https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/252615-viranomainen-huolestui-toimivatko-pankkitunnuksesi-enaa-ensi-vuonna-netin
–
Aiemmin kirjoitin monista tunnuksista.
Tunnistautuminen pankkitunnuksilla ja taas jotain uutta?
Koska tulee yleiseksi joka paikkaan ns sormenjälkitunnistautuminen?
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Pankkitunnukset ovat hyvä keino identifiointiin. Yrityksen tunnistautuminen Katso-tunnuksin. Rajalla bio-passi.
Saapas nähdä, minkälsien sopan tästäkin asiasta saavat aikaan.
Milläs tunnistaudut, jos pankkiasi ei kelpuuteta mukaan?
Sormenjälkitunnistautuminen ollut jo vuosia puhelimessani, pankkitunnukset toimivat hyvin.
Niin ja niitä pankkitunnuksia miltei päivittäin käytän.
EU-pykälä tässä taustalla on sinänsä ymmärrettävä – tunnistautumisesta on tehtävä turvallisempi. Kuten uutiset ovat kuitenkin toistuvasti muistuttaneet, osa kansasta tippuu yhä kauemmas palveluista ja tavoitettavuudesta kun on menty tekniikka edellä eikä ihmiset.
Mielestäni uusi tunnistautumisjärjestelmä esim. kännykällä on erinomainen ja se säästää aikaa, mutta tiedän että kaikille se ei ole ihan niin helppoa.
Ja toki se toinen ongelma tässä mistä juttukin kertoo – pankit ovat joutuneet ihan oikeaa rahaa pistämään tunnistautumisjärjestelmään ja nyt ne haluavat pistää laskun edelleen viranomaisille. Nordea ja OP olivat myötämielisempiä, muut eivät. Raha taistelee.
Tuo mobiilikäyttö ja sillä tunnistautuminen on hyvä ratkaisu. Se on aina mukana ja helppo käyttää, ainakin sitten kun sen oppii. Harmi vaan kun niitä peruspuhelimia taitaa olla paljonkin käytössä, eikä kaikki halua edes vaihtaa uudempaan.
Aika menee vaan väkisinkin ohitse sen ajan, jolloin puhelin oli pelkkä puhelin. Yhteiskunnan pitäisi keksiä ratkaisu siihen ongelmaan, että ei olisi niitä kyydistä putoajia.
Hiukan lisää. Joka kunnan sosiaalitoimistossa pitäisi olla ihminen, joka pystyy ja ehtii auttamaan näissä asioissa. Vaikkapa vaan muutaman tunnin päivässä, tai jonkun päivän viikossa.
Meidän kunnassa tietääkseni joku sellanen on, en tunne paremmin.
Se voisi olla jossakin muualla palkattuna, jos sosiaalitoimiston kynnys on liian korkealla. Eihän siihen tarvita muuta, kuin mielikuvitusta, jos rahaa löytyisi.
Pitää olla muitakin tunnistautumismahdollisuuksia kuin älytönpuhelin. Minulla ei ole mitään aikomusta hankkia sellaista. Älypuhelimen tietoturva on heikompi kuin kunnon tietsikan tietoturvaohjelmineen. Älypuhelimen näyttö on myös aivan liian pieni järkevään käyttämiseen. Myös akku tyhjenee alta aikayksikön.
Puhelin puhelimeksi ja tietsikka oikeaan työskentelyyn.
En myöskään halua tunnistautua luurin kautta enkä maksaa parkkimaksuja tai ostaa mitään sillä.
Tietojen selaamiseen riittää tietsikka ja puhelin on sellaiseen aivan liian pieni ja hankala käyttää.
Puhelin on sopivin soittamiseen, vaikka joissakin oloissa karttasovelluksistakin on iloa.
Maksut hoidan mieluiten kortilla rai sitten rahalla.
Älypuhelimen ja ”oikean” tietokoneen ero on nykyään aika häilyvä näin teknologisesti. Osassa läppäreitä on jo käytännössä täysin sama rauta kun kännyköissä. Mutta toki käytettävyys on eri. Kuten juha, en minäkään kännykällä halua selata nettiä tai kirjoitella tai käyttää pankkia, mutta se on tunnistautumisväline. Jujuhan nimenomaan on siinä että tietokoneella kirjaudutaan, kännykällä vahvistetaan kirjautuminen. Molemmat tarvitaan.
Tokihan Nordeakin tarjoaa myös toista tunnistautumistapaa mutta se on erittäin vaikeakäyttöinen. Siinä on paljon, paljon enemmän naputeltavaa kun kännykkätunnistautumisessa ja todella tiukka aikaraja jonka sisään pitää koodeja naputella puolin ja toisin. Totta puhuen aivan surkea laite.
Ensin mirjaudutaan tietsikalla ja sitten pitää alkaa räplätä kännykkää ja naputella sitä saman verran kuin tietsikalla tunnistautumiseksi…
Pidän kyllä älypuhelinta kätevänä. Näytön kanssa pärjää ja akku kestää viikon. Ainakin minun puhelimessani on sama suojaus kuin tietokoneessani.
Minä en tunne tuota Nordean lukulaitetta, tiedän kyllä sen olevan olemassa. Eikös senkin käytössä olisi hyvä olla sellanen virallisesti hyväksytty asiainhoitaja. Jossain vaiheessa meidän jokaisen kädet alkavat täristä, eivätkä sormet enää osu oikeille nappuloille.
Se avustaja voisi vaikka olla liikkuva, joka tulisi tilauksesta sovittuun aikaan. Olisi sitten joko yhteiskunnan maksama, tai pientä korvausta vastaan.
Nämä nyt pelkkiä mielikuvituksen tuotteita, mutta keksikää parempia.
Ei voida asettaa ihmisiä älykännykän käyttäjiksi ja mitä seuraa kun se känny hajoaa eikä ole rahaa uuteen ja pitäisi hoitaa asioita?
Ei se älypuhelin sen helpommin hajoa kuin vanhemmatkaan. Hinnatkin ovat nykyään jo melko kohtuullisia. Henkilökohtaisesti en tunnustaudu älypuhelimella asioita hoitav aksi.
Pentti, isälle otettiin se Nordean avainlukulaite enkä todellakaan voi suositella. Minä en sitä osaisi käyttää jatkuvasti ilman ohjekirjaa ja vaikka tein uuden helpomman ohjeen siihen, se on silti todella paljon naputtelua ja siinä on ne kirotut tiukat aikarajat.
Helpoin ratkaisu on hankkia kotio simppeli tabletti ja siihen se tunnistautumissovellus.Sitä osaa käyttää kuka vaan. Semmoisen ajattelin heille jouluksi ostaa, koska älypuhelinta isä ei halua enkä voi moittia. Ei hän tee sillä mitään ja kun moderni ”tyhmä” puhelin tarvii ladata vain kerran-pari kuussa, se on paljon varmempi matkakumppani.
Jos tabletti tai kännykkä hajoaa, pankin puhelinpalvelun kautta saa siirrettyä toiseen kunhan pystyy varmistamaan kuka on, tarvittaessa konttorilla. Tunnisteen voi asentaa myös kahteen laitteeseen.
Kannattaa myös huomioida tämä koko tietoturvan filosofia. Salasana on ”jotain mitä tiedät”. Kännykkä on ”jotain mitä omistat”. Kun yhdistät nämä molemmat, sinulta on yhä vaikeampi viedä pankkitietoja. Ei auta jos varastat pelkän kännykän, eikä auta jos kaappaat tietokoneen.
Montakos näpyttelyä se tunnistautumislaitteen käyttö vaatii, kun se pitää kuitenkin erikseen aukaista, avata se tunnistautumissovellus ja sitten näpytellä siihenkin jotain?
Se on varmaan totta mitä Kyuu sanoo. Minulla muuten on ne Nordean pankkiohjelmat kahdella kännykällä. Se toinen pelaa ilman korttia kotiverkossa ja sitä yleensäkin käytän, kun asioin pankissa.
Voithan sinäkin, Juha, käyttää sitä kännykkää vaan kotona. Lataat sen pankkiohjelman puhelimeesi ja sen jälkeen ei tarvii huolehtia varmistusnumeroiden järjestyksestä. Ainoastaan yksi pin- koodi on jatkuvasti käytössä. Tietysti se sama käyttäjätunnus, kuin tietokoneellakin ja menoksi.
Jeps, eli Nordean perussovellus modernilla laitteella on vain yksi ohjelma. Kun kirjaudut missä vaan – tietokoneella, pankin puhelinpalveluun, verkkomaksussa, yms, avaat ohjelman.
– Pelkkää tunnistautumista varten voi kirjautua myös sormenjäljellä jos haluaa, tai pin-koodilla
– Maksujen vahvistusta varten tarvitaan aina pin-koodi
– Pin-koodi on käyttäjän itse asettama ja aina sama
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005742329.html –
Näinkö vanhempaa väkeä halutaan palvella.
Heillä ei ole tietokonetta eikä mobiilipankkia
– Kuka kuvittelee heidän ostavan laitteet ja opiskelevan niiden käytön ja entä laitekustannuset jos raha ei tahdo riittää ruokaan ja lääkkeisiin?