Se on sitten löytynyt, kirjoittaa Vihreä veräjä.
[DOC]
Eläinten jälkien tunnistaminen
https://www.vihreaveraja.fi/@Bin/218673/eläinten+jäljet.docx
Kissa – Kissan jälki on pieni ja pyöreä. Keskimmäiset anturat sijoittuvat epäsymmetrisesti. Anturat ovat suhteellisen pienet eivätkä ne ulotu tassun jäljen reunoille saakka. Kettu – Jäljet näkyvät lumessa helminauhana, eli lähes suorana jälkien jonona, jossa askelten pituus vaihtelee sen mukaan, mitä vauhtia se on edennyt……..
Tekstin kuvituksessa kissalla kuvataan nelivarpainen jälki, samalla kun sekoitetaan käsitteet antura ja varvas.
Olen aina luullut, että kissaeläimillä on viisi varvasta mutta ainahan uutta voi oppia, vaikka noita eläinten lumijälkiä olen tutkiskellut vuosikymmeniä. Tuo homma ikään kuin luonnollisena kuuluu maaseutuasujan elämään, vaikka toisaalta, ei se tunnu ihan selvää olevan ihan kaikille maalaisille. Luonnosta vieraannutaan.
Cityihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja lähes myös kotieläimistäkin.
Lapsena maaseudulla tuli nähdyksi ja koetuksi vaikkapa vain hevosen astutus- kissojen kiimaa myöden.
Meillä ei ole kissaa, mitä nyt joku kulkukissa tuolla vanhan rakennuksen rossipermannon alla joskus majailee. Ruokaa sen on turha pyytää, sitä se ei saa, ettei tule tavaksi. Eläkööt hiirillä, eikä niitä sitten pahemmin ole nurkissa ollutkaan.
Ei meillä ole kaniakaan, vaikka aamuisin on piha jälkiä täynnä. Pupujussi varmaan, eikä meillä ole sen vuoksi enää omenapuitakaan.
Ei meillä ole kesäisin juurikas/perunamaatakaan, peuralauma piti niistä huolen.
Jälkiä on lumisateen jäljiltä jos jonkinlaisia, kyllä luonto pitää huolen omistaan.