Norjalainen toimittaja Åsne Seierstad pääsi tapaamaan Tshetshenian vapailla vaaleilla valittua laillista presidenttiä Dzhohar Dudajevia Ensimmäisen Tshetshenian sodan aikana. Dudajev oli pettynyt länsimaiden toimintaan ja antoi sen kuulua.
”Venäläiset olivat aloittaneet uuden suurhyökkäyksen, ja talvi oli vaikeaa aikaa. Kun maa oli jäässä ja joet kuivilla, venäläisten raskaiden ajoneuvojen oli helppo liikkua. Kun puut olivat paljaat ja maa valkoinen, tshetsheenien oli vaikea kätkeä tukikohtiaan.
Meidät ohjattiin toiseen huoneeseen. Kahden maissa yöllä ilmaantui Dudajevin tiedotuspäällikkö ja kiinnitti seinälle lipun. Sitten tulivat turvallisuuspäällikkö ja mies, joka esitteli itsensä Tshetshenian valtionsyyttäjäksi. Istuimme pehmeillä lattiatyynyillä pieni kaasuliekki välissämme. Tiedotuspäällikkö palasi ja käsitimme, että nyt on aika ottaa muistilehtiöt, nauhurit ja kamerat esiin.
Ovi aukeni. Huoneeseen astui tyylikäs kenraali vastasilitetty kenttäunivormu yllään. Hän kätteli ystävällisesti hymyillen läsnäolijoita ja istuutui Tshetshenian susilipun eteen. Hän oli pieni mutta jäntevä mies, jolla oli laihat kasvot, kotkannenä ja hoidetut viikset. Tummissa silmissä oli läpitunkeva katse. Hän alkoi puhua, ja hänen sanansa ja eleensä olivat yhtä viimeisteltyjä kuin ulkoasukin. Hän vaikutti itsetietoiselta, suorastaan omahyväiseltä. Sodan tässä vaiheessa hän oli separatistien kiistaton johtaja, vaikka jotkut väittivätkin, että hän oli kadottanut yleisnäkemyksensä vietettyään vuoden kellareissa ja bunkkereissa ja että vastarinnan todellinen johto oli muiden käsissä. Oli miten oli, liikkuessamme sissien hallitsemilla alueilla lapset seisovat nyrkit pystyssä teiden varsilla ja huusivat Dzhohar, Dzhohar, Dzhohar, kun ajoimme ohi.
Tänä yönä hän oli päättänyt sivaltaa sanansa säilällä meitä länsimaalaisia. Ensimmäisenä sotavuotena tshetsheenien käsitys länsimaista oli muuttunut. Kyllä vain, länsimaat arvostelivat sotaa. Kyllä vain, länsimaat protestoivat. Kyllä vain, länsijohtajat mainitsivat sodan keskustellessaan Jeltsinin kanssa. Mutta mitä tapahtui? Sota jatkui.
– Te ette nosta sormeannekaan saadaksenne Venäjän kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Kun Venäjä pommittaa meidän kyliämme, te kohautatte olkapäitänne ja olette tyytyväisiä niin kauan kuin saatte itse olla rauhassa, jyrisi entinen neuvostokenraali. YK:n toimintakyvyttömyys on häpeällistä! Me olimme toivoneet apua demokraattisen oikeusvaltion rakentamiseen, mutta te petitte meidät. Sen jälkeen kun Etyj ryhtyi välittäjäksi, konflikti on muuttunut kymmenen kertaa pahemmaksi. YK:n pitäisi määrätä ankaria talouspakotteita Venäjää vastaan. Sen sijaan te otatte Venäjän Euroopan neuvoston jäseneksi ja annatte sille pieniä kotiläksyjä!
Nämä lainaukset ovat peräisin sissijohtajan haastattelusta, jonka lähetin Arbeiterbladetille.” (Åsne Seierstad – Groznyin enkelit; 2008; sivut 54-55)
Kuinka ollakaan Tshetshenian presidentti, kenraali Dzhohar Dudajevin sanat vuodelta 1996, sopivat kuin nenä päähän myös Ukrainan tilanteeseen vuonna 2018. ETYJistä ei ole apua, eikä YKsta. Imperialistinen roistovaltio Venäjä tekee mitä lystää. Todella vaikuttavia pakotteita Venäjälle ei ole asetettu.
Dudajev oli lämmin Suomen ystävä ja halusi rakentaa demokraattisen länsimaisen Tshetshenian tasavallan, vaan …
Surullista historiaa pienten maiden näkökulmasta.
Niin on.
Venäjä hyökkäsi Tshetsheniaan vuonna 1994 murhaamaan, kiduttamaan, raiskaamaan ja ryöstämään. ”Sivistyneet länsimaat” eivät auttaneet Tshetsheniaa. Tshetsheenit kuitenkin voittivat sen Ensimmäisen Tshetshenian sodan, vaikkakin hyvin suurin tappioin. Venäjä joutui vetämään joukkojensa rippeet Tshetsheniasta Hasavjurtin rauhansopimuksen mukaisesti.
Venäjä hyökkäsi uudelleen Tshetsheniaan 1999, eikä länsimaat auttaneet Tshetsheniaa.
Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008, eikä länsimaat auttaneet Georgiaa.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2014, eikä länsimaat auttaneet Ukrainaa.
Mikähän valtio seuraavaksi joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi? Auttanevatko länsimaat silloinkaan?
Tuskin
Ainakaan liittoutumattomia.
Sekä Ukrainassa että osavaltio Tsetseniassa oli kummassakin liikaa venäläisiä, jotka eivät kyenneet kunnioittamaan heille vierasta hallintoa.
Tästä näkökulmasta on hyvä, ettei Koivisto tarttunut tilaisuuteen liittää sodassa menetetyt alueet uudelleen Suomeen, koska siinä olisi tullut liikaa väestöä, jonka lojaalius Suomea kohtaan olisi saattanut olla rajoittunutta.
Venäjä miehitti Suomen alueet tyhjinä. Ne olisi pitänyt ja pitää vastaavasti saada takaisin tyhjinä – ryssävapaina.
Tshetsheniassa oli Ensimmäisen Tshetshenian sodan aikana venäläisiä lähinnä kaupungeissa ja Venäjä pommitti ne kaupungit paskaksi, joissa oli venäläisiä.
Mitä minä olen seurannut näiden Tshetsenian vapaustaistelijoiden toimia, niin ne hän näyttävät ihan eri porukoilta kuin nämä hullujen ählyjen terroristit. Tietenkin Venäjällä nämä luokitellaan samaan katekoriaan kuin nämä daeshin dikkarit ynnä muut roistot ja sota rikolliset…
Kun Venäjä hyökkäsi Tshetsheniaan vuonna 1994, niin tshetsheenit olivat maallistuneita maltillisia muslimeja, osa ei välittänyt uskonnosta ollenkaan. Voisi hyvin verrata suomalaisiin, keskimääräinen suomalainen ei taida olla kovinkaan uskonnollinen.
Sota toi tullessaan ulkomaista apuväkeä, myös islamisteja. Välirauhan aikana Venäjä aktiivisesti auttoi Tshetsheniaan islamisteja epävakauttaakseen tilannetta.
YK joutaisi lakkauttaa täysin hyödyttömänä elimenä. Jonkun verran kokemusta on sen lipun alla työskentelystä.
Juha, välillä tuntuu, että YK on jopa haitallinen, eikä vain hyödytön.
Kun imperialistinen roistovaltio Venäjä hyökkää jonkun valtion kimppuun ja sitten estää veto-oikeudellaan YKta tekemästä mitään, niin eikö se YK ole pelkästään haitallinen? Kun jotkut uskovat YKhon kuten esimerkiksi Talvisodan alla Suomen päättäjät uskoivat YKn edeltäjään Kansainliittoon – eikä Suomi varautunut kunnolla Venäjän tulevaan hyökkäykseen.
Muistaakseni se kansainliitto kehoitti jäseniään antamaan apua Suomelle…. mutta aika vähäistä oli se apu…
Kansainliitto kehotti antamaan apua Suomelle ja kyllä sitä saatiinkin, kaikki apu ei tosin ennättänyt perille Talvisodan kuluessa.
Maanpuolustus pitää olla jatkuvasti kunnossa – ei saa luottaa siihen että sodan puhjettua joku auttaa.
samaa tekee YK,,,eli ei mitään, isoilla mailla ja varsinkin Venäjällä ja Kiinalla on veto oikeus,,,,
Niin, Venäjä hyökkää jonnekin, estää veto-oikeudellaan YKn päätöslauselman ja pahimmillaan vielä yrittää saada omat joukkonsa ”rauhanturvajoukkoina” miehittämälleen alueelle.
Asia on ihan /Cstä.
Historia tulee monesti toistamaan itseään, se on nähty, se on väistämätöntä
Ihan sellaisenaan historia ei toista itseään, mutta monesti liippaa läheltä. Valitettavasti ihmiset eivät yleisesti ottaen osaa ottaa oppia historiasta.
juurikin näin, mutta kyllähän tämä mylly mikä nyt pyörii saa jotain pahaa aikaan, on ollut paljon sattumia ja minäkun en usko sattumiin…
Kuinka ollakaan, jotenkin sattumalta, taloudellisen suurvallan Saksan asevoimat ovat kertakaikkiaan alennustilassa.
Esimerkiksi saksalaisella Prikaatilla, jonka pitäisi ensi vuoden alusta ottaa NATOn erittäin nopean toiminnan joukkojen vastuu kantaakseen on muistaakseni yhdeksän kunnossa olevaa panssarivaunua ja kolme rynnäkköpanssarivaunua. Saksa on luvannut 44 Leopard 2 panssarivaunua siihen 24 tunnin valmiudessa olevaan joukkoon, vaan ei ole varaosia korjata panssareita. Grrr…
Tarkennan, että kyseessä on Saksan 9. Panssariprikaati.
Ajatelkaa, panssariprikaatilla on rauhan aikana 9 käyttökunnossa olevaa panssarivaunua (MBT) ja 3 rynnäkköpanssarivaunua (IFV), ja sen pitäisi kohtapuoliin ottaa 24 tunnin valmius taisteluun.
Voi veljet. Missähän kunnossa on sen prikaatin ilmatorjunta?
Niin ja on huomattu jotta mm Hollannissa on panssareita,,,mutta jos sota syttyy, niille on liian huonot sillat siirtyäkseen muualle Eurooppaan tukemaan invaasiota Venäjää vastaa, tämä huoli taitaa olla vain jäävuoren huippu, a: jos sota syttyy Eurooppa on kusessa, b: maat jotka ei kuulu Natoon on tuhannen kusessa…
Yksi hyvä puoli on kuitenkin sen Hollannin kanssa. Luopui panssariaseesta – myi hyvät Leopard 2A6 panssarinsa meille ja hyvät rynnäkköpanssarinsa CV9035 Virolle. Siten tänne rintamamaihin saatiin kunnon kalustoa.