Aamulehden artikkelien ”neutraaliudesta” – 1918

Minua on syytetty yksipuolisuudesta, jopa esitetty bannaamistanikin, kun kerron kylmiä tosiasioita tarkoin lähdeviittein koskien Suomen Vapaussotaa ja punakapinaa vuonna 1918.

On myös kehotettu lukemaan Aamulehdestä näistä asioista luulotellen Aamulehden kertovan totuuden minun sijaani.

Olen nyt lukenut huolella monta Aamulehden artikkelia niiltä ajoilta ja kommentoin lyhyesti.

Esimerkiksi 31.1.1918 tapahtuneesta antautuneiden, aseettomien suojeluskuntalaisten joukkomurhasta Suinulassa kerrottiin kahdessa artikkelissa 31.1.2018 sivuilla B8 ja B9.

Kuinka ollakaan niissä kahdessa artikkelissa ”unohdettiin” kertoa hyvin oleellisia asioita. Esimerkiksi, että punaisten joukossa oli myös venäläisiä sotilaita ja murhaamisen aloitti sapelillaan venäläinen sotilas. Sekin ”unohdettiin” että punakaartilaiset ja venäläiset sotilaat ryöstivät uhreiltaan kaiken mikä vaan kelpasi – kuten tavallista.

Teen lyhyen lainauksen pitkästä ja yksityiskohtaisesta kirjoituksesta koskien punikkien suorittamaa joukkomurhaa:

”Mutta nyt pihalle ryntäsi joukko Turun punaisia, mukanaan Pietarin punakaartilaisia.118 Se oli apujoukko, jonka tamperelaisten yksi päällikkö, monttööri Kalle Vilander, oli pyytänyt heti taistelun alussa kaartilaisten avuksi. Turkulaisten päällikkö Tuomas Hyrskymurto oli jo Tampereelta lähtiessä antanut kaartilaisille ohjeen surmata kaikki vangeiksi otetut valkokaartilaiset, kuten oikeudenkäynnissä myöhemmin selvisi.119

»Hirvittävän näköinen venäläinen sotamies astui suojeluskuntalaisten rivin eteen ja iski edessään seisonutta valkoista sapelilla päähän», kirjoittaa Castren. Siitä alkoi yleinen teurastus. Turkulaiset aloittivat silmittömän ampumisen ja pian siihen yhtyivät tamperelaiset sekä kohta myös venäläiset kuularuiskuineen. Miehiä lakosi suuriin kasoihin, kuka kuolleena, kuka haavoittuneena. Jotkut heittäytyivät maahan toivoen selviävänsä kurimuksesta. Mikäli maassa makaavissa miehissä näkyi elonmerkkejä, ampuivat punaiset häntä uudelleen tai kolhivat kiväärinperällä tai tökkivät pistimillä. Tämän jälkeen he ryöstivät kaatuneilta, mitä vain heiltä löysivät.120″ (Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 77)

19 vastausta artikkeliin “Aamulehden artikkelien ”neutraaliudesta” – 1918”

  1. Oli Aamulehdessä sentään mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja oli saanut tarpeekseen ”neutraalista” sisällissota-nimityksestä ja sanoi sodan olleen Vapaussota.

  2. No tasapuolisuuden nimi voisi julkaista molemmista osapuolista ja yleisesti on tiedossa valkoisten koston ryöstäytyneen käsistä ja maininta saksan avusta valkoisille.

  3. Kerropa Karjalainen, ketkä aloittivatkaan ne siviilien ja aseetromien murhaamisen?

  4. Sota ei ollut vain vapaussota sille on niminä sisällisota veljessota kapinkin se oli .
    Ja kyllä valkoisetkin niitä murhia teki kuka tietää päivämmäärät voin niitäkin laittaa keitä oli syyttömänä Tampereella vankittuna .
    Niin he tosin kuoli nälkään taikka tauteihin .
    Mutta niitäkin oli jotka sai kuulan kalloonsa eivätkä olleet kun jonkun punikin veli taikka sisko .
    Ja eivät kertoneet minne veli sisko on mennyt aina ei kyllä edes tienneet .
    Ja juhani kirjoitat aika lailla riita haastavasti ja asia pitää olla asia linjan keskusteluna . terv tepivaari

      1. En ole riidasta sanonut mitään, mutta kirjoitus tyylisi on liian akressiivinen ja yksipuolinen .
        Kun sodassa oli kaksi puolta, sitä pitää keskustella oikeasti molempien osapuolien kanssa .
        Ja niille tuo sota oli sisällisota veljessota kapinakin ja vapaussota terv tepivaari

        1. Minä en sievistele, vaan kerron totuuden niin kuin se on – tarkoin lähdeviittein.

          Tekis vaan se toinenkin ”puoli” samoin eikä esittäisi pelkästään huhuja ja väitteitä.

          Totuus tuntuu olevan joillekin kova paikka.

          1. Samoin karrikoiden tuotu totuuskin on eikä sievistelyä silti tarvii käyttää .
            Ja silti ei asia ole huonompi ja mikäs se puoli mulla sitten on en kuulu kumpaakaan puoleen terv tepivaari

  5. Aihe olisi mielenkiintoinen jos sitä asiatiedoin olisi molemmin puolin sillä aina kumpikin osapuoli kirjaa itselleen parhain päin.

  6. Noin vois tietysti sanoa mutta kun kaksi keskustelee ei ole mustia patoja eikä valkoisia patoja .
    Siksi toiseksi luulo ei ole koskaan tiedon väärtti . terv tepivaari

  7. Juhanilla on melkoisesti tieto pohjasta asiaa että siitä ei ole puutetta .
    Mutta tämä tästä sodasta joka jakaa meitä vieläkin ja Tampereella on edelleen arkaakin arempi asia .
    Ja sodasta kärsineitä on molemmin puolin vielä elossa jotka ovat saaneet sodasta vammoja sukunsa mukaan .
    Ja Aamulehti kirjoittaa omalla hyvällä tavallaan asioista ei ne neutraaleja ole mutta totuutta kuitenkin .
    Mutta koitetaan tulla kansana toimeen keskenämme se on kuitenkin parasta mitä voi toivoa . terv tepivaari

  8. Mistä kaikki alkoi: Syytetään punaisia – olisko tasapuolisuudennimissä hyvä paneuta siihen miksi. Taisi olla syynä työväestön sorto, joka oli mennyt liian pitkälle.
    Sitä taustaa vasten voisi pohtia tämän päivän väestöä jotka elävät toimeentulorajan alapuolella ja heitä painetaan yhä alemmas?

    1. Jaa, että raukkoja ihan sorrettiin – ja sitten nousivat aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan – Venäjän yllyttämänä ja Venäjän aseistamana, sekä Venäjän miehitysjoukkojen tukemana.

  9. Kyllä minusta Aamulehden artikkeleissa kerrottiin miten Tampereelta saapui jo suojeluskuntalaisten antauduttua turkulaisia punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita. Artikkelitahan lienevät olleet asioihin perehtyneiden tutkijoiden kirjoittamia. Kerrottiin myös Suinulan verilöylystä selviytyneen tarina, mies oli itse palannut pihaan, jossa ammunta tapahtui.

    Tuossa Juhani Putkisen lainaamassa kirjan artikkelissa pari asiaa herättää kysymyksiä: mitä tarkoittaa ”hirvittävän näköinen” venäläinen sotilas? Kuvaus on kuin seikkailukirjasta. Toinen askarruttava asia on, että mainitaan myös tamperelaisten alakaneen ampua suojeluskuntalaisia. Tamperelaisethan olivat juuri tehneet sopimuksen pienen tulitaistelun jälkeen antautuneiden suojeluskuntalaisten kanssa. Paikalle vahvistuksina saapuneet venäläiset ja turkulaiset alkoivat sitten ampua antautuneita suojeluskuntalaisia, mutta liittyivätkö tamperelaiset mukaan? Vaikuttaa jotenki epäuskottavalta että niin olisi käynyt, koska nämä olivat juuri tehneet sen sopimuksen, elleivät sitten seonneet jotenki ammunnan alettua.

    Jää myös mainitsematta, mikä teurastuksen lopetti. Eikö se ollut juuri tampereen punakaartilaisten vastustus? Olen jostain lukenut, että nämä jopa uhkasivat alkaa ampua turkulaisia ja venäläisiä, jos nämä eivät lopeta. Lisäksi olen lukenut, että tamperelaisten päällikköä Sammalistoa olisivat valkoiset tämän takia etsineet auttaakseen häntä sodan jälkeen, mutta tämä oli jo menehtynyt, teloitettu tai kuollut vankeudessa?

    1. Norppa, Pylkön kirjassa on kyseisestä joukkomurhasta tekstiä monta sivua eri todistajien lausuntoja. En minä rupea niitä kaikkia kopioimaan – lukekaa itse.

      Vastaavia joukkomurhakuvauksia on valtava määrä. Yhteistä on ruumiinryöstöt. Hävisi rahat, kellot, kengät, korut, vaatteita, jne. Yleistä on että punikit naureskellen kehuivat murhatöitään.

  10. Juhani

    Otahan tämän päivän AL, painettu tai näköislehti käsiisi. Siellä lisää karmeaa kerrottavaa. A osa, sivut 6-9.
    Otsikko: ”Wilhon unohdettu tarina”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *