Se minun iskias ei sitten osoita laantumisen merkkejä ja päätin sitten turvautua ammattiapuun.
Soitin terveyskeskukseen klo 08.01 ja sain ajan klo 09.15. Lääkärin kanssa vaihdoimme mielipiteitä oireiden tiimoilta, pätevän oloinen nuorehko naislääkäri. Sain lähetteen röntgeniin, fysioterapeutille (aika ensi keskiviikolle) sekä lääkkeet (reseptin) särkyihin.
Klo 12.15 sain ajan röntgeniin ja etuajassa kun tapani mukaan olin, pääsin välittömästi kuvaukseen. Kotona olin jo 12.20.
Voisikohan homman voivan kuvitella hoituvan vieläkin sujuvammin…tuskin.
Tuli vain mieleeni, että tuo moneen kertaan veivattu sote; tuskin meidän seudulla paremmaksi muuttuisi, tai tiedä häntä.
Toisilla on onnea – meillä päin ei ole toivoakaan.
Ajan lääkäriin saa josku.
Vaimo joutui selkäkipuineen odottamaan 2 viikkoa – ja siitä sitten samantien taysiin.
Oikeastaan ei niinkään onnesta kyse vaan valmiudesta käyttää peruutusajat ja toisaalta paikalliset resurssit. Mielestäni kuitenkin kiitoksen sana tulee osoittaa silloin kuin aihetta on.
Täällä Tampereen metsässä vakavatkin kivut saavat odottaa kuukauden päivät että saa edes lääkäriä nähdä. Toki yksityisellä on eri juttu – menin klo 12 tienoilla paikalle ja klo 14 oli tutkittu, otettu röntgen, katseltu sitä erikoislääkärin kanssa ja päätetty jatkotoimista. Toki 600 euroa jäi sille tielle jonka Lähitapiola on luvannut maksaa kun oli tapaturma… uskoo ken näkee.
Tein juuri tapaturmavakuutuksen peläten tulevaa sotea. Kävin eilen lääkärillä sovitulla vuositarkastuksella terkkarissani omalääkärillä ja verikokeet oli otettu edellisellä viikolla – asiat vaatii seurantaa mutta ovat hallinnassa.
Varoitan – tapaturmavakuutus voi tulla kalliiksi. Sellainen oli minullakin. Totesivat että jep, selvä tapaturma kyllä ja kirjallisesti vahvistivat, mutta sitten myös että katsotaan nyt miten korvataan jos korvataan. Eli käteisellä maksoin kaiken hoidon.
Kyse oli putoamisesta ja sormen murtumisesta ettei edes mitään maagista.
Minulle sattui n. 5 vuotta sitten samalainen tapaus, jossa vasen peukalo murtui. Se todettiin tapaturman aiheuttamaksi ja leikattiin melko pian TAYS:ssa. Korvaus tuli kuin apteekin hyllyltä Tapiolasta. Mutta se menikin suoraan sairaalasta Tapiolaan ilman omaa lompakkoani.
Niinhän se täällä meillä Urjalassakin, kuten monta kertaa olen sanonut näilläkin palstoilla. Ei se sote voi ainakaan mitään parempaa mukanaan tuoda.
Viime viikolla kävin laboratoriossa, netistä varasin itselleni sopivan ajan ja viisi minuuttia aikaisemmin olin jo taas pihalla. Muuttakaa vaan maalle.
Piti vielä sanoa, että ne vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset ovat todella syvältä. Minä sairastan pahan tapaturman jäljiltä, josta en edes lääkärien mukaan koskaan täysin parannu. Siis sairastan lopun elämääni tiettyjä liikkumiseen liittyviä vammoja, joihin mitkään pillerit, eivätkä leikkaukset ole auttaneet.
Lähetin pinon kuitteja, lääkärien lausuntoja, sekä todistuksia vakuutusyhtiöön. Yhtiön asiaa hoitava virkailija sanoi, että se on selvää asiaa ja heillä on tuhansia euroja korvattavaa. Sanoi että hän ei voi asiaa päättää, sen tekee heidän vakuutuslääkäri.
Kylläpäs sitten asia muuttuikin, vakuutuslääkärin päätöksien jälkeen jäi minulle korvattavaa vajaa 60 euroa. Alkuun en ollut uskoa silmiäni, niin se vaan oikeasti oli.
Juttelin jälkeen yhden erikoislääkärin kanssa, jonka mukaan asia oli ihan selvä, mutta sanoi oikeuskäsittelyn olevan loputon suo ja saattaa kestää vuosia.
Juuri näillä ne vakuutusyhtiöt rikastuvat, eivätkä millään vakuutusmaksuilla ja meitä on paljon.
Kylläpä vaan, ja usein vakuutuslääkäri ja ns työterveyslääkäri samassa persoonassa.
Minulla on kokemusta Pv:n palveluksen ajalta kun sain meluvaurion ItK:n putken vieressä. Oppilas laukaisi tykin ennen aikojaan ja minulla melusuojaimet kädessä. 16 vuotta kesti asian käsittely ja sain sitten tapaturmakorvauksen.