Kateus on tunne. Polittikot tämän tietävät ja käyttävät ovelasti hyväkseen. Kateuden taustalla ihmisellä on oma heikkous, pienuus, huonommuus, köyhyyys esimerkiksi. Tällaiset piirteet itsessä ovat tuskallisia, ei niitä haluta ymmärtää todeksi, nimeltä mainita, vältellään aiheen pohdiskelua itse tykönämme. Ääniä kalastelevan poliitikon tai puolueen onkin tarkkaan välteltävä antamasta kuvaa että vetoaa ihmisten kateuteen.
Kun poliittinen puolue vertaa potentiaalista äänestäjäänsä taloudellisesti parempiosaisiin vetoaa se itse asiassa myös ihmisissä piilevään kalvavaan kateuden tunteeseen. Kateuden kohde voi olla myös parempi koulutustaso tai vaikkapa niinkuin Perussuomalaisten kohdalla maahanmuuttajat, heistä kun yhteiskunta tavallaan pitää parempa huolta kuin syrjäytyneistä supisuomalaisista. Progressiivinen verotus ja ylellisyysverot, vaade niiden kiristämiseen ovat sen lisäksi että tasaavat varallisuuseroja myös hyviä täkyjä vaalien alla kateellisuuteen taipuvaiselle vähempivaraiselle.
Mistä sitten juontuu kansanviisaus ”Kateus vie kalatkin vedestä” mikä on sen opetus? No äkkiä tulee mieleen että jos kaikki ahnaasti ryhtyvät kalastamaan yli tarpeen niin kalat vain yksinkertaisesti loppuvat ylikalastuksen seurauksena ja kaikki häviävät.
Ihan lopuksi rupesin pohtimaan taustoja sellaisen puolueen kuin Vihreät nimelle. Onhan sellainen tunnettu hokema että olla kateudesta vihreä. Kun Vihreiden politiikan teko yhä yksiselitteisemmin on aivan tavallinen valtaa hamuava puolue jolta isompi huoli luonnon vihreydestä on unohtunut niin pahanilkisesti voisi yhdistää sanan vihreä kateuteen mikä taas tarkoittaisi vähävaraisten ihmisten alitajuisella kateudella pelaamiseen kuten tekevät selkeästi demarit ja vasemmistoliittolaiset.
No kaikki puolueet pelaavat, unohtavat faktoja, korostavat lillukanvarsia, lyttäävät surutta toinen toisiaan tasatahtia, ei niistä toinen propagandassaan ole parempi toista vaan toinen on ketkumpi toista. Ja onhan se onneksi toki niin että valtaosa meistä äänestäjistä äänestää arvojensa pohjalata menemättä mihinkään juoniin tai halpaan.
Myllymatti, kirjoitit blogikirjoituksen, jonka voin omasta puolestani allekirjoittaa.
Valitettavasti ihminen on ahne – haluaa itselleen kaikkea hyvää, vaikka muiden kustannuksella, eikä välttämättä sana moraali tule ollenkaan mieleen.
Esimerkiksi punakapinan aikana punakaartilaisten toimesta murhatuilta siviileiltä ryöstettiin kaikki mikä vähänkään kelpasi ryöstää. Kengät, jopa sukat, jos olivat ehjät. Takkihan oli jo tökitty ihan verisiksi riekaleiksi pistimillä.
Rahat, kellot, yms. oli ryöstetty jo eläviltä vangiksi otetuilta mitään rikoksia tekemättömiltä siviileiltä.
Oletteko mm tavanneet rehellisen politiikon. Minä tunnen henkilön joka oli Kari Rajamäen kanssa yhtä aikaa suorittamassa varusmiespalvelusta, Kari totesi tuvassaan : ” minä en tule tekemään koskaan rehellistä työtä, minusta tulee poliitikko”, liekkö sitten hokema totta mutta näin minulle hänen tupakaveri vuosia sitten kertoi.
Se Rajamäki on demari, muistaakseni on toiminut myös sisäministerinä. Varsinainen limanuljaska. Viimeksi väittelin sen kanssa 6.12.2017 Varkaussalissa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlassa Suomen Vapaussodasta.
No kateutta voi olla mistä vaan hyvä esm oli kun eräs nainen sanoi työkaverin kahdesta tyttärestä .
Mitenkä teillä voi olla noin nättejä tyttöjä no eipä se toinen jäänyt sanattomaksi oli tokassut tein itte terv tepivaari
”Tavallisen ihmisluonnon ominaisuuksista on kateus kaikkein ikävin.
Kadehtija ei ainoastaan halua tuottaa vahinkoa kadehtimalleen, vaan kateus tekee hänet itsensäkin onnettomaksi”
”Kateus on peloittava onnellisuuden este”
-Bertrand Russell-
Russeli oli viisas mies. paha vaan että kateus on ihmisessä niin pirun sitkeästi kiinni ettei siitä oikein pääse eroon, pitää vain yrittää siedättyä.’
Kadehdin kontulalaisten omahyväisyyttä,sitä että ne todella tykkää Kontulasta.