Vanhan liiton ihmisenä riittää nykyhetkessä ihmettelemistä. Esimerkiksi nämä reikäiset farkut. Tuntuu että varsinkin teini-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin ne alkavat olla aivan must. Käsittämätöntähän se minun mielestäni on että valmiiksi risoja kalliilla hinnalla ostetaan. Ja sitäkin ihmettelen että kun nykyihmisellä on pyrkyä kulkea omia polkujaan olla yksilöllinen niin kuitenkin kaikilla risat housut jalassa eli laumasieluja kuitenkin loppuviimeksi ovat.
Tästä ei kai voi nuoria arvostella vaikka mieli tekisi mutta rikkinäiset housut hyvinvointivaltiossa tuntuu näin vanhemmalla iällä irvokkaalta kun tietää että maailmassa miljoonat ihmiset kulkevat risoissa vaatteissa ihan muista kuin ulkonäkö ja imago syistä.
Makunsa kullakin sanoi koira kun pyllyään nuoli terv tepivaari
Sinäänsä ihan sama jos ostaa halvat farkut ja repii ne sitten…mutta kun nämä ostaa 300€ farkkuja valmiiksi revittynä…
Hyvin ovat tehtailijat mainostaneet. Mitäpä se sen kummempaa on.
Some on tehokas typeryyden levittäjä.
Puuvillan kasvatuksen takia Aral -järvikin on häviämässä. Ja sitten nuo porsaat tuhoavat tuotteita minkä kerkiävät.
Tässä hyvä linkki kuinka säästää ja on muodikkaat repale farkut 🙂 https://www.stara.fi/2018/05/09/mies-askarteli-kohufarkut-itse-saasti-150-euroa-ja-edustaa-huippumuotia/
Vielä vuosi sitten Tampereella oli vanhan kunnon vaatturin pitämä Kisälli-puku. Sieltä sai hyvät housut. Siellä otettiin miehestä mittaa ja katsottiin oikea koko. Siellä lyhennettiin housut oikeaan mittaan. Maksoi vähän markettia enemmän mutta kesti monin verroin pidempään, eli tuli halvemmaksi.
Ei ole tätä enää. Mistä hitosta sitä housuja enää ostaa? Citymarketin tai Sokoksen ”ota tosta, meillä mitään palvelua ole” meininki ei houkuttele.
Minä suosin maastohousuja kesällä, ok sivutaskut ja vahvikkeet. Farkut on sitten cityssä. Nekin Tokmannin 9,99€ hitaiset. Hyvin pärjää.
Ostin pitkään pukuni Koisolta.
Palvelu oli hyvää ja lähes heti löytyi pari-kolme istuvaa pukua ja lyhennykset menivät samalla, mikäli tarvitsi.
Hinta ei ollut halvin, mutta kestivät pitkään päivittäisessä työkäytössä.
Nyt ei onneksi enää ole tarvetta uusille ja vanhoilla pärjää nykytarpeen.
Paljon näkee ukoilla housuja joissa ei ole edes vyötäröä ja roikkuvat navan alapuolella. Nuorilla on risoja housuja heti uutena. Lapsuudessa äitini sentään paikkasi risat housumme.
Kai se toisaalta turha on ihmetellä rikkinäisten housujen suosiota, onhan kautta aikojen ihminen ollut laumasielu ja muodin orja. Onneksi aivan kaiket oikut ja hulluudet eivät sentään johda joukkohysteriaan kuten esimerkiksi villapipo päässä lämpimissä sisätiloissa ja punaiset housut miehisillä miehillä.
Ja onhan tuosta laumasieluisuudesta hyötynsäkin, ihmiset vievät tuskin sisäänajettuja vaatteita kirpputoreille mistä muodista enemmän riippumattomat voivat niitä sopuhintaan hankkia.