Jos joku käyttää sanaa energiatehokkuus, niin herää epäilys, että kundin humeetivellissä lilluu epämääräisiä aineksia. Parempi olisi käyttää sanaa energiataloudellisuus. Mutta käytän nyt piruuttani sanaa energiatehokkuus, vaikka luultaisiin humeetivellini tilasta mitä tahansa.
Perukoulun oppimäärään kuuluisi tietää, että auton polttomoottorin energiatehokkuus saattaa huidella jossain 90%: n tuolla puolen riippuen palamisen täydellisyysasteesta. Polttomoottori tuottaa sekä liike-energiaa että lämpöenergiaa. Lämpöenergiasta suuri osa on käytettävissä laitteiden ja matkustajatilan lämmitykseen. Lämmitystä tarvitaan vuoden useimpina päivinä.
Pieleen menneestä johdannosta itse asiaan:
Keskustelu – Lämpöpallo – Hehkulamppu palaa takaisin? | Tekniikka ja energia | Tiede
”Saksalaisinsinööri Rudolf Hannot on keksinyt keinon kiertää EU:n hehkulamppukiellon. Hän on ruvennut myymään Kiinassa valmistettuja »lämpöpalloja», jotka ovat nimensä mukaisesti lämmittimiä. Lämmitin sopii tavallisen hehkulampun paikalle. Sivutuotteena lämmittimestä syntyy hieman valoa, se on kuitenkin EU–määräysten mukaan lämmitin, koska yli 95% energiasta menee lämmöksi. ”
Pallosta lähtevä valosäteily muuttuu lämmöksi kohdatessaan ihmisen ihon tai muuta pintaa tai vaikkapa ilmassa olevaa pölyä. Pallon lämmöstä osa leviää johtumalla ilmaan ja osa lämpösäteilynä.
Takavuosina osoitettiin tutkimuksin, että säteilylämpö koetaan energiayksikköä kohden korkeammaksi kuin ilman välityksellä saatu lämpö. Siis näyttää syntyvän energiansäästöä.
Lämpöpallojen avulla suoritettu kodin lämmittäminen on siis varsin suositeltavaa, jos asunto on sähkölämmitteinen. Energiansäästöä palvelee sekin, että lämpöä saadaan välittömästi huoneessa oleskelun ajaksi vain valokatkaisijaa käyttämällä, sillä useisiin lämpöpalloihin sisältyy optiona myös valontuottamisominaisuus.
Ulkona ei lämpöpalloja kannata käyttää, ellei halua erityisesti ilahduttaa harakoita ja muita luontokappaleita.
Erityisen suositeltavaa lämpöpallojen käyttö on kodin märkätiloissa, joissa taantumukselliset piirit usein käyttävät vielä lattialämmitystä kaapelein. Huokeampaa olisi käyttää vaikka parin sadan watin lämpöpallolämmitystä katon kautta.
Ehkä pian saadaankin eu-direktiivi, joka määrää lämpöpallot jokaiseen märkätilaan ainakin niissä tapauksissa, joista lattialämmitys puuttuu.
Sanoisin jotta vahvasti makuasia. Jos suora sähkölämmitys on optio, sen voi toki tehdä lämpöpalloilla ihan mukavasti.
Itse en käytä näitä lainkaan, mutta perusteeni ehkä eroaa massoista. Minä en pidä lämpöpallojen kovin matalasta värilämpötilasta. Se värjää kaiken keltaiseksi. Pidän itse kirkkaasta valosta.
En tykkää lämpöpalloista. Käytän valkoista valoa antavia loisteputkia. Ehkä vielä joskus hommaan kokeeksi jonkun ledivalaisimen, jos niitä saa valkoista valoa antavina. Minulle ei kelpaa edes ”lämmin valkoinen”. ”Kylmä valkoinen” tai ”kirkas valkoinen” (noin 4000K) on OK.
Juhani, tällä hetkellähän ”trendinä” ovat nämä ledit joista voi säätää värilämpötilaa, niitä käytän jonkin verran. Mutta kyllä noita 4000K ja 5500K ledejä saa, kunhan ymmärtää lamppujen ostamisen perussäännön: älä käy marketeissa. Kotimaassakin on useita alan verkkokauppoja ja erikoismyymälöitä joista löytää paljon parempaa ja usein vielä reilusti prismoja halvemmalla.
Kyuu, minulla on vielä varastossa ihan hyviä erilaisia loisteputkia ja saatan ostaa niitä lisääkin varastoon ennenkuin joku idiootti keksii kieltää ne.
Ihan vaan kokeeksi voisin joskus ostaa jonkun ledivalaisimen – siis koko valaisimen, enkä jotakin idioottimaista lamppua jonkun vanhan lampun korvikkeeksi. Tosin mitään tarvetta minulla ei siihen ole. Ainoat ledivalaisimet minulla ovat otsalamppuja, joissa on valittavana sekä valkoinen, että punainen valo. Niitä sitten on myös varustekätköissäni. Anteeksi, valehtelin – onhan minulla myös yksi halpa leditaskulamppu, vaikka en ole sitä vielä mihinkään käyttänyt.
Minusta taas kierrekantainen ledi on paras. Miksi ostaa turhaa roinaa, kun vanhalla kalustolla pärjää?
Jos kierrekantalediin tulee satunnaisvika, on poltimo helppo vaihtaa. Taloyhtiöiden remonteissa tulee helposti turhia menoeriä, kun hankitaan valaisimia, jossa valolähde on kiinteä. Kaatopaikat täyttyvät.
Sitten, kun sarjassa uusitaan yksi, niin sen ulkonäkö saattaa poiketa muista. Vanhat opaalilasikuvut ovat myös laadukkaita. Nyt niitä on harvemmin tarjolla.
Kun ledin sähkönkulutus on alhainen, niin monesta kohteesta kannattaisi jättää vika-alttiit liiketutkat kokonaan pois ja antaa valon palaa yötä päivää hissivalojen tapaan.
Minulla taas ei ole mitään kierrekantaisia lamppuja. Kun ostin huoneiston, niin asensin käytännössä joka paikkaan uudet loisteputkivalaisimet.
En haluaisi ostella tällä iällä enää mitään uutta. Uutta maitoa ja leipää kyllä. Soisin, että nykyinen tietsikkanikin jäisi laitimmaiseksi. Miten mahtaa käydä?
Kyllä niitä loisteputkia ja yleensäkin ledvalaisimia nykyään löytyy joka lähtöön. On ulko- ja sisäkäyttöön, on saunaan ja liiketunnistimisiin. Loisteputkimisiin pitää vaan muistaa vaihtaa myös sytytin, no se tulee samassa pakkauksessa. Hinnatkin tulee koko ajan alaspäin.
Onhan niitä LED-loisteputkiakin eri lämpöväreissä, jos nyt loisteputkeen rakastunut on. Minä en oikeastaan pidä niiden lyhytikäisyydestä.
Kalle, ei nyt mistään ”rakastumisesta” ole kysymys, vaan vuosikymmenten kokemuksesta. Loisteputki on paras yleisvalaisimena, meillä on sellaiset keittiössä ja apukeittiössä. Kummassakin 150sm kahdella putkella varustettu, enkä tiedä käytössä kestävämpää valaisinta. En ole mitään kirjaa pitänyt, mutta kestää kuitenkin vuosia ja nopeammin pitää lamppu vaihtaa muihin valaisimiin.
No, onhan meilläkin noita; noiden sytyttimien laatu vaan tahtoo vaihdella, näin uskoisin kun aina silloin tällöin sytyttimen joutuu uusimaan.