https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239141-sitra-ja-thl-laskivat-syrjaytymisen-kustannuksen-370-000-eu-vahintaan
– Kustannukset vähintään 370.000 € jokaista syrjäytynyttä kohden?
Me plokkarit olemme jo vanhoja ja syrjäytyneitä itsekin vaikka olemme tehneet ansiotyötä monet 40 vuotta.
– Itse kannan huolta nuorista ja odotan hallituksemme havahtuvat ettei syrjäytynyttä nuorta nosteta piiskalla.
– Koulutuksesta on säästetty vaikka siihen pitäisi satsata etenkin niiden kohdalla jotka ovat syrjäytymässä.
Tiedän lähipiirissä erään ADH-nuoren joka syrjäytyi ylivilkkautensa ja keskittymiskyvyn johdosta. Hänet olisi pelastanut pienempi erityisluokkakoko, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ollut saatavilla. Ko nuori on älykäs ja oppii asioita kerrasta, mutta hänet on syrjäytetty myös ammattikoulusta. Nyt meillä on tyrmätty nuori jota ei enää voida pelastaa.
Niilo
Ei tuo niin yksinkertaista ole. Kyllä näitä ADH- tyyppejä on ollut iät ja ajat, eikä se ole menestystä haitannut, jopa päinvastoin.
Tuo syrjäytyminen on paljon monimutkaisempi yhtälö kuin esität.
Mitenkä pakotat kouluttautumaan kakaran, jota se ei vähääkään kiinnosta somettamisen tai muun mukavamman ja muiden kustannuksella loisimisen vuoksi?
Laaja monimutkainen kysymys, mutta otin silti vain yhden pelkistetyn esimerkin.
Nykymenossa koulupudokas on ensimmäinen herkiten putoaja ja siksi pienempi luokka niille olisi ehdoton edellytys.
Itse kävin koulua suuressa luokassa ja se meni läpi hiljaa istuen ei opettaja kyennyt/vaivautunut ottamaan kaikkia opin tielle.
No olen menestynyt iltakouluilla työn ohessa ja siihen aikaan pääsi ammattioppiin ilman loistavaa koulutodistusta.
Ammattiin opiskelevien erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvaa joka vuosi. Syyynä ei yleensä ole ylivilkkaus, etupäässä mielenterveyden ongelmia, paniikkihäiriötä, mukavuuden halua ja asioiden priorisoinnin häiriöitä. Tukea on tarjolla, on paha tukea jos ei nuorta näy koulussa. Pienryhmien olemassaolosta ei kukaan tiedä vielä mitään tämän uuden reformin myötä. Erityisoppilaitokset kuulemma hoitavat, tiedä häntä kun kyse ei kuitenkaan ole vammasta vaan useimmiten asenteesta ja mielen häiriöistä. Tutkinnon mukaisista näytöistä ei mukautettuna pääse läpi , se on tullut selväksi, eli ei tutkintotodistusta, ei ammattia, ei työttömyystukea. Mitä sitten ? Sellaisia töitä ei enää ole joita voisivat tehdä taidoiltaan rajoittuneet henkilöt. Mielenterveysongelmaista ei kukaan palkkaa työhön. Mihin nämä opiskelijat joutuvat ?
Useimmiten ihminen syrjäytyy jos ihmisellä ei ole ympärillä toisia ihmisiä joihin voi luottaa. Lopulta terve lähipiiri aktivoi ihmistä. Lopulta se mielekäs tekeminenkin löytyy kun on ihmisiä ympärillä. Ihmisiä pitää toki olla monenlaista, ystävää, kaveria, opettajaa tai kuraattoria, yms. Mutta ihmisistä se lähtee, lähes aina.
valitettavasti vaan esimerkiksi opettajilla ei ole enää aikaa eikä keinoja olla lähellä ja antaa vierihoitoa, nykyinen ammatillinen koulutus alkaa vaatimaan myös näiltä nuorilta samanlaisia näyttöjä kuin aikuisemmiltakin ja aktiivisemmiltakin…..vähät lähitunnit joita on käytössä pitää käyttää aivan muuhun
Mestari oikeassa. Yksi syy lähtee tietenkin vanhemmista jota ei pidä yleistää, mutta jos vanhemmilla menee hunosti se yleensä periytyy ja on aina poikkeuksia myös päinvastoin.
Liputtaisin kuitenkin aika vahvasti pienryhmien puolesta ja mahdollisimman alkuvaiheessa.