Nimittäin tänä aamuna oli ensimmäinen täysin oireeton aamu. Kymmenen viikkoahan sitä kesti; mitkään työt eivät oikein kipujen vuoksi sujuneet, hyvä kun muutamien satojen metrien mittaisen kävelylenkin pari kertaa päivässä onnistui suorittamaan. Se kävely onkin se ainut terapeuttinen hoitomuoto kipulääkityksen lisäksi. Tämän ovat lääkäritkin todenneet.
Parasetamolia, 1g, kului parhaimmillaan viisikin kapselia päivässä ja pahimmillaan kipujen ollessa, tuntui, että sekään ei riittänyt. Ibuprofeini kun minulta on kielletty vatsaongelmien takia.
Oikeastaan tämän avaukseni tein siksi, että jos jollain iskee sama vaiva; ei muuta kuin pieniä kävelylenkkejä ja särkylääkettä, menee se sitten aikanaan ohi, tosin minulla ongelman parissa meni lähes koko kesä. Ensimmäisen kerran eläissäni suostuin kalakaverin apuun kun itsestäni ei ollut työntämään trailerilta venettä vesille. Tulihan sekin sitten kokeiltua.
Tuskinpa kukaan sellanen jolla itsellä on ollut selkäsärkyjä ymmärtää siitä oikeasti mitään .
Itsellä oli parivuosikymmentä sitä n kerran vuodessa ne kesti saman verran v 2001 leikattiin ja ei ole sen jälkeen ollut särkyjä . terv tepivaari
Kyllähän se vähän hämmentävää oli kun en oikeastaan juuri mitään ole sairastellut. Oli se joku vuosi sitten se kihtikohtaus ja äkäinen olikin, sairaalareissun teetti. Nyt ei sitten kuitenkaan sairaalaan mutta 10 vko lähes työkyvyttömänä; kyllä se rassaa. Toisaalta, onhan näitä vuosia jo, kaikenlaista kremppaa se ikä kieltämättä tuo.
Ei voi kuin onnitella kateellisena ja toivoa, että jos edes vähemmän oireinen päivä joskus koittaisi, kunhan saadaan nivelet vaihdettua. No sekin toki vaatii sen, että pumppu olisi siinä mallissa jotta nivelten vaihto olisi mahdollista.
Minulla vasen polvi määrättiin vaihtoon; aloin syömään hainrusto – vihersimpukkauutetta jotain 15 vuotta sitten. ei ole ihmeemmin vaivannut, siis ei vieläkään leikkausta.
Yksilöllistähän tuo lienee mutta uskon kyllä tuohon rohtoon (glukosamiini) koskapa apua on ollut. Ei välttämättä kaikilla toimi, sanoi lääkärini.
Mutta tyytyväinen olen tänäkin aamuna jo tilanteeseen.
Yksilöllistä nimenomaan, toisille on apua, toisille ei. Itsellä on sekä polvet, että toinen lonkka kuvien perusteella siinä kunnossa ettei ole muuta vaihoehtoa kuin
vaihto.
Ortopedi viimeksi ihmetteli, että ”näillä sitten oot menny”, johon totesin ”ettei muitakaan ole”.
Mitä sä olet tehnyt, että nuo nivelet pitää vaihtaa? Talossamme eräs ei ole pääsyt lonkkaleilaukseen huonon sydämen ja hampaiden vuoksi.
Pääosin kyse on kulumista, jotka vaan ovat tulleet vuosikymmenten saatossa. Kait sitä jonkin verran on tullut kuluttavaa liikuntaa harrastettua ja toki vasemmassa polvessa on parin pahan loukkaantumisen vuoksi niiden kautta tullutta vahinkoa.
Kaverilleni vaihdettiin molemmat ”polvet”, oli timpuri ja lattiamies. Onnistui hyv
Se lääkitys ei paranna itse ongelmaa. Minulla on samat selkäongelmat- nykyisin ilman mitään vaivoja. Pari välilevyjä kuluneet yhteen puntin nostojen seurauksena.Yksipuolinen työ ja liikunta sen tekevät. Vatsa ja selkälihakset kuntoon ja oikea paikka ei ole kotiympäristössä vaan kuntosalilla, vaikka kuinka inhottaisi. Parasetamolit pois ja kunon paukut heti konjakkia ja parikin, niin pääset jaloillesi.
En halua pelotella ketään, mutta äitilläni alkoi nivelkudossyöpä voimakkaista selkäsäryistä. Itse olen tässä pelännyt, että onko se perinnöllinen syöpäsairaus.
Minulla on luonnostaan notko selkä ja välillä se kipeytyy kävellessä, jos en käytä tarpeeksi joustavapohjaisia jalkineita asfaltilla.