Vaikka täällä lähinnä keskustellaan maahanmuuton ongelmista, sotimisista, haukutaan hallitusta ja punikki/lahtari ongelmatiikasta väännetään kättä niin tohdin vaihteeksi kirjoittaa vähän asiaa autoilusta.
Nythän jos tekee vuodessa kolme ylinopeusrikettä rangaistaan ottamalla ajokortti määräajaksi hyllylle. Tämä kuulemma ennaltaehkäisee varsinkin rikkaita ajamasta liian kovaa, rikkaat kun eivät pikkuskoista ole moksiskaan. No entäs tämä kortin poisotto, muka tasapuolistako? No ei todella, syrjäseudun asukkille tai työhönsä autoilevalle se on todella iso rapsu, hyvien julkisten yhteyksien piirissä olevia ei juuri hetkauta.
Entäs sitten tämä kun liikennemerkki, esimerkiksi nopeusrajoitus on lumen peitossa, ajat ylinopeutta poliisin tutkaan tai pöntön väsymättömään silmään niin eikun sakko päälle. Laki sanoo että autoilijan on tiedettävä ihan jokaisen merkin sanoma. Tämä on mieletöntä, miten sujuisi liikenne jos pitäisi lumisten merkkien edessä pysäköidä ja käydä harjaamassa merkki puhtaaksi?
Tällainen sääntö on omiaan rapauttamaan autoilijoiden suhtatumista liikennesääntöihin ja aiheuttaa lisäksi suurta katkeruutta.
Olen viimeksi saanut sakon vuonna 2005 kun ajoin kaupunkialueella tehokkaalla autolla pintakaasulla juuri sen verran että saturaisen sakko siihen aikaan tuli, epähuomiossa. Eli omaa tyhmyyttäni, normaalisti ajan juuri sitä vauhtia mitä kyltissä tarjotaan, tulkoot sitten vaikka jonoja, ei kiinnosta.
Vaikutat esimerkilliseltä autoilijalta Marko, ehkä vieraalla seudulla ajellessasi pysäytät ja käyt puhdistamassa liikennemerkin jos se on sattunut lumen peittämäksi.
Yleensä ajan jonon vauhtia luottaen siihen, että ainakin joku jonossa pyrkii noudattamaan rajoitusta.
Minäkin yritän ajaa nopeusrajoitusten mukaan.
Joskus on liikennemerkki lumen peitossa, enkä taatusti pysähdy puhdistamaan liikennemerkkiä.
Joskus taas se liikennemerkki jäi huomaamatta kun ohitin rekkaa ja se rekka peitti sopivasti liikennemerkin.
Joskus taas nopeus huomaamatta karkaa pikkuisen yli sallitun kun huomio on kiinnittynyt omasta mielestä johonkin tärkeämpään – vaikkapa hankalassa säässä tai liikenneolosuhteissa.
En silti edes muista milloin viimeksi olen saanut sakot.
Saattoi olla Virosta kotiin tullessa Heinolassa, kun oli edelleen moottoritie, mutta nopeusrajoitus oli huomaamattani tippunut 120stä 100n ja siellä oli tutka. No Viron sotilasvirkapukuni ei tuntunut olevan sakkoa korottava tekijä.
Nykyautoissa on vakkari ja vielä kun se saataisiin tunnistamaan tienopeus ja säätämän nopeus automaattisesti sallituksi, niin valtion tulot pienenisivät. Mittarin seuranta ajossa on hankalaa ja se näyttökin on useissa autoissa suuntaa antava. Rajoitusten mukaan yritän ajella ja ohittajia riittää.
Niilo, se ohittaminen ei haittaa mitään – mutta minua ottaa päähän, että palataan kaistalleni aivan autoni eteen heittämään paskaa tuulilasiini, vaikka olisi ollut mahdollista ajaa paljon kauemmaksi häiritsemättä minua millään lailla.
Kanssa-autoilijoita ei usein huomioida lainkaan, vaan ajetaan itsekkäästi niin kuin huvittaa. On oikeastaan poikkeus, että ajetaan kauas eteen ennen kaistanvaihtoa.
Minä taas vältän heittämästä paskaa ohitettavan tuulilasiin. Ohitan vasta sitten kun on mahdollisuus ajaa pitkän matkaa ohitettavasta eteenpäin ennen palaamista hänen eteensä.
Se on jo keksitty v.1999. Tunnistus perustuu tiehallinnon digiroad- järjestelmään. Suurin osa navigaattoresita ilmaisee voimassaolevan nopeusrajoituksen. On vain kiinni siitä, että molemmissa päissä päivitykset ovat ajan tasalla. Sekin tutkittiin, kytketäänkö rajoitus ”kaasupolkimeen” ja todettiin vaaralliseksi.
Cruiseri taas on bensa-ahne härveli taloudellisessa ajossa.
Vuosia sitten tekivät liikenneturvallisuusihmiset tutkimuksen siitä, kuinka autoilijat katsovat kykenevänsä arvioimaan turvallisen ajonopeuden eri olosuhteissa ja kuinka suhtaudutaan nopeusrajoituksien mukaisen nopeuden turvallisuuteen.
Tutkimuksessa n. 10% ilmoitti kykenevänsä itse arvioimaan olosuhteiden mukaisen turvallisen nopeuden ja loput ilmoittivat pitävänsä merkin mukaista nopeutta aina turvallisena tai ajavansa aina hieman sallittua hitaammin.
Asia otsikoitiin tyyliin 10% autoilijoista on kaahareita eikä niitä, jotka olosuhteista piittaamatta ajoivat aina merkin mukaisesti surkeillakin keleillä, mitenkään noteerattu.
Niin, aina ei ole turvallista ajaa liikennemerkillä osoitettua nopeutta.
Niinpä ja sen näkee erityisesti noissa talvikelien ketjukolareissa.
Että liikenne nopeuksien puolesta olisi sujuvaa pitäisi olla automaattiset nopeusrajoiitusmerkit joissa nopeus muuttuisi maalaijärkisesti sään, liukkauden, sateen, liikennetiheyden jne mukaisesti.
Uusi liikennelaki astuu voimaan 01.06.2020. Siinä sitä onkin opettelemista, kun koko laki on pistetty uusiksi. Siinä on hyvää, sekä suuria puutteita.
Kerran tehtiin tutkimus autoilijoiden omasta näkemyksestä taitoihinsa liikenteessä. Lopputulos oli, että noin 70% piti itseään keskivertoa parempina kuljettajina.
Suurin ongelma on ajajan korvien välissä, johon kytkeytyvät ennakoitavuudessa hutilointi, näyttävä auto, minä itse ja älykännykkä sekä lippis väärinpäin. Tai nuori rillipäinen nainen nenä lasissa, ja penskat kiljuvat takapenkillä.
Ei nykyään auta mollata naiskuljettajia. Minä huomasin sen, että he alkoivat olla monta kertaa valveutuneempia, kuin miehet. Miehet monesti luulevat tietävänsä kaiken, naiset taas tietävät paljon ja heillä on kyky omaksua uutta. On tietysti poikkeuksiakin, mutta suuntaus on selvä.
60% kuskeista ajaa ylinopeutta, siihen mahtuu nuoria ja eläkeläisiä varsin tasaisesti. Huolestuttava tilasto. Eli tiedostetaan ylinopudella ajaminen mutta asian eteen ei tehdä mitään. Siispä sakot näille on aivan oikein.
https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509551662054
”LähiTapiolan tuoreen Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan autoilevista suomalaisista yli 60 prosenttia kertoo ajaneensa ylinopeutta viimeisen vuoden aikana. ”
”- Suomen teillä tapahtuu vuosittain noin 250 kuolonkolaria. Näistä yli joka kolmannessa on taustalla ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus”
Tämä on varmaan totta, mutta mikä on ”tilanne”. Ihminen ajaa keskittyen yksinomaan liikenteeseen, toinen näplää kännykkäänsä tai puhuu siihen ajaessaan, yksi säätää radiota tai näppäile viestiä tai GMSssää, yksi riitelee tulisesti euikkonsa kanssa, yksi on puolinukuksissa. Siinä muutamia tilanteita.
Kuvaavaa on että tilanteet sattuu hyvinkin ylinopeuden aikana…
Puhelinta tai GPSssää näpelöidessä tilannenopeuden pitäisi olla nolla
Saksa on tässä kännykän näpläilyssä esimerkillinen. Jos joku havaitsee autossa kuskin räpläävän kännykkää – se käräytetään heti ml. keskisormet. Sakko on merkittävä.
Jos kuvitellaan että liikenneonnettomuus on tapahtunut syystä että kuski puhuu puhelimeen, näppäilee jotain laaiitetta, kaivanut kassia lattialta tai tupakkiaskia hanskalokerosta ja samalla on olllut ylinopeutta niin hyvä kysymys on että mikä aiheutti onnettomuuuden.
Varmasti vaikea saada luotettavaa tilastoa koska kuka nyt oman töppäyksensä tunnustaisi eli monen tapauksen syyksi kirjataan vain ylinopeus.
Suomen liikenteessä elettiin erittäin synkkiä vuosia välillä 1965- 1973. Silloin kuolonkolareita ajettiin noin tuhat vuosittain, vaikka liikennettä oli paljonkin harvemmassa, kuin nykyään. Suuren muutoksen teki paljon kinattu turvavyöpakko ja yleinen nopeusrajoitus. Nykyisellään kehityksen keskiössä on tietysti huippuun viedyt autojen turvallisuuslaitteet.