http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/07/28/karjalaisten-penseys-lahtea-sisallissotaan-1918/
Yllä Heikki Ylikankaan näkemys Rautulaisten osuudesta sisällissotaan. Puhe Rautulaisten pitäjänjuhlassa.
Olen aina pitänyt Heikki Ylikankaan näkemyksistä Suomen kansan ns kipupisteistä. Ylikangas välttää huolellisesti ottamasta kantaa poliittisin painotuksin, toisin kuin monet ns ”historian tutkijat”. Onpa saanut ymmärrystä myöskin Kokoomuksen piirissä, joskin sieltä myöskin kiivaimmat arvostelut, ”kommunisti”.
Oheisena linkki Verkkouutisten -15 julkaistuun artikkeliin; kannattaisi mielestäni lukea.
Lainaus ko artikkelista;
Ylikankaan mukaan kiistan ydin oli siinä, mihin sotaan vapaaehtoiset eteläpohjalaiset suojeluskuntalaiset kokivat lähtevänsä. Kirjassa puolustettiin näkemystä, että sota ymmärrettiin valkoisten propagandaa myötäillen ennen muuta sodaksi Venäjää – ”ryssää” – vastaan.
Tämä tulkinta kumottiin eteläpohjalaisessa paikallislehdessä, jonka mukaan ”oikea käsitys” oli, että sotimaan lähdettiin tietoisesti kukistamaan sosialistien kapinaa.
”Paikallisen tulkinnan mukaan sota oli siis alusta alkaen asiallisesti sisällissotaa, mutta sitä tuli silti ehdottomasti kutsua nimellä vapaussota. Muuten syyllistyi ilmeiseen kommunismiin”, Ylikangas ironisoi…….
…Hänen mukaansa historiantutkijat hänen itsensä tavoin enimmäkseen kaihtavat puoluesidonnaisuutta, mutta enempää jäsenkirja kuin sen puuttuminenkaan eivät suojele heitä kommunistin leimalta, jos tutkimustuloksen katsotaan merkittävästi poikkeavan tulkintojen päälinjasta aroissa kysymyksissä….
Minulla on parhaillaan ”työn alla” Ylikankaan kirja; ”Tie Tampereelle”, en varsin pitkälle vielä ole päässyt mutta kyllä asioiden käsittely historiallisin perustein on ilmiselvä.
Heikki Ylikankaan persoonan tekee mielenkiintoiseksi myöskin se tosiasia, että hän on syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, entisestä Ylihärmästä, siis sieltä ”Vapaussodan syntykehdosta”.
Monia hänen historiallisia tukimuksiaan olen lueskellut mutta tämä viimemainittu on jotenkin jäänyt väliin. Nyt kun sain sen e-kirjana, oitis tilasin.
Heikki Ylikangas on kiistaton tutkija, joka on analysoinut sysiä ja seppiä v. 1917 jälkeisitä tapatumista.
Myös Tuomas Hoppu on asian ytimessä.
Teemu Keskisarja kuuluu samaan puolueettomaan tutkijaryhmään
https://www.aamulehti.fi/uutiset/mita-suomen-sisallissodassa-oikein-tapahtui-sata-vuotta-sitten-uhrimaarat-syyt-ja-seuraukset-isoimmat-taistelut-200660480
https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FTeemu_Keskisarja&h=ATO5nqwnwZtH0k7Ei2iNn_q3TIN0gFRLIEeshuDEVfK6FEWIoDOtnFsjwQWvG2UGonfTD_ho7yUXoEhVt1047tbDy_3VJnq1NzPXASJ4V2-GPfNIxYfCENAH9V6NantEQB_yOy9wp7R3oy8
Sanovat kirjan olevan raskasta luettavaa.
– Saattaa olla katsantaa tietyltä taholta – ?
Ei se minusta kovinkaan raskaalta ole tuntunut. No, sodan kuvauksethan eivät koskaan mitään mieltä ylentäviä ole mutta sotahistorialliselta kannalta se on selkiyttävää. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja sotahistoriakin tulee siinä tavalla tai toisella mukaan.
Sodan ihailijaksi en itseäni todellakaan tunnusta, lienen jopa eräänlainen pasifisti.
Tie Tampereelle käsittelee myöskin entisen kotiseutuni tapahtumia samoin kuin lähikuntien; paljon uutta asiaa on esille tullut kuin myöskin ajatuskuvioita.
Luin tuossa juuri Heikki Ylikankaan esitelmän 1.6.2015 Pv:n Logistiikkalaitoksella.
Tampere sisällissodassa 1918
Esitelmä tukee melko selvästi kuvaa mikä minullakin on ollut; kiirastorstaina 28. maaliskuuta. Mannerheim epäonnistui totaalisesti ja tuli hetkellisesti syrjäytyksestä.
Valtauksen toteutti ev Ausfeld, saksalainen ja saksalaisen sotilaskoulutuksen (modernimman kuin vanha venäläinen), Siis kapealla kiilalla sisäänmurto ja levittäytyminen sillanpääasemasta. Punaisten antautuessa Mannerheim ei edes ollut Tampereella.
No, Tamperehan vallattiin mutta Ylikangas on myöskin pohtinut suomalaisten asemaa suhteessa Saksaan. Toteaa Suomen olleen täysin pelinappula suurvaltojen eturistiriidoissa.
Lopputulosta pohtiessaan Ylikangas pitää valkoisten voiton takuumiehinä olleen ruotsalaiset, venäjällä palvelleet suomalaiset upseerit sekä jossain määrin myöskin jääkärit.
Tampereella muuten teloitettiin esim kaikki antautuneet venäläiset, huomattavasti alle 400, myöskin ilman mitään oikeudenkäytntiä teloitettiin satoja punaisia heti antautumisen jälkeen. Valkoisten tappiot olivat suhteessa punaisiin melko vähäiset paitsi kiirastorstain epäonninen operaatio.
Ylikangas on liiaksi vasemmalle kallellaan. Hän ei pysty objektiiseen historiantarkistukseen. Tämä on nähty monta kertaa. Esimerkiksi mies on vängännyt, että Suomi solmi talvisodan rauhan, koska Saksasta oli tullut viesti, että solmikaa rauha millä ehdoilla hyvänsä, saatte sen myöhemmin korkojen kanssa takaisin. Miksiköhän muut sotahistorioitsijat eivät ole yhtyneet tähän näkemykseen? Siksi koska se oli pelkkää suurvaltapeliä. Silloin käytiin hermosotaa Kiirunan malmikentistä. Mannerheim, Ryti ja Tanner, eli silloisen Suomen ”kova kolmikko”, ja varmaan monet muutkin tiesivät tämän. Kyseessä oli Saksan propaganda. Hitlerin Saksan, joka oli liitossa Neuvostoliiton kanssa. Samainen Hitlerin Saksa, joka salli Neuvostoliiton röykyttää Suomea mielin määrin. Suomi oli pelkkä pelinappula Hitlerin ja Stalinin välillä.
Muissakin yhteyksissä Ylikankaan puolueelisuus on nähty. Minusta historioitsijana pelkkä huru-ukko.
Uskoni Ylikankaaseen meni eräässä tv-lähetyksessä. Siinä esiteltiin hänen erästä sotahistoriakirjaansa. Eräs mies, muistini mukaan Arto Nokkala, kysyi Ylikankaalta miksei tämä ollut ottanut kirjassaan huomioon hänen tutkimuksiaan. Ylikangas suuttui ja sanoi: ”Takkiisi saat! Takkiisi saat!” Vastapuoli sanoi: ”Okei, ei hän halua riidellä.”
Silloin meni minun uskoni Ylikankaan historiantulkitsimiseen ja on pysynyt sellaisenaan. Huru-ukko mikä huru-ukko.
”Kriitikot ovat arvostelleet Ylikankaan julkaisemia sotahistoriaan liittyviä asiatietoja osin vajavaisiksi ja virheellisiksi. Esimerkiksi Suomen sotahistoriaan ja erityisesti kesän 1944 tapahtumiin perehtyneet tietokirjailijat ja yleiskuntaeversti evp. Ilmo Kekkosen väitteiden mukaan Ylikankaalla on ”heikot tiedot sotahistoriasta”. Hän on tuonut esille väitteitä merkittävistä asiavirheistä Ylikankaan teoksesta ”Romahtaako rintama. Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (2007).” Ylikangas arvioi teoksessa jatkosodan 1944 teloitetun noin 250 suomalaissotilasta, mikä herätti voimakasta keskustelua jo kirjan julkaisutilaisuudessa, koska virallisesti on arvioitu kenttäoikeuksissa tai esimiehen aseenkäytön oikeudella teloitetun 57 sotilasta.”
Lainaus. Wikipedia-artikkeli otsikolla ” Heikki Yli kangas”.