Yleensä en harrasta linkkien laittamista tarinoihini mutta nyt sattui niin hyvä juttu etten malttanut tätä olla laittamatta:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803242200832453_u0.shtml
Onhan yksi suosituinpia aiheita täällä kiivailla vuoden 1918 tapahtumista. Oheisessa ILn artikkelissa Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares kertoo miten moni suomalainen on luonut mielikuvaansa taustoista ja itse sodasta Väinö Linnan Pohjantähti trilogian pohjalta. Hyvä olisi kuitenkin muistaa että Linna on kirjailija, hänen luomuksensa on fiktiota eikä dokumenttia.
Varoitan kuitenkin punasävyisin lasein vuoden 1918 tapahtumia katselevia lukemasta koska saattavat pahoittaa mieltään, joutuisivat ehkä myös tuskaisesti hieromaan nystyröitään löytääkseen selityksiä miksi Vesa Vares on jotenkin väärässä, kenties jopa synkkä porvari.
Minä lisäisin tähän tämän : ” Vain kuolleet ovat nähneet sodan lopun” Platon.
Kyllä se oikea historia on mennyt hautaan kummallakin puolella kuolleiden ja siellä olleiden (taisteluissa ja paikanpäällä olleiden) mukana. Kun joku kirjoittaa jotain jostain se on hänen näkemys, olkoonkin tutkinut miten paljon tahansa jos ei ole itse paikan päällä ja jos on ollut paikan päällä valkoisten tai punaisten puolella on moni asia vaikuttanut kirjoituksiin, paikan päällä olleen olisi pitänyt olla ns kolmas osapuoli, puolueeton silloin historian kirjaaminen ei saa vaikutteita liikaa sen ajan poliittisesta yms asiasta. Semmottii, vai voiko joku väitellä tästäkin.
Kyllä tuo Väinö itseään tituleeras kirjailijaksi joskus mietiskelijäksi joka tallentaa niitä paperille ei hän tainnut koskaan itseään tituleerata historioitsijaksi . terv tepivaari
Onkos Tepi joku Linnaa historioitsijaksi väittänyt saati että Linna itse? ”Ongelma” on siinä että monikin Pohjantähden luettuaan tai elokuvan katsottuaan on luonut itselleen kuvaa kirjan tapahtumien ja henkilöiden pohjalta.
Myllymatti on tuossa otsikossa sellasen kuvan johdatus .
Mutta ei pidä lukea täällä pohjantähden alla aivan mitenkä vaan se kun on lähinnä yksinpuhelu V Linnan tapaan . terv tepivaari
Juu, moni luulee että näin se kaikki meni, koko Pohjantähden alla on kuin tabu, johon ei saa koskea
Nimenomaan tietty poliittinen laita on sen Linnan romaanin ainoaksi totuudeksi ottanut.
Juuri tuo pitää muistaa niin ”Täällä pohjantähden alla” kuin myös ”Tuntematon sotilas”.
Oli tuossa historioitsijassa varmaan minun väärin tulkintani .
Kyllä tuo tuntematon sotilaskin oli aika lailla yksinpuhelu V Linnan tapaan kuitenkin . terv tepivaari
Moni tosiaankin luulee historialliseksi totuudeksi romaaneissa ja elokuvissa näytettyjä asioita. Joku jopa huhupuheita.
Se Iltalehden kirjoitus oli ihan asiallinen.
Painettu teksti ei silti ole aina totuus ja V Linna kirjoitti kirjoja joita ei pidä ottaa aivan sellasenaan .
Osa niissä on totta osa fiktiivistä tekstiä .
Tosin kumpikin on hyviä aihioita tehdä vaikka elokuva mutta ei pidä lukea kun piru raamattua näitä teoksia .
Romaani on aina vain romaani ja ei sen kummepi asia sinänsä ole kaikissa niissä on väritystä olipa tekijä kuka hyvänsä . terv tepivaari
Romaani on romaani mutta saattaa olla niin että huomattava osa suomalaisista ei ole varsinaisia puolueettomia historiankirjoituksia konsaan lukenut vuoden 1918 tapahtumista vaan on siinä luulossa että Linnan teksti kertoo koko totuuden mitään siihen lisäämättä ja mitään pois ottamatta.
Erityisesti torpparin osuudesta tapahtumiin antaa Vares sangen erilaista kuvaa kuin äkkinäinen Linnan tekstistä voisi saada.
Myllymatti tuota tarkoitin, ei todella ole mistään sodistamme mistään muuta kun voittajan kirjoittamana .
Ja nyt ei ole sellasta lähdettä joka kertoisi niistä totuutta sen verran on pitkä aika mennyt valheessa . terv tepivaari
Tiedoksi, että Suomessa on julkaisuvapaus – ja ”punaista totuutta” on julkaistu hyllymetreittäin.
Meillä on valehtelevan punaprofessorinkin kirjoja, joita punaiset pitävät täytenä totena.
Muistaa pitää sekin, että Linnan kirjailuissa on taustana tietty poliittinen tausta, mikä vinouttaa kuvaukset selkeästi poliittisesti.
juhak: Linnan kirjailuissa on taustana tietty poliittinen tausta
Tällainen kutina minullakin että Linna fiktiossaan ymmärtää paremmin punaisia kuin valkoisia. Ehkä se on vain sattumaa, jos 1918 olisi häntä pidempään kiinnostanut olisi saattanut hyvinkin kirjoittaa jatko osan jossa mukaana joku ihan mukava valkoinen saati vaikkapa sodan alkuvaiheilta satunnainen punaisen terrorin verityö. Kukapa ne kirjailijoden aivoitukset ja ajatusten kulun ymmärtäisi, että luetaan vain ikäänkuin satuina satunnaisten ihmisten elämänvaiheista.
Itse en tykkää ollenkaan romaaneista, joissa sekoitetaan faktaa ja fiktiota – sellaisia kirjoitetaan nykyisinkin.
Kun tavallinen lukija tunnistaa kirjasta tiedossaan olevia tosiasioita, niin se tavallinen lukija helposti luulee, että fiktiokin (ehkä täysin tosiasialle vastakkainen) on totta. Hänelle muodostuu väärä kuva historiasta.
Olisi parempi, että kirjat joissa on fiktiota on sitten kaikki fiktiota – silloin lukijalle ei muodostu vääriä mielleyhtymiä.
Kyllä noinkin oli ja sen vuoksi ei pidä lukea V Linnan kirjoja kun se olisi kaikki totta osa varmaan olikin osa fiktiivistä tarinointia .
terv tepivaari