Trafi julkaisi äskettäin vuoden 2017 katsastustilastot. Niihin on aiemmista tilastoista poiketen otettu mukaan myös ajetut kilometrit, mikä antaa mahdollisuuden mielenkiintoisiin vertailuihin.
On selvä, että katsastustilastojen perusteella ei voi tehdä yleispäteviä vertailuja, jos on ostoaikeissa vertailemassa kahta käytettyä autoa. Autot ovat yksilöitä, joilla on erilainen käyttö- ja huoltohistoria. Yksi huoltaa tai huollattaa autonsa ennen katsastusta, toinen hakee katsastuksesta vikalistan ja korjauttaa sitten, mitä tarpeen on. Lisäksi asiaan vaikuttaa mm. se, onko kyseessä leasingauto vai oma.
Tilastoista näkee kuitenkin varsin mielenkiintoisia asioita, jos niitä hieman pyörittää taulukkolaskennassa. Laskin Trafin luvuista kullekin automallille kaksi suhdelukua, jotka mittaavat kyseisen automallin A) hylkäysmäärien suhdetta saman ikäisten keskiarvoon ja B) ajokilometrien suhdetta saman ikäisten mediaaniin. Katsotaanpa, mitä suhdeluvut kertovat.
On automalleja, joiden suhdeluvuista näkee, että niiden hylkäysprosentti on huomattavasti alle keskiarvon, vaikka ajokilometrejä kertyy paljon enemmän kuin keskimäärin. Yksi näistä on Audi A6:
Suhdeluvuista näkee myös jollain tasolla eroavaisuuksia. Otetaan esimerkiksi kaksi suunnilleen saman kokoluokan pikkuautoa vuosimallista 2004 eteenpäin. Käyristä nähdään, että ajokilometrit vastaavat suunnilleen toisiaan, mutta hylkäysprosenteissa on huima ero:
Joissakin tapauksissa tunnusluvuista voi myös nähdä mallin laadussa tapahtuneita muutoksia. Otetaan esimerkiksi Ford Fiesta, jonka hylkäysluvut olivat vuoteen 2009 asti peräti viitisenkymmentä prosenttia alle keskiarvon, mutta pomppasivat vuonna 2009 kymmeniä prosentteja keskiarvon yläpuolelle. Sattumoisin vuonna 2009 tuli myyntiin uuden sukupolven Fiesta. Voisi epäillä, että jotain meni laadussa pieleen.
Että silleen.
Anteeksi, että tuli pitkähkö avaus.
Vaimolla on Citikka C3, vm. 2006 ajettu yli 150 000 km. Kertaheitolla lävitse. Citikassa on 10 vuoden ruostumattomuustakuu, eli siitäkään ei mitään huolta.
Tosi on, että ajotapa, omistaja(t), huolto ratkaisevat pelin.
Eräs uusi iso Kia-malli, jolla on 7 vuoden takuu on jatkuvasti korjaamolla.
C3:n vertailuluvut ovat melko hyvät aina vuoteen 2009, minkä jälkeen on tapahtunut melkoinen romahdus.
Tossa ihmettelin tilastokummajaista.
Sanotaan että autolla on hylkäysprosentti 13.
No se on iso.
Mutta sitten muutetaan se autoiksi.
13 autoa sadasta hylätään, 87 autoa menee kerrasta läpi.
Tilastot ”oikein” muotoiltuna saadaan näyttämään mitä halutaan.
En aina ymmärrä miksi pitäisi kikkailla tilastoilla ??
Oma suosikki saadaan näyttämään paremmalta kuin onkaan ??
😀 😀
TP, kuten kirjoitin, lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Erittäin vaikea on kuitenkin uskoa pelkkään sattumaan, jos yhdellä mallilla on vuodesta toiseen hylkäysprosentti kolminkertainen johonkin toiseen malliin verrattuna.
TP, mitä tuohon hylkäysprosenttiin 13 tulee, niin se on suurehko uudenpuoleiselle autolle. Vähän ikääntyneemmälle se on pieni, sillä jo kymmenvuotiailla keskiarvo on yli 20.
Toisaalta korjaamojen tilastot olisi paljon hyödyllisempiä kuin katsastuksen.
Mitä remontoitiin ja paljonko se maksoi olisi upea tieto asiakkaan käytössä.
Renu ja volvo rempassa : renuun maksoi koko remppa 200 €
volvoon pelkkä osa 600 €.
TP, remppahinnoista merkeittäin ja malleittain saa jonkinmoista osviittaa AutoJerry-palvelusta (https://autojerry.fi/hinnat/).
AutoJerry on hyvä, olen käyttänyt.
Enpä Autojerryä ole tarvinnut kun meillä on Tammelassa korjaamoyrittäjä, jonka palveluja olen käyttänyt sen aloituksesta lähtien (1985-) ja tyytyväinen olen ollut hinta-/laatusuhteeseen. Se on vähän kuin molemminpuolinen luottamus.
Kilpailutin pari huoltoa AutoJerryssä. Tosin teetin ne sitten ”omalla” korjaamolla, kun tarjosivat paremman kokonaispaketin samaan hintaan (ajoitus & yhteydet). Tuulilasinvaihdon hankin tuon kautta satasen halvemmalla kuin luulin löytäneeni.