Ryöstökalastus.

Maailman meriä seilaa mahtava kalastuslaivasto (troolareita, valaanpyyntialuksia ja ns uivia kalatehtaita. Meriä suorastaan tyhjennetään arvokkaista kalalajeista ja monesti oheissaalis, joka saattaa olla kolmekin kertaa suurempi kuin varsinainen saalis; se kipataan takaisin mereen.

Tuhoisin on ns puomitroolaus, eli pohjatroolaus, tuhoaa kaiken pohjaeliöstön.

Meillä Suomessa luullaan, että ryöstökalastus koskee ainoastaan valtameriä; ei pidä paikkaansa. Mm turskaa kalastetaan aivan liikaa kantaan nähden, meritaimen ja merilohi ovat istutusten varassa. Silakkaa/kilohailia troolataan eläinten rehuksi???

Valtiovalta ei mitenkään myötävaikuta rannikon pienkalastuksen parantamiseksi, puhumattakaan sisävesikalastuksesta pienveneillä.

Meillä monet kalalajit ovat sukupuuton partaalla liikakalastuksen vuoksi. Toisaalta, meillä ahven ja muikku, ovat alikalastettuja puhumattakaan särkikaloista.

Suoraan sanoen meidän kalastuspolitiikkamme on aika syvässä kriisissä.

Kaasnäsin kalajauhotehdasta kutsuttiin pioneeriksi; siis ihmisravinnoksi kelpaavaa kalaa valmistetaan eläinten rehuksi. Syy tähän on se, että ihmisravinnoksi menevää kalansaalista on rajoitettu troolauksessa mm vetonopeuden ja vetoajan suhteen. Rehukalan suhteen mitään rajoituksia ei ole.

Särkikalojen hyötykäyttö kalatuotteiksi kesti juurikin niin kauan kuin tukiaisia saatiin, sitten loppui.

Ylipäätään, pienkalastus sisävesillä on ainut kestävä kalastuksen muoto, hyödyntää pitäisi koko saalista.

Irvokasta on, että särkikalasaaliita viedään etelä-naapuriimme jalostettavaksi ja tuodaan takaisin Suomeen purkitettuna. Onko tässä järkeä? Missä ovatkaan suomalaiset kalanjalostajat?

15 vastausta artikkeliin “Ryöstökalastus.”

  1. Tässä on vähän se että kaikki suojelevat omaa pientä nurkkaansa niin mitään ei oikeastaan tapahdu kunnes on liian myöhäistä.

    Kala vähenee, muovi lisääntyy. Huono vaihtokauppa.

  2. Afrikkalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta suojella kalastustonttejaan Euroopan laivastoilta.

    1. Totta, EU:n kalastuslaivasto ryöstää nimenomaan Afrikan rannikoiden kalastoa ja näinollen vie ”vie leivän suusta” afrikkalaisilta kalastajilta.
      Venäjän kalastuslaivasto keskittyy nimenomaan pohjoiselle pallonpuoliskolle, Jäämerelle, Aleutilleille ja Beringin merelle, toki Venäjän lippu näkyy kyllä ympäri maailman meriä. Kiinalaiset taas ryöstökalastavat intian merellä, Tyynellä valtamerellä…jne. Melkoinen kalarosvo se Japanikin johtuen sikäläisestä kalaruokakulttuurista. Mm japanilaiset ja kiinalaiset kalastavat haita, irroittavat elävältä kalalta evän ja heittävät ruhon mereen. Hainevä lienee maailman kallein kalan osa.

  3. Niinhän sitä monen muun elintarvikkeen kanssa, maapallo ”syödään tyhjäksi”.

    Ei ole pitkää aikaa siitä, kun kerrottiin maapallolla syödyn nyt jo laskennallinen tämän vuoden keskiarvoannos. Tämähän on toistunut jo monta vuotta peräkkäin.

    1. Eniten syövät ne maat, joissa väkimäärä on jo reippaasti ko. maan kantokyvyn yläpuolella.

  4. Esim sardiini, joka on ekologisesti erittäin tärkeä kala, on kalastettu valtamerissä vähiin. Sama juttu alkaa olemaan tonnikalan kohdalla.

    1. Sardelli eli sardiini on yksi maailman tärkeimmistä ruokakaloista, tosin kannat huvenneet. Sardelliahan kalastetaan pelaagisella troolilla, joten ei niin haitallinen merien eliöstölle kuin puomitrooli (sivusaalis).

  5. Niin kalastusksessa kuin monessa muussa mässäilemme, ei paina missään millainen on lastenlastemme maailma.

  6. Aivan erinomainen avaus jälleen Kallelta ja jaan kyllä huolen, mutta ”Ylipäätään, pienkalastus sisävesillä on ainut kestävä kalastuksen muoto, hyödyntää pitäisi koko saalista.” en usko, että aiheutan suurta haittaa yhden virvelini ja mato-onkeni kanssa merestä kalastaessani 😉

  7. No, eipä tuosta aktiivisin välinein tapahtuvasta kalastuksesta luulisi haittaa olevan; päinvastoin, siitä saa saaliin lisäksi myöskin tyytyväisyyttä kun huomaa osaavansa kalastuksen ko välineillä.
    Nuoria pitäisi saada enemmän hyvän harrastuksen piiriin, vaan ei oikein hyvältä näytä.

  8. Se, tuo vastakkainasettelu; vapaa-ajan kalastajat vs ammattikalastajat, se on melkoisen vino asetelma. Kaikille kyllä riittää kalaa. Siellä länsi-rannikolla ollaan nyt virittelemässä nyt kalastuskieltoa vapaa-ajankalastajille…en ymmärrä. Muutenkin koko kalastajakunta on selvästi ukkoutumassa molemmissakin ryhmissä. Uutisaiheena jopa pidetään sitä, että joku nuori, jopa nainen, ryhtyy ammattikalastajaksi. Kertonee jotain ammatin haasteellisuudesta.

  9. Tuo kalaston käyttö; kuten aiemminkin kirjoitin, se on mielestäni avainsana. Jos suomalaiset oppisivat käyttämään myöskin särkikaloja lihan sijaan, olisimme oikealla tiellä. Mutta ne ennakkoluulot? Särkeä; roskakalaa. Suomen vesistöissä muuten ei ole roskakalaa. Kaikesta kalasta saadaan herkkua jos vain olisi osaavia kokkeja; vaan ei tunnu löytyvän.
    Jos tulisi niin suuri pula-aika kuin 1800-luvun Suomessa; varmasti kelpaisi särkikin. Elämme oikeastaan yltäkylläisyydessä ja marketin ”pannuvalmis” kala tuntuu olevan ainut vaihtoehto. Ekologisesti ajatteleva (-pääkaupunkiseudun vihreät)kansalainen ja heitäkin kovin vähän, söisivät hyvin valmistettua särkiruokaa mutta kuka tekisi sen pannuvalmiiksi?
    Kalankäsittelytaito ylipäätään on syvässä lamassa.

  10. Tuosta kopioin yhden tutkimuksen, joka selkeästi tukee Saaristomeren kuhakannan pienentymistä ja sukukypsyyden alentumista.
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-paljasti-ryostokalastus-uhkaa-koko-vesiekosysteemia—myos-suomessa/isPnmnaU
    Kalastajan kannalta olisi mahdollisimman optimi tilanne, että esim kuha olisi tuommoista 1.5 – 2 kg luokkaa. Siihen ei kuitenkaan päästä esim verkkojen silmäkokoa suurentamalla. Pienikin kuha, jopa alle puolikiloinen kokemukseni mukaan takertuu jopa 65mm verkkoon ja taas, jopa kiloinen kuha takertuu muikkuverkkoon. on aika vaikea yhtälö. Ratkaisu ehkä, mutta sanon ehkä, sulkupyydykset. Aina ei toimi sekään.
    Vapaa-ajan kalastus kuhan kohdalla pyrkii aina vain suurempien kalojen saalistukseen; ei hyvä sekään. Erilaiset kalastuskilpailut näen hieman kyseenalaisena, mm saaliin hyväksikäyttö.
    Ryöstökalastuskysymystä pidetään aina pääsääntöisesti; ei meillä vaan tuolla muualla. Onkohan asia ihan näinkään. Saaristomeren ammattikalastuksessa (kuha) sallitaan edelleenkin 45mm verkot ja kuhan mitta 45cm. Ei ole hyvä kehitys.
    Kalastus on hieno harrastus ja toivottavasti tulevaisuudessa kelvollinen ammattikin.

    1. Katsokaahan tämän päivän uutisia. Tässä ote: Suurimpana syynä kannan pienenemiseen pidetään ruokapulaa. Miekkavalailla on yleensä laajempi ruokavalio, mutta tämä yhteisö syö lähes pelkästään lohta.
      Villilohia kuitenkin on alueella aiempaa vähemmän ylikalastuksen, jokien patoamisen ja saasteiden takia. Valaiden lohenpyyntiä haittaavat myös laivaliikenteen kaikuluotaimet ja aluksista tuleva melu.
      Ihmisen ahneus on mittaamaton. Katsokaahan esim you-tubesta lohenkalastuksen massiivisuutta USA:ssa, ei jää vähemmäksi Venäjä, Japani, eivätkä monet muutkaan kalastuksen suurvaltiot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *