Puunpolton tekniikkaa; hiukkaspäästöt.

Click to access Puunpolton-pienhiukkaset-ja-niiden-vähentäminen-Jarkko-Tissari.pdf

Yllä tutkimus pientulisijojen hiukkaspäästöistä ja niiden vähentämisestä. S 24. erityisen hyvä kuva oikeasta sytystekniikasta. AL:n sivustoilla Motiva:n keksintö, kuinka tuli pitää sytyttää puiden päältä. Se on itsestään selvyys.

No sitenhän se sananmukaisesti ymmärrettiin ja ihmeteltiin. Tosiasia kuitenkin on, ken joskus hangelle tulet on tehnyt, oivaltaa, että kysehän on nimenomaan syttyjen laittaminen ns puupedille (kuiville puille), ei kylmälle arinalle. Syttyjen päälle sitten hieman ohuehkoja klapeja ja kunnon veto tulisijaan. Sitten vaan katsomaan mitä sieltä piipunpäästä tulee; mustan sinistä savua = runsaasti pienhiukkasia, sinistä savua = keskinkertaisesti pienhiukkasia ja jos piipusta tulee vaaleanharmaata savua tai, mikä parasta, ei oikein havaittavaa savua, sytytys on onnistunut oikein.

Ns ”kitupoltto”, jota moni tulisijassa vieläkin harjoittaa, se on silkkaa taitamattomuutta. Tulen pitää saada happea ja runsaasti. Papereita, pahvia, yms ei tulisijaan saisi lainkaan laittaa.

Meillä nuohooja vuodesta toiseen jaksaa ihmetellä tulisijojemme vähäistä nokimäärää.

12 vastausta artikkeliin “Puunpolton tekniikkaa; hiukkaspäästöt.”

  1. Noki no kyllä varmaan suurin syy siihen on kuten Kalle asian ilmaisee on tuo kitupolto .
    Siihen voi olla syynä myös kosteat polttopuut .
    Mutta sitten onkin se kun poltetaan kaikki roskatkin josta sitä nokea tulee liiankin kanssa .
    Ja kyllä jos pesän tulikivet ovat mustat tietää mitä siellä on kärytetty .
    Hyvin käytetyn pesän tulikivet ovat tuhkanharmaat sama jatkuu piippuun asti . terv tepivaari

  2. Oikein, mutta miksi tilaan Aamulehden jos en voi sitä hyödyntää edes lauantaisanan lämmitykseen?
    – Vanha kansa käytti koivua polttopuuna, mutta eikö koivun tuohi palaessa tuota juuri savua?

  3. Oikeassa olet Niilo; koivu tuohineen tuottaa pienhiukkasia. Siksi meillä tulisija sytytetään RUF-briketillä ja kun tulisijan lämpötila on noussut, silloin lisätään koivua. Edelleenkin sanon, sinne savupiipun suhteen kannattaisi lisätä kiinnostusta.
    Tuo polttolämpötila on aivan oleellinen pientulisijoissa.

  4. Eipä auennut tuo Kallen linkki, no varmaan taas Telian yhteydet sohlaa, tai tämän kännykän saa heittää menemään.

    Minä äsken kävelin tänne verstaalle ja ajattelin pannun sammuneen, kun piipun päästä ei tule mitään. No onhan täällä ja lämpötila kuin saunassa vaikka vetoluukut ovat melkein kiinni. Tätä ei edes päältä saa palamaan, eikä syttymään, kun on alapolttopesäksi tehty. Tänään ongelma on lähinnä se, kun kuivia puita ei tahdo olla missään kostean vuoden jälkeen. Pariksi kolmeksi vuorokaudeksi on tuotava sisälle etukäteen kuivamaan.

    Minä polttelen muutaman vuoden kokemuksella väärin ja hyvin palaa. Sattui juuri eilen ”sutari” käymään ja nuohosi kolme piippua. Sanoi kaikkien olevan kunnossa ja hyvin poltetun näköisiä, miten se sitten on mahdollista.

    Meillä poltetaan pakkasilla ihan varmasti koivua ja tuohineen. Tuohi saattaa ihan syttymisvaiheessa antaa pölläyksen piipusta, mutta se on äkkiä ohi. Enemmän savuttaa vanha diesel, varsinkin käynnistäessä.

    Pakko pienentää vetoluukkuja, kun taitaa tulla hiki täällä verstaassa, tekemättä mitään.

  5. Tuosta linkistä kyllä selviää, mikä ero on kattilalla (mallista riippuen) ja pientulisijalla (uuni). Hyvin kuivunut koivu, ei tuohesta huolimatta kyllä paljon tupruttele.
    Palolämpötila on päästöjen suhteen ihan oikeasti tärkeä.
    Sytytän tulisijani RUF-briketillä, kosteus alle 10%, tuhka 0,3% ja jatkan koivuklapilla.
    Eihän tuo tekstini uskonkappaleeksi ole tarkoitettu mutta on siinä ihan kokemusperäistäkin tietoa ja samalla tutkijan tekemää tutkimusta analyyseineen.
    Jokainen taaplatkoon minun puolestani tyylillään, minä noudattelen viisaampien ohjeita ja kyllä omia kokemuksianikin.

  6. Mikä se parempi tuoksu talvella on kuin tuohi sytykkeenä ja koivu.

    Tuoteidea:
    Kukahan keksisi myydä valmiita sytysalustoja pakettina ? Ei muuta kuin pesään, raapaisee tulitikun ja puut perään päälle.

  7. Onhan se Heikki keksitty jo pian viisikymmentä vuotta sitten; kuivasprii. Peukalon paksuinen pala puiden päälle , raapaisu ja ohuehkoja klapeja päälle. Kyllä syttyy ja hyvin.

  8. Se on sellaista valkoista kiinteätä kuutiota; sytyspalaksikin sitä nimitetään.
    Oikeastaan saksalaiset sen jo II maailmansodan aikaan tuotteistivat. armeijapalvelukseni aikana monet saikat on tullut kuivaspriipurkin päällä tullut keiteltyä.
    Nykyään se kulkee usein tuotemerkinnällä Mustang-sytyspala.

  9. puolueellisuusvaroitus: meidän firma on se jonka tuotemerkki Mustang-grillaustarvikkeet ovat. Mutta joo, ne ovat aika käteviä välineitä. Eivät ne tuohelle pärjää mutta hyvänä kakkosena kyllä. Sopivat myös grilliin jos ei halua hirmuisesti sitä petroolin hajua.

    Mutta tuosta papereista, itsellä on kyllä tapana pistää esim. kertakäyttöastiat, talouspaperit, maitopurkit yms. kiukaan pesään. Kun ei siellä mökin seudulla mitään jätelajittelua ole niin tuo on ollut helppo ratkaisu.

  10. Nyt muistankin tuon Mustangin nimenä ja varmaan olen nähnyt jossain huoltoasemalla myynnissä.. Minulle tutumpi on automerkkinä ja hevosena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *