23 vastausta artikkeliin “Kehitysmaan arkea”

  1. Juu ja sähköt on ollut poikki ennenkin ja monta kertaa talvessa. Viimeksi muutama vuosi sitten tapanina lämmitettiin pelkillä puilla monta vuorokautta. Nyt ei ole yhtään sähkökatkoa ollut vielä koko talvena. Eli jotain kehitystä tapahtunut.

  2. Helppo homma!

    1. Poistetaan puut kaikkien sähkölinjojen varrelta riittävältä etäisyydeltä. Ja metsänomistajat narisevat yhteiskunnan etua vastaan.
    2. Kaivetaan ne maan alle.

  3. Ei ne lumen vuoksi ole poikki van kesällä olleen laiskuuden vuoksi sähkölinjoja reunustaa ohuita lehtipuu kränkkyjä jotka lumen vuoksi kaatuu tai taittuvat linjanpäälle .
    Laiskuus on se todellinen syypää sähköjen katkeamiseen on eikä lumi terv tepivaari

  4. Jos edes voitas puhua metsästä mutta kun ovat lehti puunkränkkyjä ja taipuvat lumen alla oikeat puut metsässä ei runkoltaan taivu noin paljon kun nuot lehtipuut tekee . terv tepivaari

  5. Helppohan sieltä kaupungista on huudella, kun suuri osa metsänomistajista asuu kaupungeissa. Kaikenlisäksi heidän metsänsä ja johtolinjat jäävät hoitamatta.

  6. Joo niin asuu en tiedä oliskos tuossa pakko hoito jonkun metsänhoito firman puolelta asiallista .
    Eräs sanoi minulle että hänelle oli tehty metsänhoito ehdotus oli sanonut ettei ole pikkurahan tarpeessa .
    Tuokin ihminen asuu Tampereella ja omistaa metsää ja jonkin verran peltoa Teiskossa . terv tepivaari

  7. Ei niitä puita ennenkään sähkölinjoilla kasvatettu. Suurin syy on ettei verkkoyhtiöt hoida hommaansa ja näillä katkoilla itkevät lisää korotuksia siirtohintoihin voittonsa maksimointiin.

  8. Syyllisiä voi etsiä ja löytää ihan reilusti – mutta jos zoomataan ulospäin, ettei se olisi koordinoivan osapuolen puute.

    Nythän ainakin päivä tunnissa ohjelma tiesi kertoa että varsinaisiin suuriin huoltotoimiin ei edes lähdetty kun vasta monta päivää myöhemmin kun jonkun kunnan toimesta pistettiin siellä kontrollikeskus pystyyn. Sähköfirmaa ei niin hirmusti inspiroinut asia.

    Kyllä ne puut kaadetaan ja linjat vedetään fiksummin jos joku näkisi kokonaiskuvan ja ohjaisi.

  9. Vaikka meillä johdot nykyisin ovat maan alla; silti minulla on 4000W (runsas 17A) agregaatti mm sähkökatkojen varalta. Se on varautumista pahimman varalle; ei muuta kuin pistotulppa rasiaan, agre käyntiin ja sähköä taas tulee. Tosin bensaakin tulee olla varastossa ja ajoittain sitä uusia.

  10. Minulle tuo agregaatin liittäminen talon omaan sähköverkkoon on vieras asia- kuinka se tehdään ? Senhän ei pitäisi olla mahdollista ? Piuhat kyllä ymmärrän.

  11. Ei tuo kovin vaikeata ole; jos ei aivan ehkä sähköturvallisuuden sääntöjen mukaista.
    Agregaatista ns ”homojohdin”= molemmissa päissä urospää, kytketään ensin pistorasiaan ja sitten agregaattiin, irroitus toisinpäin ja siinähän se vaaramomentti. Pääkytkin nollalle, sulakkeet irti tarvittavista virtakiskoista ja jokaista irroitettua sulaketta kohden johto ko pistorasiaan. Meillä riittää tuo kylmälaitteiden virtakisko sekä sisävalokisko. Tarkkaan kuitenkin pitää laskea tuo tarvittava amppeerimäärä, ettei agregaatti ns ”nyykähdä”.
    Ketään en tosin kehoita ko kokeiluun; minulla on kyllä toiminut.
    Se agregaatti on muuten hyödyllinen, minulla on tämä isompi ja sitten 2000W digitaalinen, runsaat 8A ja se on kätevä kun kaikkialle tuolla pihapiirissä ei viitsi jatkojohtoja viritellä.

  12. Kiitos Kalle !

    Näin arvelinkin. Verkon tulovirta agregaatin kanssa on pirun varallinen päällekkäin, jos molemmat ovatkin yht´äkkiä päällä samanaikaisest ellei ole poiskytketty koko verkkovirtaa kaikin toimin mittaritaulusta.
    Meinaatko, että tavalliseen maadutettuun pistorasiaan kytkettynä agregaatti antaa virtaa kaikkialle. Minusta se antaa vain normaalien sulakkeiden mukaisesi, jolloin tarvitaan jatkopiuhoja pirusti. Amatöörin ei kannattaisi kokeilla.
    Agregaatista saa ulos piuhoineen tarvitsemansa pienvirrat? Mites hellat ( 3-vaihe ), jotka ovat pois pelistä. Jääkaappi ja pakastin kyllä.
    Näinkö se menee?

  13. 1-vaiheaggregaatista saa sähköt yhteen vaiheeseen.
    3- aggregaatista saa sähköt kolmeen vaiheeseen.
    Ennen kytkemisiä pitää se pääkytkin kääntää 0-asentoon, jottei ”savu pääse karkuun”.
    On olemassa ja myynnissä tätä varten laitteita, mitkä kytketään mittaritauluun ja mitkä kytkevät automaattisesti toisen puolen pois tai missä kytkimellä voi valita, mistä sähkö tulee.
    Kolmivaiheaggregaatti 5 kW ( ei kVA) riittää jopa sähkölevyyn tai hellaankin, mutta ei hellaan ja levyyn samanaikaisesti.
    Sellaisella ei myöskään pyöritetä lämpöpumppuja.

  14. Edelleen tietämättömänä tulee kysymys ? Jos mittaritaulun pääkytkin on nollassa, miten sitten töpseliin kytketty virta voi kulkea kohteeseensa , koska kaikki kulkee mittaritaulun kautta ?

  15. Kytkin on talon verkon ja välissä eli kytkee sähköverkon irti tai kiinni.
    Kun pääkytkin on 0-asennossa, sähköverkko on irti.
    Syöttämällä siinä asennossa sähköä jonkin ”töpselin” kautta aggregaatilta, menee se sähkö suoraan talon sisäiseen verkkoon.
    ”Yksivaihetöpselistä” sähkö menee vain sen vaiheen kanssa yhteydessä oleviin johtoihin, joten n. 2/3 talon valoista ja töpseleistä on sähköttömiä.
    ”Kolmivaihetöpselistä” sähkö menee kaikkiin talon johtoihin ikäänkuin se talon sisäinen verkko olisi kiinni sähköverkossa, vaikka sähkön syöttääkin aggregaatti.
    Toki 1-vaiheaggregaatista voi syöttää sähköt kaikkiin kolmeen vaiheeseen käyttämällä 3-vaiheliitintä ja kytkemällä siinä vaiheet yhteen, mutta silloin pitää kaikki 3-vaihelaitteet kytkeä ensin irti poistamalla sulakkeet tms.

  16. Agregaatti pitää kytkeä pääkytkinmen jälkeen.
    Kytkentäkohtakin on tarkkaan valittava.

  17. Aggregaatti kytketään talon verkossa olevaan ”töpseliin”, joka on aina pääkytkimen jälkeen.
    Tietääkseni missään talossa ei ole ”töpseliä” suoraan sähköverkon puolella ennen pääkytkintä.
    Suositeltavaa on kytkeä se aggregaatti lähellä mittaritaulua tai siinä olevaan ”töpseliin”.
    Useimpien omakotitalojen mittaritaulussa tai talon ulkoseinässä on se 3-vaihetöpseli.
    Sen erityisen kytkentälaitteen voi asennuttaa jollain sähköasennusfirmalla tai asennusoikeudet omaavalla asentajalla ja suosittelen sitä erityisesti, jos itsellä ei ole selkeää taitoa sähköhommissa muutenkaan.
    Itse en ole viitsinyt asennuttaa, koska osaan sen aggregaattiasentelun hyvin muutenkin.
    Kesällä kuitenkin tulee mittarikaapin siirto muutenkin, joten silloin taidan sen tehdä, jolloin ei tarvitse koskaan varmistella sen kytkimen suhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *