Ei ole ollenkaan tavatonta, että lyhyeen lauseeseen saadaan mahtumaan paljon virheitä, huolimatta siitä, että meillä äidinkielen (suomenkieli) opetus on laadukasta.
”Pojat kaatoi risu aitaa”; kolme sanaa kaksi virhettä ja ilmaisu on hyvin tavallinen. (Pojat kaatoivat risuaitaa )
Toisaalta kyse on osaamattomuudesta ja toisaalta huolimattomuudesta; kuitenkin… eikös meidän tulisi kunnioittaa kaunista ja monimuotoista äidinkieltämme? Kyllähän jokaisen tekstiin silloin tällöin virheitä tulee, kuka olisikaan virheetön mutta mielestäni siihen virheettömyyteen tulisi pyrkiä.
Toisaalta, jos äidinkieli ei ole suomenkieli, virheet ovat ymmärrettäviä, se on luonnollinen asia.
Opetusviranomaisetkin ovat huolissaan suomenkielen tilanteesta; oppilaat eivät yksinkertaisesti osaa. Yksi asia on se, että tekstiin tungetaan kaikenlaisia lainasanoja väännöksineen; ei anna hyvää kuvaa henkilön kielitaidosta, siis nimenomaan äidinkielen.
Ylenmääräinen sivistyssanojen käyttö, ei sekään niin kovin positiivista vaikutelmaa ehkä anna. Vieraskielisten lainauksien käyttö tekstin yhteydessä kyllä saattaa piristää mutta jatkumona… tuskin.
Kunnioittakaamme rakasta äidinkieltämme, kirjoittamalla ja puhumalla sitä mahdollisimman oikein.
Suomenkieli on vaikea kieli, valitettavasti se on muuttumassa kaikkine lainasanoineen. Yksi syy siihen on varmaankin juuri tämä some ja siihen liittyvä hätäinen tapa käyttää sitä.
Tuntematta tarkoitusperääsi tällä avauksellasi, niin ainakin täällähän on sovittu, että pienet virheet ovat luvallisia. Niitähän ei edes pääse korjailemaan, ainakaan toisten blogeja kommentoidessa. Tarkoitushan tietysti on pyrkiä mahdollisimman hyvään virheettömyyteen.
Tarkoitusperäni oli juuri se mitä avauksessa kirjoitin; pyrkimys mahdollisimman oikeaan suomenkielen ilmaisuun. Tottahan toki jokainen kirjoitusvirheitä tekee, niistä ei tosin ole mielestäni syytä ketään ”sormella osoitella”.
Tottahan kirjoituksen sisältö pääasia on mutta sekin menee paljon paremmin perille ilman paljoja kirjoitusvirheitä, runsaita vieraankielisiä sanoja, puhumattakaan hienoista sivistyssanoista silloin kun niille suomenkielestä löytyisi selkeä vastine.
Blogisti on oikealla asialla. Suomen kieli on parhaimmillaan kaunista ja monivivahteista. Mutta blogikirjoittelussa toki sallitaan persoonallisuus. Blogikirjoittelu saa ja pitääkin olla kirrjoittajansa ”näköistä” kieliopillisine virheineenkin. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja pidetään mielessä tavoite kirjoittaa kaunista suomen kieltä.
Satuinkin eilen tutkailemaan eri seikkoja suomen kielestä.
Vanhaksikin kieltä kuvattiin. Ruotsissa yritettiin vanha tappaakin pois kuljeksimasta.
Ikään kuin Lipposeltakin olisi vanhan kunnioittaminen jäänyt sivummalle. Ja sai siitä kyseisestä ansiosta rotutohtorimitalin.
——————————-
Seuraavassa kymmenen vanhaa kieltä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.lIeFKpY
”Suomen kieli
Kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta, mutta sen juuret ja historia ovat paljon syvemmällä. Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, johon lukeutuvat myös viron ja unkarin kielet ja muita pienempiä kieliä, joita puhutaan Siperian alueella. Suomen kielessä on silti paljon lainasanoja, jotka ovat soluttautuneet kieleen vuosisatojen varrella.”
——————————-
Vanhaa oli myös sumerilainen kulttuuri. Sumerin on arveltu kuuluvan uralilaiseen kieliperheeseen suomen tavoin. Monia on hämmästyttänyt näiden kielten keskeisten sanojen keskinäinen samankaltaisuus.
Abraham eli Ibrahim lähti aikoinaan heimoineen vaeltamaan Kaldean Urista luvattuun maahan. On arveltu hänen puhuneen sumeria äidinkielenään. Saattoi olla heprealaisia paimentolaisiakin, jonka kansan muistelen ammoin vaeltaneen Sumeriin.
http://assyriologia.fi/simo-parpolan-sumerin-kielen-etymologinen-sanakirja-ilmestynyt-saation-julkaisusarjassa/
Toki kielen oikeellisuus on tärkeää, mutta itse kyllä arvostan myös murteita ja puhekieltä eikä itseäni haittaa yhtään jos kirjoittaa vaikkapa ” tuo noi, pojat kaato risuaitaa”.
Toisaalta en ole oikein koskaan pitänyt pilkunviilaamisesta ja kauhulla muistan kieltenopettajia, joille kaikki kaikessa on kielioppi.
Pahinta kuitenkin on se jos ”sokea Reettakin” näkee, että jollakin on lukihäiriö ja oikeinkirjoituksesta tahi kielioppisäännöistä lähdetään huomauttelemaan.
Tämäpä onkin Mika aivan eri asia. Täällä ei murteella kirjoita kuin Hilkka. Sinäkin voisit panna tekstiä pohjois-satakuntalaisella murteella; minulle muuten kovin tuttua. Minä kun nuoruuteni lopun asuin Luvianpuistokatu 4 ja äidilläni oli kauppaliike Koivistonpuistossa.
Kalle, mielelläni kirjoittaisin porin murteella, mutta olin niin kauan täältä pois ja toisaalta työskennellyt alalla, jossa yleiskieli väkisin korostuu jo pelkästään ymmärryksen varmistamiseksi, että en osaa enää jos koskaan oikein porilaista edes olen osannnut.
On jotenkin hassua huomata miten se oma vanha puhetyyli, jota nyt kuulee päivittäin vaikuttaa toistaiseksi kovin vieraalta, jopa hieman koomiselta, mutta eiköhän se tartu takaisin ajan kanssa.
Oletpa Mika oikeassa; vuosia asuin Turussa, jotenkin murre tarttui, sitten Helsinkkiin, vuosia ja taas. Lounais-Hämeeseen muutettuani, aivan kotoinen Karjala-sävytteinen palasi.
Kauhistuin eilen katsoessani kolmosteeveekanavaa – eivät osaa enää jakaa sanoja tavuihin.
Ruattinkiäli pois ja tilalle suomenkielen opetusta.
http://assyriologia.fi/simo-parpolan-sumerin-kielen-etymologinen-sanakirja-ilmestynyt-saation-julkaisusarjassa/
Jos suomen kieli olennaisesti kehittyi Mustanmeren pohjoispuolella, niin se on voinut tapahtua Gelonuksessa, jonka maavallit löydettiin vasta satelliittikuvien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skyytit
”Eräiden väitteiden mukaan skyyttejä johti suomensukuinen heimo antiikin ajan suurimmasta kaupungista Gelonuksesta käsin.lähde? Gelonus oli tuhansia kertoja Troijaa suurempi ja sijaitsi nykyisen Ukrainan alueella Pultavan kaupungin pohjoispuolella.[3] Pelkän Gelonuksen muurien sisäpuolisen kaupungin pinta-ala on ollut 30 km². Ulkolinnakkeet laskien noin 40 km². Kaupungin ympäri menee yhä 16 m korkea maavalli. Sen päällä on muinoin ollut tukeista tehty muuri. Skyytit tuhosivat kaupungin Persian hyökätessä noin 500 eaa. Kirjeessään Persian kuningas Dareiokselle skyytit kirjoittivat: ”Olemme vapaita kuin tuuli ja maastamme voitte napata vain tuulen.” Skyytit käyttivät poltetunmaantaktiikkaa, eivätkä antautuneet taisteluun Persiaa vastaan. Ruuan puutteen vuoksi Persian armeija joutui perääntymään. Kaupunkia ei koskaan rakennettu uudestaan, mutta entisen kaupungin keskiosa sekä etelä- ja pohjois-portin esikaupunkialueet ovat yhä asuttuja. Herodoksen kertomukseen kaupungista ei uskottu vuosituhansiin ja kaupunki löytyikin vasta 1975.”
Tuollaisen maavallin rakentamiseen on varmaankin kulunut satoja vuosia.
Gelonus lienee kreikkaa. Ugrilaisittain nimi on ollut vaikka Kelolinna tai jotain sinne päin.
Paljon suomalaisuuden historiaa ovat ruotsalaiset tuhonneet tuskaa tuntematta. Mutta osa on voinut hävitä tahattomastikin Tukholman kirjaston palossa.
Väitetään ruotsalaisten vainonneen erityisesti kalevalan mittaa käyttäviä sanailijoita valtaamallaan maa-alueella. Siksi Elias Lönnrothkin joutui keräämään runojaan nykyisen itärajan takaa.
https://www.google.com/search?q=gelonus+kuva&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwiwmeaFytjeAhVLFCwKHfisAssQsAR6BAgFEAE&biw=1366&bih=580
Suomalaisten pitäisi hieman kohentaa itsetuntoaan, eikä antaa kaikenlaisten freudentaalien tai heidän hännystelijöidensä hyppiä varpailleen.
Fennofiili Sibelius oli hieno säveltäjä, jolle pahantahtoiset tahot yrittivät sälyttää natsimainetta.
Virsi:
Nyt on menossa tuttuni ja naapurini siunaustilaisuus. Käyn nostamassa lipun ylös suruasennostansa.
Neuvos, laitapa tuo ”kolmosteeveekanava” tavuiksi.
Ei ollut tarkoitukseni suosia mitenkään suomenkielen väärinkirjoitusta, eikä muutenkaan sen pahoinpitelyä. Katsoin ja kirjoitin mielipiteeni lähinnä moderaattorin näkökulmasta. Ei siis ole tarkoitus ainakaan täällä blogipalstoilla lähteä ”pilkunviilaukseen”, eikä mitenkään muutenkaan paheksumaan esimerkiksi murteellista kielenkäyttöä. Toki tavoitteena on aina ja joka paikassa mahdollisimman oikea kielenkäyttö, se mitä ainakin ennen opetettiin meille jo koulussa. Nykykoulusta ei ainakaan minulla ole ihan tarkkaa käsitystä, mutta kuulemani perusteella jaksan hiukan epäillä se tehoa ja vaikutusta.
Ethän Kalle pahastu, mutta avauksesi sisältää jo otsikossa kirjoitusvirheen. Suomen kieli pitäisi nimittäin kirjoittaa erikseen. Muuten kyllä ansiokas avaus ajankohtaisesta aiheesta.
En muuten mitenkään pahastu. Taivutahan sijamuodoissa sanaa; taipuvatko molemmat sanat? Pitihän oikein tarkemmin asiaa tutkiakkin; lienet hyvinkin oikeassa, sillä kyseessä lienee melkoisen rajatapaus. Suomen kieli on nimittäin vanha kirjoituskäytäntö. Myönnän erehtyneeni.
Äidinkieli, mutta suomen kieli. Entinen äidinkielen opettajani onnistui luokalleni ainakin tämän yhden asian opettamaan.
Minulle eräs debiiliyden indikaattori on se jos käytetään sanan ”kuka” asemesta keinotekoista sanaa ”ketä”. Se ei ole enää pelkkä kielioppivirhe vaan tahallinen ympäristörikos. Teen paljon kielivirheitä, mutta tätä en voisi unissanikaan.
Olet nyt asian ytimessä. Raipparangaistus näille ketä-pronominin käyttäjille ei olisi väärin.
Viljo Asikainen; kyseessä on aivan normaali länsimurteiden ilmaisumuoto; tosin en sitä itsekkään käytä… enää. Turussa asuessani oli lähes sääntö.
Minua taas riepoo sana energiatehokkuus. Energian yksikkö on joule J ja tehokkuuden tai tehon yksikkö on J/s eli watti. Siansaksaa, varsinaista.
Parempi olisi puhua energiataloudellisuudesta, hyötyenergia (J) / käytetty energia (J). Tällöin J/J olisi paljas luku, energiataloudellisuutta ja hyötysuhdetta kuvaava luku.
Jos joku tulee puhumaan meikäläiselle energiatehokkuudesta niin saatan tokaista, että mene poika puhumaan pässillesi.
Ehkä kielitankerot voisivät vähän kohentaa taitojaan ja käyttää vaikka sanaa energiatehoavaisuus. Tällöin kuvattaisiin hyötyenergian ja käytetyn energian suhdetta, joka olisi paljas luku.
Niin mutta ”KETÄ” se sitten haittaa, jos sitä sanaa käyttää.
Niin mutta ”KUKA” se sitten haittaa, jos sitä sanaa käyttää.
Tietenkin ”ketä” on oikein silloin kun se tekstissä on oikea taivutusmuoto Mutta ei ole oikein sanoa ”Ketä siellä on?” kun tarkoitetaan ”Kuka siellä on?”. Siis yksikössä. Monikossa ”Keitä siellä on?” on oikein.
Haittoja on monensorttisia. On tekstin ymmärtämistä vaikeuttavia haittoja ja sitten on esteettisiä haittoja.
Sanotaan että jumalat ovat ihmisille armollisia. He antavat anteeksi ihmisten virheitä paitsi yhtä. Huonoa makua. Jotkut väittävät että henkilö tätä sukkeluutta viljellessään haluaa viestittää että ”minulla nämä makukysymykset ovat kunnossa”.