Kokkolasta löytyy näköjään ennakkoluuloton yrittäjä. Perustaa konttiin rakennetun kaasuntankkausaseman ja toivoo tempauksellaan lisää kaasuautoilijoita. Itse kaasuautolla ajelevana ymmärrän hyvinkin ajatuksen.
Kaasuauto on edullinen käyttökustannuksiltaan ja talviaikaankin todella toimintavarma.
Olen muuten aiemmin luullut, että kaasuasema on mahdollinen vain maakaasuputken läheisyyteen tai tuotantopaikan läheisyyteen.
Nyt kuitenkin todetaan, että kaasuaseman voi perustaa minne vain. Sitä suuremmin ihmettelen meidän harvaa asemaverkostoamme ja kaasuautojen vähäisyyttä, sähkö- ja hybridiautojen kehittely kovassa vauhdissa mutta kaasuautojen kohdalla valtiovalta ei tee muuta kuin laatii lisää maksuja.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Ottamatta kantaa tuohon kaasuun, niin kaikenlaisia palveluita löytyy konteista nykyään. Niissä on jopa katsastusasemia nostureineen, toimisto mukaanlukien. Ei tarvitse muuta, kuin liittymät ja tilavan pihan käyttöönsä.
Kyllähän tuon konttitekniikan kyllä ymmärrän mutta tuo, että kaasuakin voidaan tuommoiseen konttisäiliöön sijoittaa. Kaasuasemallahan paineet ovat siellä 200kg luokkaaja juuri siksi monet huhujen seurauksena vieroksuvat kaasuautoa. Auton komposiittisäiliöt ovat n 15kg luokkaa ja samat paineet; ei mikään ihmeellinen asia mutta kuitenkin tuommoinen konttiin sijoitettu jakeluasema vähän ihmetytti mutta minähän nyt en mikään tekniikan nero olekkaan.
Käsittääkseni tuota kaasua kuljetetaan myös junissa, joten niitä paihetta kestäviä säiliöitä on liikenteessä.
En tosin tiedä, ovatko paineet niissä tuollaiset vai pumpataanko se korkea paine vasta kaasuasemalla autoon tankattaessa.
Sitähän minäkin olen pähkäillyt. Melkoinen painehan se on. Säiliöautoissa kyllä noita paineistettuja kaasusäiliöitä löytyy ja tietenkin junissa mutta harvemmin rata kulkee jakeluaseman kautta.
Uutisessa kyllä kerrottiin, että tuo kaasutäydennys tuodaan säiliöautolla.
Onhan se siellä autossakin takapuolen alla korkea. Hyvin kajahtaa rengaskin, vaikka paine on paljon pienempi. Varmuuskerroin taitaa sitten olla atomivoimalan luokkaa.
Kaikki muuttuu, auton sähkölaitteissakin ihan toisenlaisia jännitteitä, kuin ennen.
Juu, eipä enää kukaan taida valmista 6V järjestelmällä autoja. Kaiketi 12V ja 24V jännitteet yleisimmät.
Kaasuautoa itsekin haluaisin mutta olen vähän huolissani kaasutankkien kestävyydestä meidän maaseudun teillä joissa ei ole kestopäällystettä. Ne ovat hyvin lujia ja varmoja hyvillä teillä mutta huonoilla teillä voi käydä huonosti ja sen tulipallon näkee hyvän matkan päähän. TM varoitteli aiheesta jokunen aika sitten.
Jos kaasuauto on rakennettu tehtaalla kaasuautoksi; pelko on aivan turha mutta sitten kun näitä kaasuautokomponentteja saa vapaasti osataa mutta asennus vaatii ko luvat. Nyt vaan on niin, että näitä muutostöitä tehdään TI-periaatteella kun kukaan ei valvo muutostöitä. Siinä on se ongelma. Näistä asioista olen paljonkin keskustellut tuolla Hervannassa Terra Gasin asiantuntijan kanssa kun säiliöpuolen venttiili sanoutui irti. Saatiin kuntoon, ja siksi näitä keskusteluja käytiin.
Kaasuauton säiliön (tehdasvalmisteisen) räjähdysmahdollisuus on todella pieni. Paineistusjärjestelmä pienenkin vian ilmettyä lakkaa syöttämästä kaasua ja mahdollisesti vuotava kaasu ei autoon pääse. Koko pohjoismaissa ei ole esiintynyt yhtään tehdasvalmisteisen kaasuauton räjähdysmahdollisuutta.
Minä kyllä luotan asiantuntijoihin ja itseäni viisaampiin.
Huonoilla tieolosuhteilla ei voi olla mitään vaikutusta kaasuauton toimintaan. 15kg komposiittipullot muuten toimivat todella varmasti ja ne on tehtaalla jo asennettu ehdottoman turvallisesti.
Joo siis ihan volkkarin tehdasasenteista olen harkinnut (Caddy) mutta minua ei valitettavasti ole onnistunut vakuuttamaan kukaan näiden turvallisuudesta huonoilla teillä. Eipä se paljoa auta että kaasun syöttö lakkaa jos säiliöön tulee reikä.
Myyjät kyllä lupaavat kuun taivaalta mutta puolueettomat tahot varoittelevat.
Eiväthän ne kaasusäiliöt missään auton alla ole, sinne rakenteisiin ne on kiinnitetty. Jälkiasennetutkin kaasusäiliöt yleensä sijoitetaan sinne auton tavaratilaan, ei runkorakenteiden alle.
Komposiittirekenteiseen säiliöön reiän saaminen vaatii jo melkoisia työkaluja.
Kaiken lisäksi normi autossa on vain yksi 15kg säiliö, kiinteästi rakenteisiin kiinnitettynä.
Minäpä asun todella syrjäseudulla, sorateitäkin riittää, vaan tuommoinen ajatuskuvio ei ole koskaan edes mieleeni juolahtanut.
Olen muuten kehitellyt omasta mielestäni hyvän työjärjestyksen tankkaukseen ihan siksi koska kaveri siellä asemalla, kun tappelin tuon liittimen kanssa, (ei mennyt paikalleen), kertoili saman viikon aikana kaksi tankkaajaa lähti letku kiinnitettynä menemään ja liitin vioittui. Nyt oli aivan uusi liitin ja sovitus jäykähkö.
Tankkauskorkki kun on kuskin puolella, ajan siten, että kiinnitän letkun, siirryn toiselle puolen, menen näyttölaitteelle, syötän korttini tunnusluvun ja odottelen koska tankki on täysi. 15kg tankkaus kestää n 2min 10sek, siis nopea. Sitten siirryn liittimelle (letku on edessäni), irrotan liittimen, kierrän korkin kiinni, autoon ja trippi nollille ja menoksi, ei voi lähteä letku kiinnitettynä.
http://ah.turku.fi/kh/2013/1008023x/Images/1265939.pdf
Ylläolevasta linkistä aukeaa melko täydellinen selvitys biokaasusta liikennepolttoaineena, jakeluverkostosta, kaasuautoista jne.
Samassa linkissä löytyy myöskin tuo konttijärjestelmän toimiminen.
Forssalaisyritys Biotec Envor on muuten kehitellyt jo vaihtokonttien järjestelmän. Siinä kuitenkin itse jakelulaitteisto on erillinen ja kontti pelkkä kaasuvarasto.
Edellisen artikkelin kun luin, edelleenkin ihmettelen tuota jakeluasemien vähäisyyttä Turku – Tampere linjan pohjoispuolella.
Toisaalta, jos ei ole kaasuautoja, ei sitten kait jakeluasemiakaan.
Meiltäkin pl Envor Biotec, Turun suuntaan lähin asema 90km, Hämeenlinna 45km, Tampere 100km, Helsinki 2-tietä 120km.