Tiedonantaja on uudistunut ja sai uuden päätoimittajankin.
Oliko uudistus hyvä, eduksi Tiedonantajalle, ja onko uusi päätoimittaja hyvä?
Vappunumeron sain käteeni vappuna, ja jos siitä sain viitteitä mitä tuleman pitää.
Uusi numero 17 , joka ilmestyi kesäkuussa, pitelen kädessäni ja sitä selailen ja jota nyt arvioin.
Onko se hyvä? On ja ei.
Ensin kritiikki: Ilmeisesti juttuja ei ole niin paljon, että itse asiassa sivutolkulla on minusta pelkkää täytettä, kuvat ovat suhteettoman suuria ja jutut sitä vastoin pieniä.
Voisin sanoa, että jutut olisivat mainiosti mahtuneet entiseen 19 sivuun.
Siis minusta lehdessä on paljon, monia sivuja ihan puhdasta täytettä, että saadaan luvattu 52 sivua.
Hyvää: Lehti on entistä luettavampi ja hyvin taitettu.
Yhteensä sanon, että sisältö on aika kevyttä, ja siksipä kaipaan entistä ”tiekkaria”.
Digilehden luvattiin suurin sanoin jo kaikenaikaa ilmestyvän, ja jutut päivitetään usein, kun paperilehti ilmestyy vain kerran kuussa.
Onko näin tapahtunut?
Meillä on kolmen kommunistisen puolueen lehdet, jokaisella siis omansa, ovat kaikki hyviä, joissa painopisteet ovat hieman erilaisia, voisivat olla yksi yhteinen lehti, ja silloin meillä olisi sisältörikas kommunistinen lehti, joka palvelisi sitä tarkoitusta ja historiallista tehtävää joka meillä kommunisteilla on.
Nykyistä tilannetta pidän lähinnä absurdina, meidän kommunistisen liikkeen surullisena vähäisten resurssien haaskaamisena.
Ei ole vain yhtä tietä vuorelle, eikä vain yhtä totuutta.
Jo luonnon valinta asettaa meidät kommunistitkin luovan ajattelun haasteen eteen.
Me kommunistit toimimme tilanteen mukaan, luovasti, jonka toiminnan perustana on Marxismi-Leninismi.
Lenin sanoi, että Marxismi-Leninismi ei ole joukko dogmeja vaan toimintaohjeita.
Tätä kommunistinen liike ei ollenkaan tunnu ymmärtävän, mitä se tarkoittaa.
Me kommunistit emme mene vuorelle yksin, vaan me tarvitsemme kanssamatkustajia, niitäkin jotka eivät ole kommunisteja mutta voivat olla muutoksessa mukana, yhdessä kommunistisen liikkeen kanssa.
Ei ole kyse mistään revisionismista tai historiallisesta kompromisseista ym. vaan kommunistisesta joukkotyöstä ja sen muodoista.
Ugh, olen puhunut.
Pitäisi tutustua tähän mediaan mutta sepä ei ihan lehtipisteistä löydy…
Tässähän tuota olisi:
https://www.tiedonantaja.fi/
Jostain syystä ei noita kaikenlaisia ”uskonnollisia” lehdyköitä jaksa lukea.
Samat tekopyhät saarnat hieman eri sanoin…
Jos Tiedonantaja on mmuuttunut kevyemmäksi tai höttöisemmäksi niin eikös se ole ajan hengen mukaista ja kertoneeko siitäkin että päiviemme kommunistin päätä ei enää niin kovasti marxlenin pipo kiristä, ottaa asiat vähän rennommin.
Rahoittajat taitavat olla se suurin puute. Saamme pääsääntöisesti vain yksipuolista viestiä.
Hyvään porvarilliseen demokratiaan kuuluu, etä annetaan tukea erilaisille lehdille.
Se kun Suomessa on niin, että sellaista lehtitukea annetaan eri poliittisille lehdille.
Tiedonantaja ei kuitenkaan saa kuin aivan nimellistä lehtitukea, moniin muihin lehtiin verrattuna.
On toki lehtiä jotka eivät saa mitään valtion lehtitukea.
Suomessa saa eduskuntapuolueet puoluetukea. Muut eivät.
Sillä tavoin tavallaan tuetaan vallassa olevat rahoittavan itse itsensä uudelleen vallan kamareihin. Muut eivät.
Demokratiaa, tai paremminkin oikeudenmukaisuutta se ei ole.
Kyuu ihmettelee, mistä lehtikioskista voisi saada Tiedonantajan.
Porvarilliseen demokratiaan kuuluu sekin, ettei epämiellyttävää mediaa päästetä mihinkään, välttämättä.
Sen voit saada soittamalla Tieonantajan lehteen ja pyytää lähettämään se, yhden numeron. Maksaa jotain, mutta aivan vähän.