HESARI VALEHTELEE YLEISMAAILMAAILMALLISESTA IHMISOIKEUKIEN JULISTUKSESTA MM.
– että Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus ei olisi ylipäätään sitova kenellekään
– että Euroopan Ihmisoikeusopimus ja Euroopan Norsunraatoneu- voston (mm. ”94 miljoonaa tappamalla tapetttua kommnunismin uhria”…) asettama ”Euroopan Ihmioikeustuomioistuin EIT” olisivat ”se soveltamista”, vaiika ne ovat sen ”KILPAILIJOITA”…
– Hesari hautaa periaaatteellisen puolen tilpöhööritarkastelujen alle mm. Suomen paljuselleistä ja oikeudenkäyntiajoista. Niitä ei YK tarkastele, mutta niitä on tarkastellut EIT (viime kädessä progandamielessä), ja Hesari esittelee kuin muka ”YK:n orgaanina”…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus
70 vuotta sitten Pariisissa kirjoitettiin ihmisoikeuksien aakkoset, joita ilman maailma näyttäisi toisenlaiselta
YK:n ihmisoikeusjulistus, kaikkien ihmisoikeus- sopimusten kivijalka, hyväksyttiin 70 vuotta sitten. Nyt ihmisoikeuksia jälleen kyseenalaistetaan.
Ihmisoikeusaktivisti Eleanor Roosevelt esitteli vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuskomission luonnostelemaa ihmisoikeuksien julistusta. (KUVA: YK)
Päivälleen 70 vuotta sitten, joulukuun 10. päivä 1948, Pariisissa allekir- joitettiin asiakirja, jolla on ollut iso vaikutus siihen, miten Suomessakin kohdellaan lapsia, vammaisia, vankeja,sukupuolivähemmistöjä, paperittomia – oikeastaan kaikkia. Tuolloin YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka päälle on sittemmin rakentunut koko ihmisoikeussopimusten kehikko.
Kun valtioiden johtajat kokoontuivat YK:n yleiskokoukseen Pariisiin, toi- sen maailmansodan päättymisestä oli vain muutama vuosi. Se kuuluu julistuksen johdannossa:
”Kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa.”
Julistuksessa ihmisoikeuksien perusperiaatteet tiivistetään 30 selväsa-naiseen teesiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kuvaa vuoden 1948 julistusta ihmisoikeuksien aakkosiksi.
Julistuksen ensimmäisessä artiklassa määritellään ihmiskäsitys, jolle koko ihmisoikeusajattelu pohjautuu:
”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”
Heti perään täsmennetään, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia, eivätkä ne ole riippuvaisia sen paremmin kansallisuudesta, rodusta kuin uskonnostakaan.
Seuraavissa artikloissa oikeudet määritellään: Kaikilla ihmisillä pitää olla sanan, liikkumisen, uskonnon ja kokoontumisen vapaus, samoin kuin oikeus yksityisyyteen, reiluun oikeudenkäyntiin, opetukseen ja riittävään toimeentuloon. Kaikilla on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen vapaiden vaalien kautta. Orjuus, epäinhimillinen kohtelu ja syrjintä kielletään.
Perusasioita, mutta edelleen arkea vain rajatulle joukolle maailman ihmisiä. Samoin historiallisesti oli poikkeuksellista, että miehet ja naiset asetettiin tasavertaiseen asemaan. Yleiskokouksen isäntämaa Ranska oli antanut naisille äänioikeuden vain neljä vuotta aiemmin.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila pitää merkille pantavana sitä, kuinka vahvaksi vuoden 1948 julistus onnistuttiin muotoilemaan.
”Se on hyvin radikaali paperi edelleen.”
Julistus ei itsessään ole sitova, ja sen sisältö on hyvin yleisluontoinen, mutta vuosikymmenten mittaan julistuksen päälle on rakentunut sopimusten kehikko, jolla oikeuksia on täsmennetty ja tehty sitoviksi. ”
HM: Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus on YK:n ns. yleiskokous- tason lakia, joka ensinnäkin itse on Peruskirjan mukainen, ja toisekssen sitoo alempia YK:n elimiä kuten Turvallisuusneuvostoa ja Sihteeristöä ja Kansainvlistä tuomioistuinta (ICJ) ai-van kategorisesti, ja periaatteessa myös jäsenmaita siten, että niiden kansainvälisten lakien pitää olla ihmisoikeuksien mukaisia, ja niitä on myös tulkittava sen hemgessä (eikä esiminkään ”Norsunraatoneuvoston”).
HS: ”Joka ikinen ihmisoikeussopimus rakentuu edellisten sopimusten päälle, ja ihmisoikeusjulistus on se kivijalka”, kuvaa Amnestyn Johansson. ”
HM: Tämäkään ei ole totta. Esimerkiksi Euroopan neuvoston, Halosen koomasta elvyttämän kylmän sodan proapgandajärjestön
Ensimmäinen sitova sopimus eli Euroopan neuvoston ihmisoikeusso- pimus tehtiin jo kaksi vuotta YK:n julistuksen jälkeen, vuonna 1950. Sopimuksen noudattamista valvomaan perustettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. ”
HM: SE EI TULKITSE YK:N YLEISMAAILMALLISTA IHMISOIKEUKSIEN JULISTUSTA; VAAN SIT ”IHMIOIKEUSSOPIMUSTA” JOKA ON OIKEUS-FILOSOFIALTAAN YK:STA JYRKÄSTI POIKKEAVA, eikä se ole demo-kraattinen peruoikeussopimus luonteeltaan, vaan ideologialataan oi- keistolaisnen, UUSLIBERALISTINEN ja niin halutaan sanoa ”perusva- paussopimus”. SE ON ITSE OLEVINAAN KAIKEN OIKEUDEN PERUSTA – ja lähtee – toisin kuin YK – sellaisesta aksioomasta, että kaikki oikeu- det (vapaudet) lähtevät yksilön, yksityien kansalaisen oikeuksista (vapauk- sista). YK:ssa mm. valtioiden ja kansallisuuksien oikeudet ovat yksityis- henkilöiden oikeuksia korkeammalla, myös lakihierarkkisesti Pruskirjassa, ja yksilöiden, kansalsitenkin oikeuksien katsotaan rakentuvan niille eikä päinvastoin. Monetkin Ihmioikeuksien julistuksen käsitteet, mm. omaisuus ja uskonto, määritellään konkreettisesti kansallisissa laeissa. Ei ole yleismaailmallista bisneslakia eikä avioliittolakia eikä kirkkolaiakaan…
keskiviikko, 3. lokakuu 2012
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on lakkautusputkessa
Korkeimman oikeuden päätöksestä, jota äänestämällä perusteltiin EIT:n päätöksellä, ja vastaavien tilanteiden ja koko putiikin muissa EU-maissa aiheuttamista ongelmis-ta kirjoittaa Helsingin sanomien pääkirjoitustoi- mittaja Antti Blåfield ansiokkaassa kirjoituksessaan 22.6.2012:
” Perusoikeudet jakavat tuomareita
… ”
HS: ” Lisää seurasi: YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, kansalais- ja poliit-tisten oikeuksien yleissopimus, vammaissopimus, rotusyrjinnän vastainen sopimus, naisten syrjinnän vastainen sopimus… Ja sopimuksista periaatteet uivat kansallisiin lakipykäliin. ”
HM: Nämä pääasiassa ovat Ihmisoikeuksien julistuksen konkretisaatiota.
HS: ”On vaikea kuvitella, miltä eri maiden lainsäädäntö näyttäisi ilman ihmisoikeusjulistusta”, Mattila sanoo.
Vuoden 1948 ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunut sopimusten ke- hikko on vaikut-tanut siihen, kuinka Suomessakin kohdellaan ihmisiä. Kotimaista lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan sopimuksia, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useaan otteeseen korjannut kotimaisten tuomioistuinten päätöksiä, jotka eivät ole riittävästi ottaneet huomioon ihmisoikeuksia. ”
HM: Norsunraatotuomioistuin on turha ja vahingollinen ja lakkautusputkessa.
HS: Ranskassa se onkin joutunut juridiseen konfliktiin YK:n Perukirjan kanssa, jonka Ranska on kirjannut kansalliseen perustuslakkina.
” lauantai, 19. elokuu 2017
HS: ”Meillä Suomessa on oletus, että kaikki on hyvin, mutta kun vähän pintaa raaput-taa, ei se ihan niin ole”, sanoo Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki.
70 vuodessa ihmisoikeudet ovat levinneet ja vahvistuneet. Kylmän sodan päätyttyä edistys näytti vääjäämättömältä. Ei enää.
”Tällä hetkellä kaikki ihmisoikeudet ovat puolustuskannalla”, sanoo Amnestyn Johansson.
Uutiset Kiinasta, Venäjältä ja Turkista kertovat, kuinka sananvapautta ja poliittisia oikeuksia ajetaan yhä ahtaammalle. Myös Euroopassa vahvistuvat liikkeet, joiden tavoitteet kyseenalaistavat monet vuoden 1948 julistuksen periaatteista. ”
HM: ” EU:ssa perusoikeudet ovat äärimmäisen ahtaalla…
” Ihmisoikeusliiton Mattila sanoo, että kansainvälisesti uhattuna ovat muun muassa naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.
Vammaisfoorumin Mahlamäki on huolissaan myös kotimaisesta keskustelusta.
”Meilläkin on yleistynyt sellainen puhe, että perustuslaki on este sille, että voidaan tehdä fiksuja uudistuksia.”
HS kokosi esimerkkejä siitä, kuinka 70 vuoden takainen julistus on vaikuttanut konkreettisesti myös suomalaisten elämään.
Vankien kohtelu
Vessattomassa paljusellissä vangit saavat yöksi muoviämpärin tarpeita varten. (KUVA: Mikko Stig/Lehtikuva)
Vessattomat paljusellit ovat Suomen vankiloiden häpeätahra, joiden käytöstä Suomi on toistuvasti saanut moitteita. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on yrittänyt parinkymmenen vuoden ajan saada Suomen luopumaan paljusellien käytös-tä ja takaamaan kaikille vangeille pääsyn wc:hen myös yöaikaan. Komitean mukaan paljusellit ovat nöyryyttäviä.
Epäkohta korjataan vuonna 2020, kun Hämeenlinnan uusi naisvankila otetaan käyt-töön. Sen jälkeen Suomen vankiloissa ei ole enää yhtään vessattomia paljusellejä.
Vammaisten oikeudet
Kesällä 2018 paljastui, että Pohjois-Karjalassa kehitysvammaisten laitosyksikössä käytettiin häkkisänkyjä. Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean mukaan häkkisänkyjen käyttämistä voidaan pitää ihmisarvoa loukkaavana.
Pankki kieltäytyi myöntämästä verkkopankkitunnuksia näkövammai- selle henkilölle, sillä tunnukset eivät olisi olleet henkilökohtaisessa käytössä, vaan henkilön puoliso olisi joutunut avustamaan tätä tunnusten käytössä.
Ei käy, totesi yhdenvertaisuusvaltuutettu, ja lätkäisi pankille 50000 euron uhkasakon, mikäli pankki ei muuta tapojaan ja mieti, kuinka se järjestää sähköiset palvelut myös näkövammaisille.
Siinä yksi konkreettinen tapa, jolla vuonna 2015 voimaan tullut uusi yhdenvertaisuus-laki on parantanut vammaisten oikeuksia Suomessa. Laki puolestaan on seurausta YK:n vammaissopimuksesta, joka on osa ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunutta kehikkoa.
Vammaisfoorumin Mahlamäki sanoo, että tärkeintä vammaissopimuk- sessa kuitenkin on vammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.
”Vammaiset eivät ole vain hoivan ja tukemisen kohteita, vaan vammai- sia on velvollisuus kuulla heitä itseään koskevissa päätöksissä.”
Sananvapaus ja oikeudenkäyntien kestot
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti moittinut Suomea liian pitkistä oikeudenkäynneistä. (KUVA: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva)
Vuoden 1948 julistuksen välilliset vaikutukset näkyvät myös niissä lu- kuisissa langet-tavissa päätöksissä, joita Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). EIT valvoo Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden maiden toimintaa. Suomi liittyi sopimukseen 1989, ja sopimus tuli täällä voimaan vuonna 1990.
Sen jälkeen Suomi on saanut EIT:ltä enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat. Vuosina 1994–2017 Suomi sai 188 tuomiota, joista 140 oli langettavia.
EIT on puuttunut Suomessa muun muassa liian pitkiin oikeudenkäyn- teihin sekä sa-nanvapauden rajoittamiseen. Tuomioistuin on myös vah- vistanut suomalaisten oikeus-turvaa: EIT:n päätöksen ansiosta kotietsinnän lainmukaisuuden voi nykyisin viedä tuomioistuimen tutkittavaksi. ”
HM: EIT:N JUTUILLA EI OE TEKEMISTÄ YK:N IHMISOIKEUKSIEN JULISTUKSEN KANSSA!
HS: Tästä on kyse
Historiallinen julistus
Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.
Julistus koostuu 30 artiklasta, joissa selitetään yleisellä tasolla, mitä kaikille ihmisille kuuluvat ihmisoikeudet tarkoittavat.
Julistus ei itsessään ole oikeudellisesti sitova, mutta se on pohja, jolle kansainväliset sopimukset ja kansalliset lakipykälät rakentuvat. ”
LAIT OVAT AINA SOPIMUSTEN EDELLÄ, JA NE MM. OVAT VOIMASSA, VAIKKA NIITÄ EI NAUDATETTAISIKAAN, TOISIN KUIN SOPIMUKSET!
Hyvä jos toteutettaisiin.
Turvallisuusneuvosto on sidoksissa Ihmisoikeuksien julistukseen kategorisena lakina, samoin ICJ-tuomioistuin, vaikka jäsenvaltiot eivät kirjaimellisesti olekaan.