin maanhiehelle, Etelä-Afrikka, ja kaverille Markramille), josta ”pienemmät” haistapaskantieteilijätkin hyppäsivät takajaloilleen…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/07/europuoskaritieteen-kupla-poksahtaa
Halonperkele on uskonkiihkossaan pannut koko Suomen tieteen päreiksi.
Ensin on raivattava oikea tiede alta ja sitten mikä tahansa paskanjauhuu rupee kelpaamaan…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/tasavallan-presidentille-16-11-2003-hallituksen-esityksen-vuoksi-akatemian-puheenjohtajaksi
Roistot ovat koko ajan ratsastaneet Halonperkeleellä.