Nyt kun tämä talvilaji on nostettu keskustelun keskiöön. Lyhyt kertaus lajin historiasta.
Alunperinhän ampumahiihto oli puhtaasti sotilaslaji. Aina Esko Sairan aikaan, ei siviileillä ollut mahdollisuuksia. Asehan tuli olla puhdas sotilasase, ampumamatka 150m ja taulu n nyk. pistoolitaulu.
Osallistujat pääasiassa ammattisotilaita; saivat aseet ja a-tarvikkeet työnantajalta, harjoittelu oli työaikaa. Mene sitten siinä siviili tähän mukaan; joitain meni.
Sairan mitalin jälkeen laji muuttui nopeasti; ampumamatka lyheni 2/3 ja tietenkin taulut pienenivät. Aseeksi tuli pienoiskivääri erilaisine muutoksineen mm suoravetolukko. Väreilynpoistajat piipun päällä sallittiin jne.
Nykypäivän ampumahiihto on älykkään urheilijan laji. Et pärjää nopeasti runnovalla hiihdolla, et myöskään tarkalla ammunnalla.
Jokainen kilpailupäivä on erilainen, vaikka rata sama. Vauhdinjako, ennen ammuntaa rauhoittuminen, ammunnan rytmi. Osuman ”pyydystäminen” heikentää ampumatulosta. jne.
Jokaisen urheilijan on ennen kisaa aivan itse valittava suoritus ja sen strategia; lyhyt matka, ei varaa pummeihin, pitkällä matkalla hyvä hiihtovahti voi hieman kohentaa ammunnan epäonnistumista …seikkoja on monia kuten kilpailusuorituksista olemme nähneet.
Ampumahiihto on ainut urheilulaji, jota seuraan ja syynä on lajin suuri kilpailijan älykkyyteen perustuva strategia.
Hyvä urheilulaji josta etua jopa sissitoimintaan.
Juuri partiotoimintaan alun perin tuo ampumahiihto kehiteltiin. Ei sissitoimintaan. Minun palvelusaikanani ampumahiihto oli joukko-osastoissa mm kuntosuorituksen perusta, siis pakollinen kaikille sotilaille, samoin kuin Cooperin testi.
Juhani Peltosen ”Elmossa” väläytettiin sellaista mahdollista urheilulajia kuin ampumapaini. Se vasta olisi hieno laji. Siinäkin lajissa saattaisi tussari täristä matolla väännön jälkeen.
Joo, kyllähän joku vääräleuka aikanaan esitti ampumauintiakin. Sanoisin kuitenkin, että ampumahiihto pitänee pintansa.
Aika moni menestynyt mieskilpailija onkin armeijan leivissä, kuten esimerkiksi aikanaan Ikola.
Palvelusaikana 50-luvulla Santahaminassa oli yksi laji ampumahiihto.
Muistan, miten 1980-luvulla muuan tutkija vaati tarmokkaasti Keskisuomalaisen yleisönosastossa ampumahiihdon kieltämistä liian militaristisena. Elettiin rauhanliikkeen kulta-aikaa. Joku vastasi ja ehdotti myös kolmiloikaamisenkin kieltämistä, koska sana loikkaaminen voisi loukata Neuvostoliittoa, sieltäåhän loikattiin. Vastaus oli tietenkin huumoria.