Nyt ovat YLE ja muut ”puunhalaajat” pääsemässä osittain tavoitteeseensa. Jokamiehenoikeus puhuttaa taas kerran. Se on oikeus , jota kuulemma ulkomaalaiset eivät tahdo uskoa todeksi. Onhan se käytännössä näin ihan meidän jokaisen omien kokemuksien mukaankin.
Jokamiehenoikeutta ollaan esittämässä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteeksi. Siinä luettelossa ei vielä ole Suomesta yhtäkään kohdetta.
Mitä seuraavaksi, tietysti aiemminkin esitetty metsien kiinteistövero ja avohakkuiden kieltäminen. Niillä tulee olemaan suuri merkitys jokamiehenoikeuden soveltamiseen käytännössä.
Näitä asioita ajavat innokkaimmin kaupunkilaiset. Kaikki eivät huomaa,eivätkä edes tiedä, että kaupunkilaiset muistaakseni nykyään omistavat yli puolet Suomen metsistä. Siinä siis potkitaan osin omiin nilkkoihin.
Käsitys koko metsän olemuksesta muuttuu, kun tutustuu metsänhoitaja, tietokirjailija Peter Wohllebenin tutkimusksiin ja analyyseihin metsän kokonaisolemuksesta:
Muutamia toteamuksia:
– puilla on kaiken kattava viestintäjärjestelmä, jossa ne varoittavat toisiaan ”vihollisista” mm. tuhoavista hyönteisistä ja alkavat levittää kavereilleen vastamyrkkyä. Se on kemiallista maanpäällistä ja maanalaista juurien kautta tapahtuvaa viestintää
– puilla on tunteet ja ne pitävät huolta toistaan. Yksinäinen puu on suojaton
– useissa tutkimuksissa on todettu, että saman lajin puut eivät kilpaile keskenään vaan toimivat yhteistyössä, ja jakavat ravintoa ja tukevat toisiaan
– vanha kantokin voi saada metsässä tukea ympäriltään. Läheiset puut alkavat pumpata sille ravintoa juurillaan ja pitävät sitä elossa vuosia
– metsä on kokonaisuus, jossa kaikilla puulajeilla on oma tehtävänsä niin viestinnällisesti kuin ”vihollisten” torjunnassa
– puut rakastavat hitautta koska siten niistä tulee lujia
– avohakkuu on ihmisen ahneuden aiheuttama suurin vahinko koko metsäkokonaisuudelle
Kannattaa lukea artikkeli mm. uusimmasta” voi hyvin” – lehdestä 8/2018. Siellä esitellään myös kirjallisuus, mitä Peter Wohlleben on tutkimustaan tuottanut. Panee kieltämättä ajattelemaan toisin, mitä meille on syötetty metsäteollisuuden ja metsänomistajien ja yhdistysten suilla.
TeeVeestä sitä metsäoppia, mutta oikeasti metsä ja vapaa luonto on paljon puhuva ja sinne kannattaa mennä hiljentymään.
Taisipa olla kepu joka sai puhutuksi metsäveron pois ja se nyt on väärin sillä verotetaanhan mökkiläistäkin pienen kiinteistön osalta kiinteistöverolla.
Niilo, luuletko todellakin, että me emme täällä maalla maksa kiinteistöveroa. Kyllä me maksamme siinä kuin te mökkiläisetkin, minä vaan en ole vielä keksinyt mitä etua meille siitä on. Ei kukaan esim auraa talvella meidän teitämme, kyllä ne verot menevät kirkonkyliin.
Jos se kiinteistövero tulisi metsiin, alkaisi marjastaminenkin maksamaan ja reilusti.
Näin on, sitä maaomistajat lupailivat jo viimeksikin.
Metsäkiinteistöllä ei pidä olla mitään veroa, vaan vasta sen jälkeen kun metsästä saa tuottoa ?
Toisaalta ne tilat, jotka eivät hoida metsää millään tavalla saisivat nautintaoikeuden ilmaiseksi.
Sitten herää kysymys metsistä, joita ei koskaan korjata, suojellut ja – mikä vero näissä esim. Lapissa. Maksaako metsähallitus omistaan mitään veroa itselleen- valtiolle ?
Onko metsä vain tuoton väline aina ja tavalla tai toisella. Toisille se on vain ansio, toisille ei.
Vaikea kysymys ?
Luulempa vain, että taka-ajatuksena on kiinteistöveron saaminen metsämaihin ja se, että maallikot, lue viherhörhöt, sanelisivat enemmän kuin metsä-alan ammattilaiset millä menetelmillä metsäönomistaja voi käsitellä metsäänsä. Piilososialismia.
Ulkomaalaiset tosiaan ihmettelevät Suomen jokamiehenoikeuksia.
Sitä en tiedä, ihmettelevätkö ulkomalaiset sitä, että meillä on verorahoilla toimiva Media,YLE, joka tuottaa punavihreää propagandaa. Ehkä sellainen on muissakin Euroopan maissa…
Panee miettimään, mikä on ”lintujaan” tuo Wohlleben.
Kulostaa melkoiselta sadula, että puut elättäisivät kantoa…..
juhak Lue ennekuin kommentoit.
Heikki kun tietää kaiken, niin kysynkin mikä puu on kaikista hyödyllisin luonnon eliöstön/eläimistön kannalta. Ja kuinka monta lajia sitä hyödyntää, onhan se mukava muidenkin tietää. Siitä on tutkittua faktaa olemassa.
Kaatunut ja lahonnut puu
Ei tietoa, mutta heitän ihan hullun arvauksen, Haapa.
Tammipa tammi.
Kaupungissa pahinpia roskaajia.
yllä se roskaaja on lehmus joka ainakinTapereella onvähenemässä niitä kuei enää istuteta ja vanhat kuolee pikkuhija pois terv tepivaari
Eipä ole tammi, vaikka se paha roskaaja onkin. Lehtipuu kylläkin.
Olen yöpynyt ekaa kertaa 7 vuotiaana yksin metsässä, jossain vaiheessa nuorena tuntui että sammal ja naava voisi jo kuulua asusteisiini. Ikäni olen metässä ollut, marjoja, sieniä kerännyt, oppinut selviämään huonoillakin keleillä. Olisi kuin jalkani sahattaisiin jos ei mettään pääse. Moni suomalainen on itseasiassa etääntynyt metsästä, kehäkolmosen sisällä on jo kokemus kävellä puistossa.
Viikolla taas mettään menen. Tykkään kun on hiljaista, metsän tuoksuja, aikaa.
Taitaa tuo Wohleben olla Erkki Lähteen hengenheimolaisia
Ex-metsätieteilijä ja Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon professori Erkki Lähde oli kovasti eri mieltä metsänhoidosta toisten metsätalousasiantuntijoiden kanssa ja rupesi lopulta puhumaan keijukaisista ja metsän muista hengistä.
Kovin on kankeaa ja fiksautunutta ajattelua.
Eljas Pohtila oli taas metsän tuholainen numero 1
Kyllähän se hyödyllisin puu on haapa, kuten Mika jo sanoi. Haapaa hyödyntää kuulemma noin 200 eri lajia, kun kaikki pienimmätkin ötökät lasketaan mukaan.
Lähellähän ne ovat kaikki muutkin lehtipuut, mutta ainakin jo tammi ja lehmus ovat huomattavasti kovempia puuvarreltaan.
Käytiin tänään metsässä. Kovin oli hiljaista polulla. Oltiin ainoat kulkijat.
Mutta se on virkistävää. Mentiin melki 1,5 km ja sitten käännyttiin takaisin.
Haapa on se, jonka metsänomistajat hävittävät lepän ja pihlajan kanssa ensimmäisinä ja yrittävät istuttaa paikalle koivuja tai jopa mäntyä, jotka haapa jne. olivat luontaisesti valinneet.
Isohko haapametsäni meni heti kaadon jälkeen kaupaksi, kun sain sen Orimattilalaiselle sahalle heti jatkojalostukseen.Parempi hinta kuin tyvimännyllä.