4 vastausta artikkeliin “Vaalien kynnyksellä”

  1. Raportin kirjoittajat ovat Jorge Benitez, Toomas Hendrik Ilves, Pauli Järvenpää, Elina Lepomäki, Ari Pesonen, Alpo Rusi, Kristi Raik sekä Anke Schmidt-Felzmann.
    – Kirjoituksen takana on joukko edellämainittuja.

  2. No ei Eesti ole lainkaan vakavasti otettava kansana 1,3 miljoonaa josta osa on vierasmaalaisia .
    Mutta maa jossa itse viihdyn ja pidän Eestiläisistä ihmisistä ja eipä ole lainkaan huono maa matkailla .
    Sinne vois vaikka muuttaa asuun ihmisten puolesta . terv tepivaari

  3. Tepin kanssa samaa mieltä.
    Ei Eestillä oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä NATO:oon, kertoi minulle eräs tuttavani, ammattisotilas, hyvin sotilaskoulutettukin ja Suomessa upseeritutkinnon suorittanut.
    Kertoili karua kieltä Eestin kansallisen armeijan tilasta; vanhentunutta, käytettynä ostettua sotilaskalustoa, kasarmirakennukset remontin tarpeessa, laivastoa ei oikeasti ole, rajavartiolaitos edes välttävässä kunnossa (sen olen itsekkin nähnyt tuolla Peipsi-järvellä), tykistö Suomen ylijäämää, panssariase olematon, ilmavoimia ei käytännössä ole ja kaiken kukkuraksi nuorisolla melko heikko innostus asevelvollisuuden suhteen.
    Kertoili kuitenkin, että ammattisotilaiden osalta motivaatio parempien palkkojen myötä on kohentunut.
    Asioin siinä maassa sen verran usein vuoden mittaan, että jotain sentään tullut opituksi.
    Siinä maassa löytyy paljon hyvää (mukavia tuttuja), palvelukulttuuri kohentunut paljon, toisaalta edellistä asiaa kyllä ihmettelen verratessani alhaiseen palkkatasoon.
    Paljon siinä maassa löytyisi parannettavaakin (missäpä maassa ei näin olisi), varsinkin maaseudun asukkaiden olot ovat melko huonot, kuin myöskin kaupunkien eläkeläisten, työttömien ja pienipalkkaisten.
    Kaiken kaikkiaan, kahtia jakautunut on sekin kansa; hyvin toimeentulevat, jopa rikkaat ja sitten tuo, mitä yllä kirjoitin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *