Viime kevättalvella kun sain yrittäjäeläkkeestäni tuloksen + pieni sotilaseläkkeeni. Totesinpahan; en turhaan eläkemaksuja ole maksellut. Kun lisätään vielä vaimoni kunnallisen puolen eläke. Toimeen tullaan. Perusteena se, että asumme omassa talossa, isoimmat remontit tehty, siis jäävät vain sähkö-, vesi-, kiinteistövero. Muut menot ovat kuin muillakin syrjäseutujen asukkailla.
Huomattavaa kuitenkin; ei etelälomia, harkitut vaateostokset, auto, ei vanha muttei uusikaan, luonnonvarojen hyödyntäminen ruuaksi, tarkka huolehtiminen siitä, koska auto pitää käynnistää. Lämmitykseen teen polttopuuta, uusiokäytän kaiken mahdollisen… näillä pärjää.
Ei se eläkeläisen elämä pelkkää kurjuutta ole mutta myönnän, luovuutta, olemassa olevan hyödyntämistä, yms tarvitaan.
Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.
Joidenkin mielestä eläkkeellä olevalla ei ole oikeutta saada sellaista eläkettä, että voi asua itse maksamassaan talossa.
Näiden mielestä eläkeläisen vaan pitäisi muuttaa pieneen betonikoppiin ja kitua kuolemaansa asti.
Minulla suunnilleen sama tilanne, vaikka ihan omasta syystä onkin jonkinmoinen laina vielä maksettavana.
Asumiskustannukset ovat isohkossa vanhassa talossa toki suuremmat kuin betonikopissa, mutta asumisen väljyys, luonto ympärillä ja mahdollisuudet kaikenlaiseen harrastamiseen ovat sen arvoiset.
Nyt jos koskaan olen JJuhak:n kanssa täysin samaa mieltä, Pikku lainojahan voi olla mutta kypsään ikään päätynyt on varmasti ne osannut suhteuttaa..
Ei kahta ilman kolmatta, sanotaan. Kyllä täällä on ihan sama tilanne, toimeen tullaan. Ei sitä kyllä mitenkään leveästi elellä, mutta ei ole tarvekaan. Aika paljon se omakotitalokin vaan tuo kustannuksia, vaikka ei niin järin vanhakaan vielä. Jatkuvasti jotain pikkuremonttia, kertyy niistäkin vuoden mittaan. Kaikki vakuutukset ja autot meillä tekee ison laskun, mutta tehkööt, ei ole siinä viimeisessä asussa taskuja. Hiukan pitää nauttiakin loppuelämästä.
Kauan sitten; maaseudulla ostettiin,, ainakin vähävaraiset, vastakirjalle, maksettiin sitten kuukauden lopussa. Nyt on visa ja sillä maksetaan jos mitä.
Sanoisin, että nykyinen kulutusyhteiskunta on osittain maksuvaikeuksien ja siten vähävaraisuuden syy.
Niinpä Kalle.
Korttiostoksia usealla kortilla, pikavippejä hätäiseen tarpeeseen ja kaikki-heti-mulle-nyt-periaate johtaa väkisinkin taloudelliseen katastrofiin, mikä sitten onkin muiden syy.
Mitä juuri äsken, kun pistäydyin päiväkahvilla, luin lehdestä, että vain 17% maksaa enää rahalla. Loput maksaa jollain muulla, tai jättää maksamatta. Kyllä niitä vastakirjoja on vieläkin, eikä ne ole mitään köyhien juttuja. En tiedä onko ne vastakirjan nimellä, mutta kerran kuussa maksettavia kuitenkin.
Vähän ongelmallista nyt eläkepäivillä kun aikanaan tuli rakennettua talo niin että oli tilaa myös lapsille. Nyt riittäisi pienempi mutta kiinteistöveroa ja lämmityskuluja on maksettava asumattomista huoneista. Olen suunnitellut että jos tiukaksi menee niin ryhdyn airbnb vuokraajaksi, ja pimeänä jos se on ainoa vaihtoehto evakkoon lähdölle.
Sama juttu Matti, meillä vaan tuli ostettua, niin kuin meillä käydessäsi näit, vähän isompi talo. No, eiväthän nuo nuoret montaa vuotta tuolla yläkerrassa viihtyneet.
Nyt meillä kahdella vanhalla on 120 neliötä asuintilavuutta, hyvin riittää.
Kyllä siinä on miettimistä, jos vielä tulee vieraita eri kulttuureista, kuten Marko tuossa seuraavassa kirjoituksessa kertoo!
Pohjolaan on kuulemma tullut paljon väkeä eri kulttuureista? 😮
Milläs kielellä Kalle niiden kanssa kommunikoi? 😉
Ei täällä syrjäseuduilla tarvitse kommunikoida kuin paikallismurteella. Muutama pakolainen tuonne keskustaan on tullut ja liukkaasti lähteneet.
Oma talo oli myytävä koska edessä olisi ollut pari isompaa remonttia eikä eläke riittänyt. Sillä rahalla pienen velan kanssa sai kaksion jossa nyt kituutamme. Rahaa ei jää säästöön mutta leipää riittää ja vanhoissa vaatteissa kuljetaan eikä tehdä lomamatkoja – teatterissa käydään kerran vuodessa. Lääke- ja sairausmenoihin on vielä riittänyt kun pitää tarkkaa taloutta.
Eläkkeen suuruutta ei voi samaistaa koska meillä kaikilla on erilaiset lähtökohdat.
Kukin asuu omien makujensa mukaan eihän se kellekkään kuulu ja kuten olen omalta kohdaltani sanonut en nyt enää muuttaisi maaseudulle ja tuokin vain oman turvallisuuteni kun otan huomioon .
Ja en ole ok taloista kiinnostunut kun lapsuuteni sain ok talon hommia tehdä asun ns pienkerrostalossa ja olen tyytyväinen 50 neliöön kun asun tuon iraplikan kanssa kaksin ja se ei tarvii montakaan neliötä .
No karvoissa löytyy määrä ajoin lähes kaikissa neliöissä onneksi en ole allerginen niille terv tepivaari
Moni mökin mummo joutuu jättämään omakotitalonsa, kun palvelut viedään. Suurin vastus tulee talon myynnistä syrjäseudulla. Sillä hinnalla ei taajamasta osteta omaa ja ajaudutaan vuokralle anomaan asumistukea – sekö tulee yhteiskunnalle halvemmaksi ja samalla revitään vanhus omasta ympäristöstään.
Tämä maaseudulla asuva vanhan mummon vaikeudet siis henkiset ja maalliset, kun pakon edessä joutuu mökistään evakkoon eivät tunnu kolkuttavan sitten minkään puolueen omaatuntoa. Ei yksin häpeällistä vaan myös epäinhimillistä.
Samaa mieltä Myllymatin kanssa.
Ylöjärven tuttavapiiriltä kuultua: Ylöjärveen liitettiin Viljakkala ja Kuru. Kurun perukoilla asui vanha pariskunta mökissään ja avun tarpeessa – päättäjät viisaana keksivät halvimman keinon – vieden heille mikroaaltouunin ja pari kertaa viikossa palveluauto vie ruokaa lämmitettäväksi.