Suomen puolustus.

Aloitan tavoistani poiketen aamun miltei militaristisesti.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090620304830_uu.shtml

Sysäyksen sain tästä kansainvälisestä tutkimuksesta.

Mennäänköhän meillä maanpuolustuksessa oikeaan suuntaan? Ainakin kalliiseen suuntaan mennään; monitoimihävittäjät, korvetit… jne.

Meillähän on tietääkseni puolustusvoimat, ei sotavoimat.

Takavuosinahan tehtiin tuhoisia ratkaisuja; tst-hekot, ilmatyynyalukset…jne. Maksoi veronmaksajalle miljardeja ilman puolustuksellista hyötyä.

Reservihän Suomessa on suuri. Joidenkin puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan liiankin suuri, heidän mukaansa puolellakin pärjättäisiin. Nyt näyttäisi siltä, että reserviä vielä kasvatettaisiin (ei ole halpaa sekään). Nyt oltaisiin ottamassa sijoituksiin varareservin (ent nostoväki) yli 60v ukkoja. Vahva mielipiteeni on, että yli 60v ukolla ei ole enää mitään sotilaallisesti annettavaa kriisitilanteessa. Hieman kyseenalaista olisi jopa 50 täyttäneet, ellei kyseessä ole komentajatason esim evp ammattiupseeri. Huoltopuolella aliupseeri sen ikäisenä menettelee ehkä.

Tuo Iltalehden artikkeli herätti mietteitä maanpuolustuksen suunnasta.

16 vastausta artikkeliin “Suomen puolustus.”

  1. Jääkäri tark´ampujan näkökulmasta ainoastaan kaikki kansalaiset kattava sissipuolustus on tehokkain suurtakin vastaan. Maasta ammuttavaa torjuntamateriaalia pitää olla panssareita-lentokoneita-ja vihreitä miehiä vastaan. Materiaali pitää olla hajautetusti sijoitettuna kautta maan ja otettavissa lyhyellä varoitusajalla. Kyllä vielä vanhanakin voisin saada aikaan yhtä ja toista. Nuorena väijyin saalista metsässä.

  2. Niin tein minäkin… mutta, yli 60v; näköaisti, reaktionopeus, … varsinkin näitä ikääntyminen rassaa.
    Entisenä ammattisotilaana kyllä tiedän mitä sotilaan taitoja vuodet eniten kuluttavat. Itse luulee, että se suorituskyky on kuin ennen mutta se on kaikkea muuta. Kriisiaikana ei riitä pelkkä kohtuullinen fyysinen kunto. Entisenä kilpa-ampujana tiedän myöskin mitä vuodet ampumasuoritukselle aiheuttavat.
    60v jälkeen alkaa yleensä kaikille kertyä kaikenlaisia vaivoja ja ne eivät ainakaan vuosien myötä vähene.

  3. Sotastrategiahan on se, että valehdellaan, yllätetään, harhautetaan, sitten pommitetaan infra matalaksi. Sitten tunnuksettomat panevat siviilivaatteensa pois ja vihreät päälle. He ovat jo siis täällä valmiina, kun maa-merisotakoneetkin tulevat. Ollaan siis housut kintuissa turvallisuus uskossamme.

    Kyllä nostojoukot ja vielä vanhemmat kuuluvat siviilihuoltoon.

    Eiköhän meidän tiedustelumme ole kuitenkin hereillä, vaikka kaikkea ei kerrota.

  4. Kun alkaa pohtia näitä asioita; pohjaksi kannattaisi lukea googlesta hakusanalla nykyaikainen sodankäynti.
    Näin menetellen tulee huomaamaan, että ns sissisodankäynti suomalaisessa maastossa on aikansa elänyt.
    Sissisodankäynti vaatii tietynlaisen pinnanmuodostuksen, vuoria ja muita vaikeapääsyisiä mutta suojaa-antavaa maastoa. Nykytiedustelu satelliitein, lekot, hekot jne, Suomessa ei ole sissille suojaa.

  5. Kalle – ei ne hae hajallaan olevia sissejä pitkin metsiä. Ensimmäisenä on tulilinjalla ne muutama lentokonen ja muutama varuskunta sekä tietty ne nykyajan muutkin keinot. Pitkin maastoa ja tienvarsia hajautettuna voi sapotoida paljonkin esim panssareita- huoltoa jne sekä maasta käsin torjua ilmaliikennettäkin tarvitaan vain materiaali ja sekin hajautettuna sekä tietty koulutus.

  6. Jaa. tarkka-ampujana pärjäisin vissiin ainakin Pohjolalle edelleen ja se sniperi hyökkääjää pelottaa…

    1. Kyllähän Sinä varmaan ampujana minulle pärjäät, se on vaan hyvä, että miehellä on itseluottamusta, jopa itseriittoisuuteen asti. Alueellisiin joukkoihin vaan ei tarkka-ampujia kuulu. puhumattakaan varareservistä.

      1. Alueellisiin joukkoihin kuuluu kylläkin TA-ryhmä, sekä varareserviin. On osa taistelutapa-2005 kokoonpanoa.

        1. Sekä lisäys: TA-ryhmän kokoonpano on tarkka-ampuja, tähystäjä, rk mies. Käytetään yleensä tulitukiryhmänä. Reserviläisiäkin kertautetaan ja koulutetaan erikseen PV:n tilaamilla ja MPK:n pitämillä harjoituksilla. Porukka on monasti hyvin sitoutunutta ja perehtynyt juuri tarkka-ammuntaan. Tunnen useita.

          1. Kyllähän organisatorisesti tarkka-ampujia sinne alueellisiinkin kuuluu mutta ne ovat nuoria, operatiivisien joukkojen sijoituksiin mahtumattomia. Ilmaisin asiani hieman puutteellisesti. Mm sotilaspoliisitkin ovat nuoria, operatiivisiin joukkoihin periaatteessa kelpaavia alueellisissakin joukoissa. Molemmissa tarvitaan moitteeton fyysinen kunto.

  7. Kalle jatkaa Suomen puolustusta vähättelevää linjaansa. Mitään ei mahdeta ja mitään ei pidäkään mahtaa, on se viesti, mitä Kalle jaksaa toistaa. Ihmettelen, millainen ammattisotilas haluaa keskittyä maanpuolustusta vähättelevään ja heikentävään propagandaan. ”Tutkimus”, jota Kalle nyt siteeraa, on jonkun -ilmeisesti amerikkalaisen- lehden artikkeli vuodelta 2015. Jo omana aikanaan se on ollut naurettava ottaen huomioon Ruotsin armeijan, joka on pieni kuin pyy maailmanlopun edellä ja jonka ruotsalaiset ovat itsekin myöntäneet virheeksi. Jonkin verran enemmän huipputeknologiaa Ruotsilla on, mutta uhkakuvakin on ollut varsin erilainen Suomeen verrattuna.

    Reservin koon kasvattaminen 250 000sta 280 000een ei varmasti perustu ”yli 60-vuotiaiden ukkojen” ottamiseen reserviin. Eikä meille ole hankittu taisteluhelikoptereita, vain kuljetushelikoptereita, jotka olisi pitänyt ostaa USA:lta eikä mitään projekteja Euroopasta.

    Mikä mahtaa olla Kallen keksimä ero ”sotavoimille” ja ”puolustusvoimille”? Puolustusvoimat eivät sodi vaan puolustavat?

    1. En toki vähättele mitään vaan yritän olla realisti. Tuo 2015 artikkeli ei ole mikään sellaisenaan otettava tilasto vaan se kuvaa eri maiden sotilasvoimaa ja sen soveltuvuutta ko maan olosuhteisiin. Näitä vertailujahan on tehty monia jopa vuosittain ja milloin missäkin.
      Käsitteinä sanoisin, kannattaisi sisäistää seuraavat; sodanajan joukot (230 000) ja reservi. Operatiiviset joukot (61 000, alueelliset joukot (171 000). Em lisäksi jää reserviä ja varareserviä.
      Kenen hyvänsä avauksesta voisi kirvoittaa jos minkälaisia laatusanoja, irroittamalla tekstistä irrallisia lauseita/virkkeitä.
      MPKK:n tutkija Erkki Norberg on tehnyt näiden asioiden tiimoilta lukuisia tutkimuksia.

    2. Norppa; itse jo vastasitkin osittain omaan kysymykseesi. Mm suurvaltojen asevoimista käytetään termiä sotavoimat, asevoimat; kuvannee käyttöä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *